Rakastan yhä exääni

[Minä yksin]

Olemme eronneet mieheni kanssa neljä kuukautta sitten. Silti ikävöin häntä suuresti ja rakastan häntä. Olimme yhdessä 20 vuotta ja eron myötä tuntuu kuin osa minusta olisi kuollut. Tänään kävin entisessä kodissani ja ensimmäisen kerran neljään kuukauteen minulla oli hyvä olla. Ei ahdistanut mikään ja mieli oli niin levollinen.
Kunnes ex-mieheni tuli kotiin ja hänet nähtyäni kaikki paha olo ja mieli purkautui itkuna. Kerroin miehelleni kuinka paljon häntä kaipaan ja rakastan. Ja kerroin toiveistani tulla takaisin kotiin ja halusta yrittää vielä. Mutta tämä on täysin mahdotonta mieheni puolelta. Hän ei rakasta minua enää. Olo on ihan hirvittävä. Minun kai ei auta muu kuin päästää irti miehestäni ja yhteisestä entisestä elämästä ja koettaa jatkaa elämää eteenpäin. En vain tiedä miten. Jokainen päivä on yhtä tuskaa, jokainen aamu on hirvittävä tajutessa että tämä kaikki onkin totista totta eikä pahaa unta.

 

[vierailija]

Ymmärän sinua hyvin. 22pv pästä onvuosi kun mieheni kertoi, että halua eron. Ollaan asuttu erillään elokuusta. Itsellänikin on vaikeata, mutta vaikka kuulosta hurjalta, mutta aika auttaa. Kun muistelen ekan kuukauden tai vaikka kun hän muutti pois, niin kyllä nyt vähän helpompi olla. Minäkin vaan olen, en elä, mutta uskon vahvasti, että jonain päivänä aurinko nousee taas tälläkin kadulla.

 

[Minä yksin]

Ymmärän sinua hyvin. 22pv pästä onvuosi kun mieheni kertoi, että halua eron. Ollaan asuttu erillään elokuusta. Itsellänikin on vaikeata, mutta vaikka kuulosta hurjalta, mutta aika auttaa. Kun muistelen ekan kuukauden tai vaikka kun hän muutti pois, niin kyllä nyt vähän helpompi olla. Minäkin vaan olen, en elä, mutta uskon vahvasti, että jonain päivänä aurinko nousee taas tälläkin kadulla.

Minulla taas jotenkin sellainen olo, että meidän suhteemme ei vielä ole tässä, että jonakin päivänä vielä palaamme yhteen.
Mutta onko se vain minun toiveajattelua; takertumista ja ripustautumista exään. En vain vielä haluaisi luovuttaa.
Voimia kovasti sinullekin. Jospa vielä koittaa se päivä että jaksamme taas hymyillä.

 

[mies 26v]

Mulla oli kuuden vuoden suhde ja erosimme viime syksynä. Vaikka en tietenkään ole erosta vielä täysin yli päässytkään niin en kyllä vitussa halua sitä kuppaavaa huoraa takaisin!

Tietenkään en exälle voi tätä mennä sanomaan kun on yhteinen lapsikin. Mutta voin todella paljon paremmin ilman sitä itsekästä ämmää ))

En ole yhtään katkera, en

Niin että koittakaahan nyt päästä yli niistä eroistanne ja keskittykää oman hyvinvointinne parantamiseen. Ammattiapua tähän on tarjolla, itsekin olen sitä hyödyntänyt ja voin suositella.

 

[vierailija]

Minulla taas jotenkin sellainen olo, että meidän suhteemme ei vielä ole tässä, että jonakin päivänä vielä palaamme yhteen.
Mutta onko se vain minun toiveajattelua; takertumista ja ripustautumista exään. En vain vielä haluaisi luovuttaa.
Voimia kovasti sinullekin. Jospa vielä koittaa se päivä että jaksamme taas hymyillä.

#2 täällä. Minulla on aivan samaa. Mellä on lapset ja "kaikki oli hyvin" kunnes pommi putosi ja maailmani romahti .
Nähdään usein lasten takia. Seksiä useamman kerran kuussa, mutta se on vaan pano. En vaadi muuta, kunhan hän on edes vähän lähellä. Tiedän, että hänellä on nyt hyvin vilkas elämä, mutta yritän olla ajattelemmatta sitä. Jotenkin mun elämän periatteet ja arvot muuttuneet hurjasti tän vuoden aikana. Oon ihan pihalla ja elän päivä kerralla.

 

[mies 26v]

#2 katkaise nyt hyvä ihminen se tunnesiteesi exääsi. Ei se onnistu jos olet koko ajan tekemisissä exäsi kanssa. Kun olet eron tuskan kärsinyt (ei se pahin vie kuin 2-3 kuukautta) niin elämäsi tulee olemaan paljon parempaa kuin vaikka ennen eroa. Teidän parisuhteessa on ollut jotain pahasti pielessä, ette muuten olisi päätyneet eroon. Voi olla ettet tiedä mistä on kyse, ehkä miehesi tietää mutta ei kerro. Älä ole kynnysmattona miehellesi, miksi miehesi arvostaisi sinua kun et itsekään arvosta itseäsi? Jos hoidat erosi kunnolla ja itsesi onnelliseksi sinkuksi niin miehesi saattaa jopa katua ja anella sinua takaisin. Saattaa myös olla niin että et enäö halua parisuhteeseen hänen kanssaan koska voit niin paljon paremmin ilman häntä

Ota selvää onko paikkakunnallasi mahdollista osallistua eroseminaariin. Jos erosta yli pääseminen on kovin vaikeaa, kannattaa hyödyntää terapeutin apua.
Minulle Bruce Fisherin Jälleenrakennuskirja on ollut todella hyvä apu eroni käsittelyyn ja siitä toipumiseen.

https://www.booky.fi/tuote/fisher_bruce/jalleenrakennus_kun_suhteesi_paattyy/9789519746319

Itse olin epätoivoisesti kiinni exässäni vielä vuoden vaihteessa mutta nyt voin paljon paremmin ilman häntä se ero vain pitää kärsiä ja käsitellä ensin, ei siitä pääse yli eikä ympäri.

 

[Minä yksin]

#
Minulle Bruce Fisherin Jälleenrakennuskirja on ollut todella hyvä apu eroni käsittelyyn ja siitä toipumiseen.

https://www.booky.fi/tuote/fisher_bruce/jalleenrakennus_kun_suhteesi_paattyy/9789519746319

Kiitos tästä kirjavinkistä. Täytynee käydä tsekkaamassa kirjasto ja lainata tämä itselle!

 

[vierailija]

Tunteeton ex-mies ei ole todellakaan sen arvoinen, että antaa kehonsa ja mielensä sairastua kaipauksesta.
Ei varmaan tule sängyn viereen taputtelemaan.
Joten ole realisti, ja tee kaikkea mahdollista, mikä kääntää ajatuksesi pois hänestä. Muuten tulet katumaan riippuvuuttasi myöhemmin. Aika on kallista. Mielikuvaharjoituksilla vakuuta paremmuutesi ja kiitä, ettet tietämättäsi olisi joutua jalkavaimoksi.
Siinä vasta elämä hukkaan olisi mennyt. Nyt sinulla on koko jännittävä
tulevaisuus edessäsi. Muutaman kuukauden päästä näet asiat selvästi.

 

[nainenminäkin]

#2 täällä. Minulla on aivan samaa. Mellä on lapset ja "kaikki oli hyvin" kunnes pommi putosi ja maailmani romahti .
Nähdään usein lasten takia. Seksiä useamman kerran kuussa, mutta se on vaan pano. En vaadi muuta, kunhan hän on edes vähän lähellä. Tiedän, että hänellä on nyt hyvin vilkas elämä, mutta yritän olla ajattelemmatta sitä. Jotenkin mun elämän periatteet ja arvot muuttuneet hurjasti tän vuoden aikana. Oon ihan pihalla ja elän päivä kerralla.

Aiotko hankkia itsellesi sukupuolitaudin?

En voi ymmärtää tällaista kynnysmattona olemista. Vähän nyt itsekunnioitusta kehiin naiset. Tuollaisella säälittävällä ripustautumisella ettei voita mitään, vaan tuhoatte ainoastaan itsenne.

Jos oikeasti haluatte, että mies alkaa peräänne vielä uudestaan vilkuilemaan, niin silloin oikea tapa toimia on aloittaa välittömästi oma itsellinen elämä, johon mies ei kuulu millään tavalla. Kun mies tajuaa, että teillä on vientiä muuallakin, niin saattaa iskeä hätä käteen. Todennäköisesti olette jos siinä vaiheessa itsekin tajunneet, ettei sellaisen luuserin kanssa enää kannata edes harkita paluuta yhteen.

 

[vierailija]

Aiotko hankkia itsellesi sukupuolitaudin?

En voi ymmärtää tällaista kynnysmattona olemista. Vähän nyt itsekunnioitusta kehiin naiset. Tuollaisella säälittävällä ripustautumisella ettei voita mitään, vaan tuhoatte ainoastaan itsenne.

Jos oikeasti haluatte, että mies alkaa peräänne vielä uudestaan vilkuilemaan, niin silloin oikea tapa toimia on aloittaa välittömästi oma itsellinen elämä, johon mies ei kuulu millään tavalla. Kun mies tajuaa, että teillä on vientiä muuallakin, niin saattaa iskeä hätä käteen. Todennäköisesti olette jos siinä vaiheessa itsekin tajunneet, ettei sellaisen luuserin kanssa enää kannata edes harkita paluuta yhteen.

Puhutko kokemuksesta? Jos puhut, niin haluaisin kuulla koko tarinan.

 

[vierailija]

Puhutko kokemuksesta? Jos puhut, niin haluaisin kuulla koko tarinan.

Tiedän, miten miehiä käsitellään. Välinpitämättömyys toimii tuollaisissa tilanteissa ja kaikkein pahin isku on miehelle nähdä, kun nainen alkaa eron jälkeen kukoistamaan ja kosijoita alkaa pyörimään ympärillä.

Ripustautuminen ja säälipanojen kerjääminen toimii juuri päinvastaisella tavalla.

 

[vierailija]

Naiset rakastaa aina exäänsä, ja niinhän se kuuluu ollakin. Miehen on helppo unohtaa entiset, viimeistään kun on uusi ja parempi. Mutta onhan se kiva kun tietää exien aina kaipaavan, ja jos ei ole parempaa sillä hetkellä, niin ei tartte kun vähän loruilla jollekin exälle niin... Exnainen antaa helposti, paremmin exänä kuin kun on oltu vuosi yhdessä.

 

[Minä yksin]

Exäni ilmoitti eilen illalla myöhään, että hänellä on uusi nainen. Muuttaa kuulemma tällä viikolla mieheni luo. Minun entiseen kotiini, minun lasteni luo...
Tuntuu niin järkyttävän pahalta.
Meillähän kävi niin että minä olin se joka joutui jättämään yhteisen oman kodin siitäkin huolimatta että mieheni halusi erota. En olisi kyennyt selviytymään taloudellisesti isossa talossa. Enkä muutenkaan.
Lapseni jäivät myös entiseen kotiin ihan lasten parhaaksi kavereiden ja koulun takia.
On niin suuri ikävä heitä kaikkia kolmea. Eikä tilannetta helpota yhtään tieto siitä että "kodissani" häärii joku uusi nainen. Ja näin lyhyen ajan jälkeen. Erostamme aikaa vasta neljä kuukautta ja nyt siellä asuu kohta jo toinen ihminen ja leikkii äitipuolta lapsilleni.

 

[vierailija]

Exäni ilmoitti eilen illalla myöhään, että hänellä on uusi nainen. Muuttaa kuulemma tällä viikolla mieheni luo. Minun entiseen kotiini, minun lasteni luo...
Tuntuu niin järkyttävän pahalta.
Meillähän kävi niin että minä olin se joka joutui jättämään yhteisen oman kodin siitäkin huolimatta että mieheni halusi erota. En olisi kyennyt selviytymään taloudellisesti isossa talossa. Enkä muutenkaan.
Lapseni jäivät myös entiseen kotiin ihan lasten parhaaksi kavereiden ja koulun takia.
On niin suuri ikävä heitä kaikkia kolmea. Eikä tilannetta helpota yhtään tieto siitä että "kodissani" häärii joku uusi nainen. Ja näin lyhyen ajan jälkeen. Erostamme aikaa vasta neljä kuukautta ja nyt siellä asuu kohta jo toinen ihminen ja leikkii äitipuolta lapsilleni.

Ei vitsi. Mun pahin painajainen. Koita kestää, käy vaikka puhumassa jollekin. Itsekin romahtaisin tässä tilanteessa. Pelkästän kun kuulin, että hän käy treffeilla otti todella koville. Tsemppia, yritä jaksaa, vaikka vaikeata on.
#2

 

[vierailija]

Exäni ilmoitti eilen illalla myöhään, että hänellä on uusi nainen. Muuttaa kuulemma tällä viikolla mieheni luo. Minun entiseen kotiini, minun lasteni luo...
Tuntuu niin järkyttävän pahalta.
Meillähän kävi niin että minä olin se joka joutui jättämään yhteisen oman kodin siitäkin huolimatta että mieheni halusi erota. En olisi kyennyt selviytymään taloudellisesti isossa talossa. Enkä muutenkaan.
Lapseni jäivät myös entiseen kotiin ihan lasten parhaaksi kavereiden ja koulun takia.
On niin suuri ikävä heitä kaikkia kolmea. Eikä tilannetta helpota yhtään tieto siitä että "kodissani" häärii joku uusi nainen. Ja näin lyhyen ajan jälkeen. Erostamme aikaa vasta neljä kuukautta ja nyt siellä asuu kohta jo toinen ihminen ja leikkii äitipuolta lapsilleni.

Voimia sinulle.

Meidän naapurissa kävin vähän samaan tapaan. Rouva muutti kerrostaloon ja muuttoiltana tuli jo uusi naisystävä miehen luokse visiitille. Lapset asuvat vuoroviikoin vanhemmillaan. Heillä sentään meni reilu vuosi ennen kuin uusi nainen muutti miehen luokse.