Toggle sidebar

Rakentaisitko talon anopin talon viereiselle tontille?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Emilyn
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
E

Emilyn

Aktiivinen jäsen
27.06.2006
13 840
2
36
Tämähän riippuu toki anopista :D Mutta avomieheni äidissä ei ole ollut mitään valittamista ja luonteeltaan on sellainen plus mieheni kertoman perusteella, ettei koskaan mitään ongelmia tulisikaan. Heidän perheensä on asunut naapureina mieheni isovanhempien tykönä (asuvat yhä vaarin vieressä, mummo on kuollut) Miehenikin mielestä se oli tosi kätevää, kun mm. koulun jälkeen meni aina mummolaan.

Illalla mies pisti viestiä töistä, että on tosissaan miettinyt että ostaisi sen tontin pois ja rakennettaisiin siihen joskus muutaman vuoden päästä. Mulle tämä on ollut ajatuksena tosi ok, saisimme paljon lisää lääniä pihallekin kun muksut voisi juoksennella viereiselle tontille mummolaankin ;)

Viime yönä sitten näin jotain ihmeellistä unta, jossa anoppi puhui puhelimessa jotain ihan omituisia juttuja (en enää herättyäni kunnolla muistanut mitä ) mutta unessa totesin miehelleni, että ei kyllä osteta sitä tonttia! Toivottavasti ei ollut enneuni.. B)
 
en jos nyt sais päättää,mut se o myöhästä ny ku o kakkelit pöksyssä =( tässä kärsitty koht 6v eikä loppua näy!!ÄLÄ VAA MUUTA ANOPIN NAAPURII IKINÄ....se muuttuu hirviöks ku muutatte sin!!näin kävi meille!
 
periatteessa voisin.anoppi on kiva ja appikin,hyvin tullaan toimeen. mut toisaalta en,tulis silti mieleen aina et näkevät "liikaa" meidän elämää ja entäs jos kuulevat riitelyn tmv.kun ei voi tietää mitä ajattelisivat jos saisivat tietää/kuulla asioita jotka on meidän välisiä asioita.
 
En ikinä elämässäni, ihan oikeesti, en vaikka saatais ilmainen luksus-omakotitalo anopin naapurista ja toisena vaihtoehtona ois elää loppuikä jossain pienessä kämäsessä vuokrakämpässä.
 
Myö käytiin aikoinaan katsomassa taloa anopin naapurista! Onneksi ei ostettu.tulen anopin kanssa hyvin toimeen,mutta en usko että se olisi pitemmän päälle onnistunu. Olen varma että hän olisi esim. kumonnut erinäisiä asioita joita lasten kanssa sovittu yms.
 
Mä olen anopin kanssa enempi ystävä kuin miniä, mutta siitäkään huolimatta en rakentaisi appivanhempien enkä omienkaan vanhempien naapuriin. Anoppini on itsekin sitä mieltä, että noin läheinen asuminen ei toimi - omasta kokemuksestaan.
 
Mikä ettei! Siis jos anoppi vielä eläis.. :/ Kyllähän tuonne apen viereenkin vois,jos tilanne ois sellanen..myös äitini tai isäni lähelle voisin! Vaan eipä olla rakentaas yhtään mihinkään..
 
Mun ukko on maalta ja on ehdotellut, et me jatkettaisi tilan pitoa. Nyt appiukon vanhemmat asuvat tien toisella puolella. Jos me jatkaisimme tilaa sitten n.10 vuoden päästä niin appivanhemmat muuttaisivat siihen tien toiselle puolelle. Ei ikinä!!! Muutenkin on vaikeuksia sietää niitä, varsinkin appiukkoa
a040.gif
 
Omat appivanhempani ovat kuolleet ja olivat alkoholisteja eläessään, joten meillä ei niinpäin olisi onnistunut, sitten kyllä oli puhetta kun appiukko kuoli ja miehen äiti sairastui syöpään ja lopetti juomisen että kunhan ei enää jaksa yksin otetaan meille asumaan.
Itse olemme asuneet 10 vuotta niin että vanhempani ovat olleet meillä kaikki viikonloput ja lomat, miehelläni ja vanhemmillani erittäin hyvät välit eikä mitään ongelmia ole ollut, minulla tietenkin sitä normaalia kitkaa varsinkin isäni kanssa.
Nyt asutaan naapureina, molemmat rakennettiin uudet, kun vanha jo ränsistyi, eikä mitään ongelmia. Meillä päin on erittäin paljon sellaista että asutaan joko samassa talossa tai taloon tehdään jatko johon vanhemmat menevät tai sitten pihapiiriin uusi talo johon jompikumpi menee. Toisilla on kitkaa toisilla ei, sitä on kenenkään hankala mennä toiselle sanomaan kunjokaisella kuiten on omanlaisensa välit =)
mutta minun kokemuksestani voin suositella, varsinkin lapsille se on todella hyvä ratkaisu!
 
Oltais rakennettu jo, jos olis rakennuslupa saatu. Muutaman vuoden päästä rakennetaan, jos lupa irtoo :) Anoppi on mukava ihminen, mitä nyt välillä kismittää kuinka poika on tullut niin isäänsä :kieh: Eilen juuri sanoin hänelle ettei poikamme tarvitse oppia ensimmäisenä sananaan samaa kuin isänsä :o
 
kantsii ekaks kokeilla yhteisasumisen sujumista muuttamalla asumaan anoppilaan aluksi vaik about vuodeksi. päätös voi olla aika helppo tehdä tollasen ihmiskokeen jälkeen.
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa