Raskaudesta kertominen

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja KYRSÄ
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ekasta kerroin äidilleni heti, kun lääkäri soitti ja kertoi että olen raskaana. Isälle kerrottiin muutaman viikon kuluttua (yhdessä mun vanhemmat siis on kuitenkin), samoin mun veljelle ja muulle suvulle.

Tokasta soitin vanhemmilleni heti kun testiin tuli kaksi viivaa. Oltiin äidin kanssa jo epäilty, että voisin olla raskaana, kun mökkireissulla oksentelin ja olin tosi väsynyt.
 
Myö kerrottii melkee heti.. oisko ollu jo viikolla6.. seuraavist raskauksist haluisin kyl kertoo vast myöheemin, ku riski viikot on ohi ja ultrassa käyty, mut mies on vähä eri mieltä.. se haluis kertoo heti..
 
Me kerrottiin vasta viikolla 20... Halusin ekaks tietaa lapsen sukupuolen jne..
Paitsi no sain sitten vastaukseks " Niin no niin me vähän aavisteltiinkin " vaikka masua ei näkynyt olleskaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja KYRSÄ:
Mulla nyt viikko 12 meneillään ja en tosiaan vielä haluaisi kertoa... :ashamed:

no kerrot sitten kun siltä tuntuu, mun mielestä se on jokaisen oma päätös milloin haluaa asian julkistaa eikä siitä tarvii kenenkään loukkaantua.
 
miksi raskaudesta ei uskalleta kertoa vaikka heti omille vanhemmille? :o no tiedän että keskenmeno voi osua kohdille mutta se on osa elämää ja vanhemmat varmasti ymmärtävät hienotunteisuuden siinä tilanteessa. Mua loukkais todella isosti jos mulle kerrottas lapsenlapsesta vasta joskus puolivälissä raskautta mutta kukin tyylillään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja mallura:
miksi raskaudesta ei uskalleta kertoa vaikka heti omille vanhemmille? :o no tiedän että keskenmeno voi osua kohdille mutta se on osa elämää ja vanhemmat varmasti ymmärtävät hienotunteisuuden siinä tilanteessa. Mua loukkais todella isosti jos mulle kerrottas lapsenlapsesta vasta joskus puolivälissä raskautta mutta kukin tyylillään.
Olen kertonut noista aiemmista jollain viikolla 8, mutta nyt olen ymmärtänyt, ettei äitini kaipaa enempää lapsenlapsia. Sanoi minulle, että "aika aikaa kutakin" kyllä sulle sit seuraavaks suodaan niitä lapsenlapsia. EI HITTO! ikää mulla 24v... Siks en halua kertoa kun en halua turhaan tappelua äitin kaa, loukkaannun vaan. Viimeksikin se muka oli iloinen, mutta petyin TODELLA hänen kommentistaan...

Se olisikin eriasia jos tuleva isovanhempi osaisi iloita meidän kanssamme.

 
Alkuperäinen kirjoittaja KYRSÄ:
Alkuperäinen kirjoittaja mallura:
miksi raskaudesta ei uskalleta kertoa vaikka heti omille vanhemmille? :o no tiedän että keskenmeno voi osua kohdille mutta se on osa elämää ja vanhemmat varmasti ymmärtävät hienotunteisuuden siinä tilanteessa. Mua loukkais todella isosti jos mulle kerrottas lapsenlapsesta vasta joskus puolivälissä raskautta mutta kukin tyylillään.
Olen kertonut noista aiemmista jollain viikolla 8, mutta nyt olen ymmärtänyt, ettei äitini kaipaa enempää lapsenlapsia. Sanoi minulle, että "aika aikaa kutakin" kyllä sulle sit seuraavaks suodaan niitä lapsenlapsia. EI HITTO! ikää mulla 24v... Siks en halua kertoa kun en halua turhaan tappelua äitin kaa, loukkaannun vaan. Viimeksikin se muka oli iloinen, mutta petyin TODELLA hänen kommentistaan...

Se olisikin eriasia jos tuleva isovanhempi osaisi iloita meidän kanssamme.


miksi äitisi kommentoi noin? siis onko siihen joku syy miksi hänen mielestään teille ei pitäisi lapsia enempää tulla? joutuuko hän hoitamaan lapsianne paljon tai muutoin huolehtimaan elämästänne joko näkyvästi tai itsekseen? tuossa tapauksessa ymmärrän äitisi kommentin, muutoin en. kertoisin siltikin vauvasta nyt. mummilla olisi aikaa sulatella asiaa eikä vasta sitten kun vauva melkein on syntynyt tulisi pahoittamaan mieltäsi kun tarvitset iloisen mielen jaksaaksesi vauvan kanssa. :hug:
 
Alkuperäinen kirjoittaja mallura:
miksi raskaudesta ei uskalleta kertoa vaikka heti omille vanhemmille? :o no tiedän että keskenmeno voi osua kohdille mutta se on osa elämää ja vanhemmat varmasti ymmärtävät hienotunteisuuden siinä tilanteessa. Mua loukkais todella isosti jos mulle kerrottas lapsenlapsesta vasta joskus puolivälissä raskautta mutta kukin tyylillään.

Mun mielest se on jokaisen oma asia koska kertoo, eikä kenkää pidä siitä loukkaantua! Ja tuskin se on siitä uskaltamisesta kiinni, vaa siitä ettei vielä halua kun raskaus on niin alussa vielä.. monet haluaa ekana ite "sulatella" asiaa ja sitte jos käy nii ikävästi et keskenmeno tulee, nii toiset ehkä haluaa surra sitä vaan puolison kanssa!
 
meillä äiti kysy saman päivänä ku olin testin tehnyt et oletko raskaana.vaikka ei oltu puhuttu suunnitelmista mitään.mikälie äidinvaisto :D ekasta raskaudesta soitin kanssa heti plussan jälkeen,en malttanut millään olla hiljaa.
isälle varmaan soitan sit ku vauva on syntynyt et tuletko vauvaa katsomaan..niin kurjan vastaanoton sai esikoinen että nyt ei huvita puhua mitään.

mies myös kertoi aika aikasin vanhemmilleen kun ei vaan malttanut olla hiljaa.
 
Olen vedättänyt kertomista niin pitkälle kunnes homma väkisin näkyy päällepäin :D . Ja se on näkynyt vasta tosi myöhäsessä vaiheessa, koska olen onnistunut tilani hyvin vaatetuksella peittämään. Mieluiten ilmoittaisin vasta, kun lapsi on jo syntynyt. Näin vältyttäisiin kaikenmaailman ylimääräisiltä hössötyksiltä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja mallura:
Alkuperäinen kirjoittaja KYRSÄ:
Alkuperäinen kirjoittaja mallura:
miksi raskaudesta ei uskalleta kertoa vaikka heti omille vanhemmille? :o no tiedän että keskenmeno voi osua kohdille mutta se on osa elämää ja vanhemmat varmasti ymmärtävät hienotunteisuuden siinä tilanteessa. Mua loukkais todella isosti jos mulle kerrottas lapsenlapsesta vasta joskus puolivälissä raskautta mutta kukin tyylillään.
Olen kertonut noista aiemmista jollain viikolla 8, mutta nyt olen ymmärtänyt, ettei äitini kaipaa enempää lapsenlapsia. Sanoi minulle, että "aika aikaa kutakin" kyllä sulle sit seuraavaks suodaan niitä lapsenlapsia. EI HITTO! ikää mulla 24v... Siks en halua kertoa kun en halua turhaan tappelua äitin kaa, loukkaannun vaan. Viimeksikin se muka oli iloinen, mutta petyin TODELLA hänen kommentistaan...

Se olisikin eriasia jos tuleva isovanhempi osaisi iloita meidän kanssamme.


miksi äitisi kommentoi noin? siis onko siihen joku syy miksi hänen mielestään teille ei pitäisi lapsia enempää tulla? joutuuko hän hoitamaan lapsianne paljon tai muutoin huolehtimaan elämästänne joko näkyvästi tai itsekseen? tuossa tapauksessa ymmärrän äitisi kommentin, muutoin en. kertoisin siltikin vauvasta nyt. mummilla olisi aikaa sulatella asiaa eikä vasta sitten kun vauva melkein on syntynyt tulisi pahoittamaan mieltäsi kun tarvitset iloisen mielen jaksaaksesi vauvan kanssa. :hug:

Lapset ovat äidilläni yökylässä kerran vuodessa. Muuten äitini hoitaa lapsiani ehkä 2 h/1-2kk eli todellakaan ei ole joutunut lapsenvahdiksi. Me itse hoidamme lapset, kukaan muu ei heitä hoida kun me tai äitini ja harvoin siis hänkin. Minä ole 6 vuotta sitten jäänyt opiskelusta äitiyslomalle ja sen jälkeen olen ollut VAAN kotona ja aion olla vastaisuudessakin niin kauan kun hyvältä tuntuu. Miehellä on hyvä palkka ja sillä pärjäämme hyvin. Meillä lapsilla on aina puhtaat, siistit vaatteet, kaikki silitettyinä ja kaikki turvaistuimetkin viimeisen päälle. Olen todella tarkka turvallisuudesta ja paljon teemme yhdessä perheen kesken juttuja ja reissuja. Meiltä ei puutu mitään. Ja pärjäämme hyvin, ei ole ollut jaksamisen kanssa ongelmia. Itse en tiedä, että miksi äidilläni on tuo asenne... Onko se sitä, että hän tuntee huonoa omaa tuntoa kun ei ole pystynyt olemaan samanlainen äiti kun minä lapsilleen kun jäi yh:ksi... Vai johtuuko se siitä, ettei minulla ole ammattia.... Tiedä häntä, mutta itse en näe mitään estettä miksi meille ei vielä vauvaa voisi tulla. Ja hän ei ole ikinä joutunut vauvaa hoitamaan kun olen täysimettänyt noita pitkään... Ei tajua...
 
Alkuperäinen kirjoittaja koppis:
Alkuperäinen kirjoittaja KYRSÄ:
Alkuperäinen kirjoittaja täällä:
soitin sairaalasta että tyttö tuli
Niin mäkin mun isälle laitoin viestiä, et "tyttö tuli" Ja se kyllä lievästi sanottuna loukkaantu....

Miten on mahdollista? Ettekö nähneet kuukausiin?
Me ei nähty vuoteen. Ja ei ole minun tehtävä soittaa omalle isälleni (joka oli silloin n 40v), että mitä kuuluu.... :whistle:

 
Alkuperäinen kirjoittaja jj:
Mä kerroin np-ultran jälkeen, aiemmin en uskaltanut

:wave: Isovanhemmille siis, muille kerrottiin sitten kun nähtiin tai he kysyivät itse mahan nähtyään että oletkos raskaana :whistle: Jotkut tutuista ja sukulaisista tosiaan sai tietää sitten vasta ihan loppuraskaudesta jos ei aiemmin oltu editty näkemään :ashamed:
 

Yhteistyössä