Raskaus ja D-vitamiini

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja 125µg
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
D-vitamiinilisä auttaa painonpudotuksessa D-vitamiinin puutteesta kärsivillä, jota on kaikilla, jotka eivät syö riittävästi D-vitamiinia läpi vuoden tai ainakin talviaikaan, jos on kesällä ulkona keskipäivällä iho paljaan auringossa. Aikuisen tarve on 50-100µg/vrk. Italiassa 400 ylipainoista D-vitamiinin puutteesta kärsivää tutkittavaa ohjattiin saamaan kuukausittain joko 25 000 tai 100 000 kansainvälistä yksikköä D-vitamiinia tai he eivät saaneet D-vitamiinilisää lainkaan.

Tutkimuksessa havaittiin, että yhdessä vähäkalorisen (vähennä hiilihydraatteja) ruokavalion kanssa D-vitamiinilisää saaneiden kuuluvien paino putosi huomattavasti enemmän kuin niiden, jotka eivät olleet käyttäneet D-vitamiinilisää. D-vitamiinilisää käyttämättömillä paino putosi 6 kuukaudessa 1,2 kiloa, pienempää D-vitamiinilisää saaneilla 3,8 kiloa ja suurempaa D-vitamiinilisää saaneilla 5,4 kiloa.

Myös vyötärönympärys pieneni D-vitamiinilisää saaneilla enemmän kuin sitä käyttämättömillä. Suurempaa D-vitamiinilisää käyttäneillä vyötärönympärys pieneni enemmän kuin pienempää D-vitamiinilisää käyttäneillä.
Tutkimus oli nimeltään ’Vitamin D supplementation promotes weight loss and waist circumference reduction in overweight/obese adults with hypovitaminosis D’, ja sen tulokset julkistettiin eurooppalaisessa ylipainoa käsitelleessä konferenssissa, joka pidettiin Prahassa 6.-9.5.2015: http://ow.ly/NaL8i

Pienempi annos 25 000 yksikköä D-vitamiinia kuukaudessa vastaa päiväannosta 21 µg päivässä. Suurempi annos 100 0000 yksikköä D-vitamiinia kuukaudessa vastaa päiväannosta 83 µg päivässä. Pidän jälkimmäistä annosta tai 100 µg suuruista D-vitamiinilisää sopivampana ylipainoisille ja mieluummin päivittäin annosteltuna kuin kerran kuukaudessa isoa annosta. Näin elimistö käyttää sen paremmin hyväkseen.
 
Enemmän kuin joka kolmas suomalainen potee edelleen D-vitamiinin puutetta, osoittaa Turun yliopiston uusi tutkimus. Joka viides masennus voitaisiin ehkäistä D-vitamiinilla, osoittaa THL:n uusi tutkimus. Se säästäisi noin 200 miljoonaa euroa vuodessa. D-vitamiinin saantisuositus perustuu virheelliseen tilastoanalyysiin, myöntää lääkäriseura Duodecim. D-vitamiinin piilevä puute on paljon luultua yleisempi, ja se lisää ennenaikaista kuolleisuutta, osoittaa yli 95 000 tanskalaisen seurantatutkimus Kööpenhaminan yliopistosta (Azfal ym. 2014). Jokainen tarvitsee D-vitamiinia purkista, kuten tästä katsauksesta käy ilmi. Saanti on riittävää, kun seerumin D-vitamiinin pitoisuus nousee tasolle 125–150 nanomoolia litraa kohti (nmol/l). Asian voi selvittää yksinkertaisella veriokokeella. Tiesitkö, että tupakointi kuluttaa D-vitamiinia verestä ja kudoksista? Se selittää uudella tavalla tupakoinnin terveyshaittoja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), kuopiolainen ravitsemusterapian apulaisprofessori (agronomi) Ursula Schwab ja helsinkiläinen ravitsemustieteilijä, professori Christel Lamberg-Allardt väittävät, ettei suomalainen tarvitse D-vitamiinilisää, ja he pelottelevat julkisuudessa D-vitamiinin yliannostelun vaaroilla, vaikka todellisuudessa suuri osa väestöstä potee D-vitamiinin puutetta. Se lisää sairastumisen, ennenaikaisen kuoleman ja ikääntyvien ihmisten tylsistymisen (dementian) riskiä. Tiesitkö, että D-vitamiini on välttämätöntä, Suomen viranomaissuositusta suurempana määränä, myös silmille ja näölle? (Reins ja Mc Dermott 2015). Eikö olekin merkillistä, että Valtion ravitsemusneuvottelukunta valehtee D-vitamiinista ja Suomen valtamedia uskoo sitä?

http://tohtoritolonen.fi/index.php?page=articles&id=247
 
Kahden amerikkalaisen seurantatutkimuksen keskinäinen vertailu viittaa siihen, että elimistön optimaalinen, noin 100 nmol/l tasoinen D-vitamiinipitoisuus voi puolittaa tyypin 2 diabeteksen riskin 55 nmol/l pitoisuuteen verrattuna.

Lisäksi NHANES-tutkimuksessa niillä, joiden D-vitamiinipitoisuus oli matala, oli lähes 5 kertaa suurempi riski sairastua tyypin 2 diabetekseen verrattuna tutkittaviin, joiden D-vitamiinipitoisuus oli korkea.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/26151742

Suomessa virallisella D-vitamiinin saantisuosituksella 10 µg, veren D-vitamiinipitoisuus jää koko kansalla kohdusta hautaan alle 50 nmol/l. Kesällä tasot nousee niillä, jotka ulkoilevat runsaasti auringossa iho paljaana keskipäivällä kello 10-16.

Puolet rintaruokaa saaneista kanadalaisvauvoista, joille annettiin D-vitamiinia 10 µg vuorokaudessa, saavutti arvon 75 nmol/l ylittävän 25-OH-D3-vitamiinin pitoisuuden plasmassa kolmen kuukauden iässä. Tähän tavoitearvoon pääsi vielä suurempi osa 20 tai 30 µg D-vitamiinia saaneista lapsista ja kaikki niistä, joille vitamiinia annettiin 40 µg. Pitoisuudet pyrkivät kuitenkin pienentymään yhden vuoden ikään mennessä.
(Gallo S ym. JAMA 2013;309:1785)

Suomessa alle 1v saa tippapullosta D-vitamiinia 10µg/vrk ja korvikkeesta (1dl korviketta sisältää 1,3µg D-vitamiinia) 10-20µg/vrk. Eli yhteensä alle 1v saa 25-30µg/vrk, riippuen paljonko korviketta menee. Ja tämä riittää alle 1-vuotiaalle.

D-vitamiinin tarve kasvaa painon ja iän mukaan.
 
KÄYTÄTTEKÖ EDELLEEN D-VITAMIINILISÄÄ?

D-vitamiini on lukuisille elintoiminnoille välttämätön hormoni. D-vitamiinin puutteella on todettu yhteys luukatoon, "synnynnäisiin" ryhtivikoihin, syöpiin, diabetekseen, autoimmuunisairauksiin, hermoston rappeumatauteihin, verenkiertosairauksiin, infektioihin, lihaskatoon ja iäkkäiden kaatumisiin. D-vitamiinin puutos on masentuneilla yleisempää. Melkoisen kunnioituksen ansaitseva vitamiini siis on kyseessä.

Ihminen on suunniteltu elämään auringossa, ei pimeässä. Ihmiskunta on kehittynyt Afrikan oloissa, jossa auringon valon ansiosta veren D-vitamiinipitoisuus eli seerumin kalsidiolipitoisuus (S-D-25) on ollut vähintään 100 nmol/l.

Veriarvojen perusteella riittämätön D-vitamiininsaanti on kuitenkin yleistä pimeässä Pohjolassa (suomalaisilla n. 40 nmol/l, jos saanti ruuasta on vain 10µg päivässä). Vakava D-vitamiinin puutos on Suomessa talviaikaan arviolta seitsemällä kymmenestä kasvuikäisestä ja keski-ikäisistä sekä vanhuksilla ihan kaikilla. Pois laskuista jäävät lähinnä ne, jotka käyvät pari kertaa vuodessa aurinkorannalla ja syövät runsaasti kalaa sekä ne, jotka syövät säännöllisesti suuria annoksia (100µg/päivä) D-vitamiinivalmisteita. D-vitamiinin vähyys saattaakin olla yksi merkittävimmistä ehkäistävissä olevista suomalaisten terveysriskeistä.

Suomessa auringonvaloa on riittävästi D-vitamiinin valmistukseen vain huhti-toukokuun vaihteesta elokuun loppuun eli kun UVB-indeksi on vähintään 3, kello 10-16 välisenä aikana, vähintään kädet ja jalat paljaina 30 minuuttia päivittäin. Joskus lähes koko kesä on niin pilvinen, kylmä tai sateinen, että pelkästään auringosta on vaikea saada riittävästi D-vitamiinia. Talvella UVB-indeksi on nolla.

Puolet rintaruokaa saaneista kanadalaisvauvoista, joille annettiin D-vitamiinia 10 µg vuorokaudessa, saavutti arvon 75 nmol/l ylittävän 25-OH-D3-vitamiinin pitoisuuden plasmassa kolmen kuukauden iässä. Tähän tavoitearvoon pääsi vielä suurempi osa 20 tai 30 µg D-vitamiinia saaneista lapsista ja kaikki niistä, joille vitamiinia annettiin 40 µg. Pitoisuudet pyrkivät kuitenkin pienentymään yhden vuoden ikään mennessä.
(Gallo S ym. JAMA 2013;309:1785)

Suomessa alle 1v saa tippapullosta D-vitamiinia 10µg/vrk ja korvikkeesta (1dl korviketta sisältää 1,3µg D-vitamiinia) 10-20µg/vrk. Eli yhteensä alle 1v saa 25-30µg/vrk, riippuen paljonko korviketta menee. Ja tämä riittää alle 1-vuotiaalle.

D-vitamiinin tarve kasvaa painon ja iän mukaan.


Uudessa tanskalaisessa seurantatutkimuksessa on nyt havaittu, että matala, alle 50 nmol/l D-vitamiinitaso yhdistyy 2,5 kertaa suurempaan keskenmenon riskiin raskauden ensimmäisellä kolmanneksella verrattuna yli 50 nmol/l tasoon. Tutkijoiden mukaan tulokset viittaavat siihen, että D-vitamiinilla on keskenmenoja ehkäisevää vaikutusta.
D-vitamiinia tarvitaan raskausaikana selvästi enemmän kuin muulloin.
http://ajcn.nutrition.org/content/early/2015/07/15/ajcn.114.103655.abstract?papetoc
 
Laaja suomalaistutkimus paljastaa, että odottavat äidit saavat liian vähän D-vitamiinia. Joka kolmas raskaana oleva äiti ei ota edes neuvoloiden (VRN) suosittelemaa 10 mikrogramman (µg) päiväannosta. Ja joka kymmenes raskaana oleva äiti kärsii masennuksesta, osoittaa Itä-Suomen yliopiston tutkimus. Uuden kanadalaistutkimuksen mukaan raskaana olevien naisten tarve on vähintään 50 µg, mikä turvaa lähes kaikkien syntyvien vauvojen riittävän D-vitamiinin saannin. Suomalainen saantisuositus on vähintään viisi kertaa liian pieni. Siihen syypää on valtion ravitsemusneuvottelukunta. Se aiheuttaa turhaa sairastumista ja 2,5 miljardin euron vuosittaiset kustannukset kansantaloudelle.
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2803
 
Laaja suomalaistutkimus paljastaa, että odottavat äidit saavat liian vähän D-vitamiinia. Joka kolmas raskaana oleva äiti ei ota edes neuvoloiden (VRN) suosittelemaa 10 mikrogramman (µg) päiväannosta. Ja joka kymmenes raskaana oleva äiti kärsii masennuksesta, osoittaa Itä-Suomen yliopiston tutkimus. Uuden kanadalaistutkimuksen mukaan raskaana olevien naisten tarve on vähintään 50 µg, mikä turvaa lähes kaikkien syntyvien vauvojen riittävän D-vitamiinin saannin. Suomalainen saantisuositus on vähintään viisi kertaa liian pieni. Siihen syypää on valtion ravitsemusneuvottelukunta. Se aiheuttaa turhaa sairastumista ja 2,5 miljardin euron vuosittaiset kustannukset kansantaloudelle.

http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2803


D-vitamiinista on paljon hyötyä luustolle ja se ehkäisee kaatumisia ja osteoporoottisia murtumia. Aivan tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin D-vitamiinilisän vaikutusta kalsiumin erittymiseen luustosta. Sofistikoituneella tekniikalla (isotooppimerkityllä kalsiumilla) saatiin selville, että D-vitamiini vähentää huomattavasti kalsiumin erittymistä luustosta virtsaan. Tutkimuksen johtopäätöksissä tutkijat suosittelivat noin 100 nmol/l D-vitamiinitasoa kalsiumin erittymisen vähentämiseksi ja luuston terveyden parantamiseksi.

Kommentti: D-vitamiinia tarvitaan 50–100 µg päivässä tason 100 nmol/l ylläpitämiseksi. Pienikokoisille ja hoikille riittää yleensä pienempi annos; suurikokoiset ja lihavat tarvitsevat yleensä isomman annoksen.

https://www.facebook.com/suomenterveysravinto/posts/699603100183930




Lääkäri Matti Tolonen kirjoittaa ruotsalaistutkimuksesta, jossa 100 µg D-vitamiinia päivässä ehkäisi hyvin infektioherkkien flunssia verrattuna lumevalmisteeseen.

Virallisia suosituksia korkeampia D-vitamiinitasoja puoltavia tutkimuksia tulee jatkuvasti, viikoittain. Ravitsemusneuvottelukunnan matalat (10µg/päivä) D-vitamiinisuositukset näyttävät yhä fossiilisemmilta. Ne riittävät vastasyntyneelle sekä kissoille sekä pienille koirille.

http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2809
 
Suomessa alle 1 vuotias saa tippapullosta D-vitamiinia 10µg/vrk ja korvikkeesta (1dl korviketta sisältää 1,3µg D-vitamiinia) 10-20µg/vrk. Eli yhteensä alle 1v saa 25-30µg/vrk, riippuen paljonko korviketta menee. Ja tämä riittää alle 1 vuotiaalle.

D-vitamiinin tarve kasvaa painon ja iän mukaan.

Kesällä D-vitamiinia syntyy iholla auringonvalon UVB-säteilyn vaikutuksesta. Tätä säteilyä esiintyy meidän leveyspiireillä riittävästi vain kesäkuukausina ja vain keskipäivällä. Vaikka kesä on jatkunutkin meillä tänä vuonna pitkälle syksyyn, saamme auringosta D-vitamiinia riittävästi ainoastaan elokuun loppuun. Sen jälkeen alkavat elimistömme D-vitamiinivarastot huveta nopeasti. Ravinnosta saatava D-vitamiini ei yleensä yksin riitä ylläpitämään kesällä kerättyjä varastoja, joten tarvitaan ravintolisiä.
http://www.hyvinvointisitueksi.fi/index.php/2015/08/28/d-vitamiinin-tarve-kasvaa-heti-kesan-jalkeen/
 
More than 80% of women who are pregnant are not at the level (40 ng/ml) that has been shown to be most helpful in preventing preterm births.



Carole Baggerly discusses GrassrootsHealth project, Protect our Children NOW! which is aimed at providing education, vitamin D testing and ongoing supplementation to pregnant women to help them achieve a vitamin D status of 40 ng/ml.



Read more here: http://www.vitamindcouncil.org/blog...oots-health-project-protect-our-children-now/





40 ng/ml = 100 nmol/L



Suomessa virallinen taho väittää, että 50 nmol/L riittää, vaikka tieteellisten tutkimusten valossa se riittää riisitaudin ehkäisyyn.



Myös Amerikkalaisen Institute of Medicinen (IOM) suosituksen mukaan D-vitamiinin (kalsidiolin) riittävä pitoisuus veressä on 50 nmol/l. Edelleen IOM toteaa, että hoitotutkimuksien mukaan pohjoisten alueiden väestön valtaosa (97.5%) saavuttaa tämän pitoisuuden päivittäisellä 15 mikrogramman D-vitamiinin saannilla.


Kanadalaiset tilastotieteilijät ovat kuitenkin nyt osoittaneet IOM-laskelman virheelliseksi. Kun IOM:n käyttämät tutkimukset analysoitiin uudestaan ja korjattiin havaittu tilastotieteellinen virhe, osoittautui, että 15 mikrogramman D-vitamiinin päiväsaannilla väestön kalsidioli ylittää varmuudella vain tason 27 nmol/l. Kirjoittajat toteavat, että D-vitamiinin liian pienellä päiväsaannin suosituksella on vakavia kansanterveydellisiä ja hoidollisia seuraamuksia ja että suositus tulee arvioida uudestaan.
 

Similar threads

S
Viestiä
31
Luettu
3K
V
R
Viestiä
1
Luettu
496
T
O
Viestiä
0
Luettu
422
O

Yhteistyössä