Ratkaisun paikka

[näin meillä]

Miehini lapsi asuu meidän kanssa. Itse tulin tähän perheeseen jokin aika sitten ja nyt meillä yhteinenkin lapsi miehen kanssa. vaikeaa on ja tulee aina olemaan, tiedän sen. varsinkin kun mies on sitä tyyliä että koska olen kotona niin minun tulee hoitaa kaikki, koti ja lapset, ovat sitten minun tai ei. tämä mieheni lapsi vierailee toisinaan äitinsä luona, mutta minun kanssa kuitenkin suurimman osan ajasta. kasvatus ei ollut lainkaan minun tyylistäni kun tulin tähän perheeseen, mutta olen ottanut tavallaan ohjat käsiini sillä kyllä aijon kasvattaa lapsen sillain kun haluan (tietenkin miehen mielipiteet mukaanluettuna) koska minä tämän lapsipuoleni kanssa kuitenkin aina olen, joten toivon hänen oppivat ne tavat ja käyttäytymismallit mitä haluan omallekin lapselleni oppivan.
mitä haluan tähdentää tämän kirjoituksen aloittajalle on se että kaikki toimii jos haluaa sen toimivan. vaikeaa hyvin vaikeaa voi tulla olemaan, mutta kyllä sen lapsenkin täytyy sopeutua sinuun ja teidän tapoihin mitä teillä eletään.
miehenikin lapsen äitin luona voi olla samantyylinen meininki kuin mitä puhuit pojan äidin luona olevan että ei saa kontrollia lapseen ym. mutta olen tehnyt tässä lapselle selväksi että miten meillä toimitaan, tappeluja on ja vaikeaa on mutta kaikesta ollaan tähän mennessä selvitty. ehkä sitten joskus sujuu jo mukavastikkin

 

[KUKKA]

Ihan ystävällisen kysymyksen halua esittää koska mua vaivaa se:Kun olipa palsta mikä tahansa missä on uusperhellisiä ja äitipuolia,niin aina tulee esille tää että miehen lapsien kasvatus in sitä ja tätä,ja niin kaukana omasta (erinomaisesta?) kasvatuksesta.Ja ovat saaneet elää pellossa,syövät kaikki ruoat,eivät osaa käyttäytyä,ovat kitiseviä ja mikään ei kelpaa,eivät osaa olla kiitollisia jne jne... Lista on loputon. Miten voi olla mahdollista että teidän lapset aina ovat täysin miehen lasten vastakohtia?Itse kun en usko tähän ollenkaan!

 

[Lumikki]

\

Näitä ei minun pitäisi lukea!!!Olen menossa sairaalatutkimuksiin ja pahimmassa tapauksessa ex ja uusi saa täältä 3 lasta joista pienin vauva.Että arvatkaas vaan tuntuuko pahalta lukea tälläistä ..... kun saa oman terveyden lisäksi miettiä että mitäs sitten jos en pysty/kuolen hoitamaan RAKKAITA lapsiani aikuiseksi ja TIEDÄN että heitä isän luona odottaa uudelta aikasta kalskeaa käytöstä..AJATELKAA VÄHÄN HYVÄT ÄITIPUOLET!!! KAMALA OLO, SE KAMALA ENTINEN LAPSI ON ISÄLLEEN JA ÄIDILLEEN RAKAS.JA he varmasti toivovat lapsilleen onnellisen lapsuuden.Toivottavasti saan lisäaikaa kasvattaa lapseni aikuiseksi!!!

Toivon parasta sinulle - toivottavasti tutkimuksissa selviää, että kaikki on hyvin! Itse olen uusioperheen äiti ja ajattelen mieheni lapista ihan eri tavalla kuin nämä kirjoittajat täällä. Lapset ovat meille tervetulleita milloin vain. Uskon, että moni muukin äitipuoli ajattelee sanmoin! Ja toisaalta isä varmasti rakastaa lapsiaan ja ajattelee heidän parastaan olipa äitipuoli mitä mieltä tahansa. Toivon, että et murehdi etukäteen asioita, vaikka osaan hyvin kuvitella millainen huoli sinulla on lastesi vuoksi! Joku sanoi minulle vaikeassa elämäntilanteessa, että "maailma kantaa kyllä", ja tiedätkö, pikkuhiljaa alan itsekin siihen uskoa!

 

[Siiri]

\

\

#&%?$!* kun pitää tulla kaikkien tänne karjumaan siitä kuin julma olen.. Saimme eilen puhuttua mieheni kanssa, vihdoin, ja lopulta hänkin ymmärsi ja asia pantiin uudelleen mietintään. Eli katsellaan tosiaan vuosi eteenpäin kun omakin pieni on hiukan kasvanu ja minä olen menny takaisin töihin. Näin voisi olla hiukan enemmän rahaakin elättää joitain muita. Jos niin ikinä käy.
Mut kiitos muutamien vastauksista! Niistä oli apua ja hyötyä. En ala yh:ksi enkä vielä äitipuoleksi. Minulla on kai oikeus valita myös tässä suhteessa, varsinkin kun tilanne on tullut vasta nyt esille.

Hienoa, että löysitte yhteissävelin ratkaisun tilanteeseen! Päätöksenne kuulostaa viisaalta.

Tosiaan, mikä ihme se on ettet sinä halua poikaa asumaan saman katon alle, jossei sitä halua pojan oma äitikään!

Niin tosiaan, miksipä sinäkään ottaisit tuollaista hylkiötä, jota oma äitikään ei halua! Eikö pitäisi ollakin sellainen "Seilin saari" ei toivotuille lapsille, jonne ne voisi lähettää jos kukaan ei niitä halua!

 

[Siiri]

\

\

\

#&%?$!* kun pitää tulla kaikkien tänne karjumaan siitä kuin julma olen.. Saimme eilen puhuttua mieheni kanssa, vihdoin, ja lopulta hänkin ymmärsi ja asia pantiin uudelleen mietintään. Eli katsellaan tosiaan vuosi eteenpäin kun omakin pieni on hiukan kasvanu ja minä olen menny takaisin töihin. Näin voisi olla hiukan enemmän rahaakin elättää joitain muita. Jos niin ikinä käy.
Mut kiitos muutamien vastauksista! Niistä oli apua ja hyötyä. En ala yh:ksi enkä vielä äitipuoleksi. Minulla on kai oikeus valita myös tässä suhteessa, varsinkin kun tilanne on tullut vasta nyt esille.

Hienoa, että löysitte yhteissävelin ratkaisun tilanteeseen! Päätöksenne kuulostaa viisaalta.

Tosiaan, mikä ihme se on ettet sinä halua poikaa asumaan saman katon alle, jossei sitä halua pojan oma äitikään!

Niin tosiaan, miksipä sinäkään ottaisit tuollaista hylkiötä, jota oma äitikään ei halua! Eikö pitäisi ollakin sellainen "Seilin saari" ei toivotuille lapsille, jonne ne voisi lähettää jos kukaan ei niitä halua!

Selvennykseksi vielä: Ennen muinoin lähetettiin Turun lähellä sijaitsevalle Seilin saarelle mielisairaat ja leprapotilaat ja sinne ne yleensä jäivät. :'(

 

[Siiri]

\

\

Ja taas näitä äitipuolia, voi hyvänen aika! Koska teille oikein menee kaaliin, ETTÄ NE EDELLISEN AVIOLIITON LAPSET OVAT EDELLEEN SEN TEIDÄN MIEHENNE LAPSIA!!!!!!!!!!!!!! Todennäköisesti olet sen kuitenkin tiennyt jo yhteen mennessänne, että miehellä on lapsi! Entä jos tuon lapsen äiti todellakin vaikka kuolisi? Ilmoittaisitko sitten vaan isälle, että se on kuule joko minä tai lapsi? En voi yksinkertaisesti ymmärtää, että naiset osaavat olla noin julmia... eihän se sen lapsen vika ole, että vanhemmat ovat eronneet.

Hei haloo, se äiti ei halua itse kasvattaa sitä lasta. Koska se kiukuttelee.. Kai ny yleensä.. Ja siksi haluaa sen meille asumaan. Minua ei haittaa vaikka poika vierailee mutta on eri asia alkaa elättämään ja kasvattamaan sitä. Sen olen tiennyt kun mieheni kanssa aloin olemaan että poika kyllä vierailee meillä.

HALOO sinullekin! Niin, ei sinun tarvitsekaan elättää ja kasvattaa sitä lasta, ethän sinä ole hänen elatusvelvollisensa. MUTTA miehesi on - hän on lapsen isä ja hänellä on oikeus elää lapsensa kanssa siinä missä sinulla omasi. Myös entisen perheen lapsi on edelleen ihan yhtä paljon isänsä lapsi, vaikka vanhemmat ovat eronneet!!!

 

[Noora]

\

#&%?$!* kun pitää tulla kaikkien tänne karjumaan siitä kuin julma olen.. Saimme eilen puhuttua mieheni kanssa, vihdoin, ja lopulta hänkin ymmärsi ja asia pantiin uudelleen mietintään. Eli katsellaan tosiaan vuosi eteenpäin kun omakin pieni on hiukan kasvanu ja minä olen menny takaisin töihin. Näin voisi olla hiukan enemmän rahaakin elättää joitain muita. Jos niin ikinä käy.
Mut kiitos muutamien vastauksista! Niistä oli apua ja hyötyä. En ala yh:ksi enkä vielä äitipuoleksi. Minulla on kai oikeus valita myös tässä suhteessa, varsinkin kun tilanne on tullut vasta nyt esille.

Sait siis painostettua isän taas kerran luopumaan lapsestaan!! Onnea vain sinulle!!

 

[kärpänen]

Mä otan sen pojan meille kotiin missä sitä varmasti rakastetaan myös niinä pahoina päivinä.Eipä tartte sen ruveta teidän itsekkäiden aikuisten heittosäkiks.Jos mä olisin se ukko,niin oisit jo lentänyt pihalle!

 

[taustalla]

\

Jos mä olisin se ukko,niin oisit jo lentänyt pihalle!

No eikö tämä kyseinen aloittaja juuri punninnut mahdollista yksinhuoltajuutta samalla kun päätti keskustella pojan muuttamisesta kotiinsa? Keskustelivat "ukon" kanssa ja päätyivät ilmeisesti YHDESSÄ tulokseen, jossa poika ei vielä muuttaisi heille? Eiks näin ollu? Vai olenko väärässä?
Kenelläkään ei ole velvollisuutta alkaa kasvattamaan toisen ihmisen lapsia. Mielestäni ap otti kirjoituksissaan huomioon myös sen tosiseikan, että saattaa jäädä yksinhuoltajaksi pienelle lapselleen. Ja kuten joku tuossa edellä jo ehti mainita, miksi äitipuoli on paha ihminen, jos ei halua kasvattaa toisen lasta, mutta tästä lastaan hylkäävästä äidistä ei mainita sanallakaan? Minä pidän sitä paljonpaljon pahempana asiana.

 

[ulla]

\

Kenelläkään ei ole velvollisuutta?Kyllä se kuule on! Jos ei äiti kykene niin isä sitten! Tässä on kyse nyt äitipuolesta ja äitipuolen versiosta millanen pojan äiti on.
Ihmettelen todella isää tässä tilanteessa.

"Jos ei äiti kykene"... Entä jossei isäkään kykene! Se voi olla hyvin mahdollista, jos ns. äitipuoli muuttaisi yhteisen lapsen kanssa pois. Isä voi todeta, että hän ei yksin kykene poikaa kasvattamaan. Hän voi kokea jääneensä täysin tyhjän päälle ja avuttomaksi. Ja jos uusi vaimo ilmoittaa, että hän muuttaa pois jos poika tänne muuttaa, niin mitä mahdollisuuksia isällä on? Ei muuta kuin valita asuako yksin pojan kanssa vai asuako yhdessä uuden vaimonsa ja lapsen kanssa. Ns. äitipuolella on täysi oikeus tehdä se valinta ettei asu pojan kanssa kokopäiväisesti saman katon alla. Hän ei ole mitenkään elatusvelvollinen poikaa kohtaan! Ja sen perusteella isä tekee itselleen parhaan ratkaisun. Eikä se ole sen tuomittavampaa tai ihmeteltävämpää kuin sekään ettei äiti kykene lastaan pitämään ja kasvattamaan!

Jos äiti on aikoinaan lapsen itselleen halunnut, niin siinä päätöksessä tulee pysyä! Mikä oikeus äidillä on edes takaisin venkslata päätöksiään ja sopimuksia?

 

[taustalla]

Kuka nainen pistää valitsemaan miestä itsensä ja lapsen väliltä? Ihan yhtä suuri vastuu on isällä kun äidillä.Siitä on edes turha vääntää kättä. Mikä nyhverö mies!

 

[ulla]

\

Kuka nainen pistää valitsemaan miestä itsensä ja lapsen väliltä? Ihan yhtä suuri vastuu on isällä kun äidillä.Siitä on edes turha vääntää kättä. Mikä nyhverö mies!

Ihan yhtä suuri vastuu on myös äidillä kuin isällä. Mikä siis tekee isästä huonomman jos ei kykene pitämään lasta kuin äidistä joka ei kykene pitämään lasta?
Joskus tuntuu että lähiäitien ajatuksena on vaan, että miesten pitää aina suostua heidän ehdotuksiin ja muutoksiin, Pomppia heidän pillin mukaan, ja jos ei tee niin, on vastuuntunnoton mies. Entäs äidin vastuuntunto?

Nainen voi pistää miehen valitsemaan, jos tuntee että suhde loppuu joka tapauksessa jos perheeseen tulee lisää vastuun kantoa ja kuormituksia. Kyllä naisella on oikeus valita asuuko vieraan lapsen kanssa vai ei, eikö vaan? Se voi maksaa parisuhteen hinnan, mutta jos vaihtoehtona on mielenterveys..

Siitäkin on turha vääntää kättä että onko ns. äitipuolella velvollisuutta asua vieraan lapsen kanssa. Ei ole!

 

[Viemäri]

Kuka leikkiin lähtee se leikin kestäköön

 

[Viemäri]

\

\

Kuka nainen pistää valitsemaan miestä itsensä ja lapsen väliltä? Ihan yhtä suuri vastuu on isällä kun äidillä.Siitä on edes turha vääntää kättä. Mikä nyhverö mies!

Ihan yhtä suuri vastuu on myös äidillä kuin isällä. Mikä siis tekee isästä huonomman jos ei kykene pitämään lasta kuin äidistä joka ei kykene pitämään lasta?
Joskus tuntuu että lähiäitien ajatuksena on vaan, että miesten pitää aina suostua heidän ehdotuksiin ja muutoksiin, Pomppia heidän pillin mukaan, ja jos ei tee niin, on vastuuntunnoton mies. Entäs äidin vastuuntunto?

Nainen voi pistää miehen valitsemaan, jos tuntee että suhde loppuu joka tapauksessa jos perheeseen tulee lisää vastuun kantoa ja kuormituksia. Kyllä naisella on oikeus valita asuuko vieraan lapsen kanssa vai ei, eikö vaan? Se voi maksaa parisuhteen hinnan, mutta jos vaihtoehtona on mielenterveys..

Siitäkin on turha vääntää kättä että onko ns. äitipuolella velvollisuutta asua vieraan lapsen kanssa. Ei ole!

Mielenterveys? Nainen voi pistää miehen valitsemaan?No mitäs muuta voi olettaakkaan!

 

[ulla]

\

Kuka leikkiin lähtee se leikin kestäköön

Näin on. Koskee myös äitiä!!

Äiti ei kestä kitisevää lastaan, hän ratkaisee tilanteen siirtämällä lapsen isälle. Ja taas jaksaa.. Ns. äitipuoli ei kestä lisää velvollisuuksia kotiinsa, hän saattaa ratkaista tilanteen muuttamalla pois. Ja taas jaksaa..
Ratkaisuja leikin kestämiseen on monenlaisia, eikä mikään niistä sen huonompi kuin toinenkaan.

Vai niinkö se teidän mielestä on että kun äitipuoli on miehen saanut, niin hanen kuuluu kestää ja jaksaa kaikki. Kun taas äiti voi ratkoa raskasta oloaan luovuttamalla vastuuta sinnepäin... Koko uusperheen pitää siis hyppiä ex-vaimon ehdoilla

Leikkiin se on äitikin ryhtynyt, hankkimalla lapsen, ottamalla hänet asumaan luokseen, jne.

 

[taustalla]

Äiti ei ole yksin lastaan "hankkinut" vaan isä on ollut vahvasti mukana.Eli kolme aikuista tappelee ja kuka siinä välissä on?

 

[Guest]

Ymmärrän hyvin ap:n tunteita. Pitäisi jokaisen, tiuskijankin, muistaa, että nämä jutut on henkilökohtaisia. Jotkut ovat toisia herkempiä. Jotkut eivät yksinkertaisesti jaksa elämää samassa taloudessa vieraan lapsen kanssa, jos on omiakin. Seurustelin miehen kanssa, jolla oli niihin aikoihin 3-5 v. poika. Poika tuli kotiimme joka toinen viikonloppu karkkisäkit repussaan. Meillä jääkaappi täytettiin naminamilla ja trippimehuilla. Karkkipapereita heiteltiin lattioille, pompittiin sängyillä ja sohvilla, katseltiin videoita viisikin tuntia yhteen menoon. Jos huomautin pomppimisesta makuuhuoneen sängyllä tai karkkipapereista, seurauksena oli se, että mieheni sai raivarin. Minulle. Eli ei saanut ojentaa. Kun poika oli ihan pieni, tartuin kerran katua ylittäessä kädestään kiinni. Mies kielsi. Ei saanut olla lähellä.
Koska mies oli paljon töissä, viikonloppuisinkin, hoitovastuu jäi minulle. Oman lapsen lisäksi. Minä en kestänyt edes tällaista. Jätin miehen poikineen, ja olen ratkaisuun enemmän, kuin tyytyväinen. Vika ei ollut pojassa, joka sai käyttäytyä meillä kuin puuhamaassa, vaan isässä, joka ei halunnut asettaa mitään rajoja. Ja olihan se vika minussakin: minusta ei ollut marttyyripyhimykseksi. Ei ainakaan sen jälkeen, kun kerran suutuin miehen pojan aikana. Mies otti tukasta kiinni ja retuutti pojan nähden makuuhuoneeseen. Matkan varrella hän opasti isällisesti poikaa: Näin kohdellaan huoria. Poika vain katsoi, ilmeettömänä.
Silloin minä päätin, että tämä on minun elämäni. Ei kenenkään muun.

 

[ulla]

\

Äiti ei ole yksin lastaan "hankkinut" vaan isä on ollut vahvasti mukana.Eli kolme aikuista tappelee ja kuka siinä välissä on?

Aivan. Isä on myös lähtenyt leikkiin..

Ta sanotte isää nyhveröksi, kun ei ota lastaan luokseen, uusperheeseensä asumaan. Äitipuolta pahaksi ja itsekkääksi, kun hän kokee ettei jaksa ottaa lisää huollettavia talouteensa.

Antakaas sitten adjektiivi äidillekin... Mikä äiti on kun ei enää jaksa omaa lastaan?

 

[taustalla]

Johan on taas juttua! Kyllä se on kahden aikuisen keskustelun paikka, otetaanko uusia asukkaita taloon vai ei. Mun miehellä on 3 lasta exänsä kanssa ja pakon edessä suostuisin heidän meille muuttoon...se pakko olisi se ettei äiti pysty enää huolehtimaan. Mulla on kaksi omaa, ei ihan helppoa poikalasta ja hermoja he välillä kiristävät kovasti...murkku- ja uhmaikäinen, mut mieleenkäänei tulisi heitä isälleen työntää!!! Lisälapset aiheuttaisi heti ongelmia...asunto, tulotaso ym. Täytyisi ostaa isompi asunto..millä rahalla? Ei nämä asiat ihan niin yksinkertaisia ole. Mutta miksi lähiäidistä tehdään pyhimys ja äitipuolesta se paha noita-akka? Katsokaapa ihmiset välillä peiliin!!! \|O

 

[alkup]

nonii.. aihe on herättänyt keskustelua. enemmän kyllä kaipaisin tukea niiltä äitipuolilta jotka kertoisivat miten elo sujuu vieraan lapsen kanssa. mutta kyllä, olen nimenomaan keskustellut tästä asiasta pojan äidin kanssa kahdestaan sekä pojan kanssa jne.. Isä ei ole pahemmin jutellut äidin kanssa koska välit eivät ole maailman parhaat. Mutta miehelleni tosiaan on tällä hetkellä tärkeää kasvattaa meidän yhteistä lasta yhdessä mutta myös olla yhteydessä poikaansa. Pojan muutto meille on tosiaan nyt jäissä, ja olemme puhuneet nyt mieheni kansa paljon, ja tilanne on nyt todellakin ok. Hänestä ei ole tulossa katkeraa tms. sillä poika vierailee meillä normaalisti ja ehkä enemmänki. Poika ei tosiaan halua paljoa viettää aikaansa kotona, koska äidin kanssa välit ovat menneet huonoksi. Poika kertoi juuri kuinka äiti oli repinyt hänet kynsien omaan huoneeseensa kun poika ei totellut. Tämä ja moni muu pojan tarina on kuvastanut sitä että äiti on todella väsynyt enkä moiti häntä siitä. Mutta äidinkin kannalta olisi parempi pitää kiinni pojastaan sillä antamalla hänet pois suutuspäissään hähn varmaan tuhoaa välinsä lopullisesti. Äiti on myöskin alkanut seurustelemaan viime aikoina ja uskoisin että tämä hiertää myös pojan ja äidin välejä.
Mutta ei tarvi tulla huutamaan kuin olen pilannut mieheni elämän kun hän istuu juuri parhaillaan onnelisena sohvalla pienen tytön ja poikansa kanssa.
Pojan vierailut ovat minulle tosiaan ihan ok mutta en haluaisi alkaa kasvattamaan ja elättämään murrosikäistä poikaa. Saisin ehkä hiukan #&%?$!* niskaani vieraalta ihmiseltä, sillä pojan luonne on kiivas. Eikä sekään nyt ole syy, mutta en vain koe olevani kypsä tilanteeseen. Ja suotakoon minulle ja miehelleni mahdollisuus säilyttää nykyinen suhde elämällä onnellisesti kolmestaan ja hoitamalla poikaa vanhaan malliin.
Ja näin saamme tilaisuuden hommata vielä yhden pienen vauvan maailmaan jos niin vain käy.

 

[alkup]

Niin ja vielä jatkoa että ahdistukseni ensimmäisessä viestissä johtui siitä että en ollut saanut puhuttua kenenkään kansa tästä asiasta koska en uskaltanut. Nyt kun olen saanut puhuttua mieheni, pojan ja pojan äidin kanssa niin tilanne on parempi. Muut jotka haluavat ylistää omaa luonnettaa voi perustaa iha oman ketjun muualle. Kyllä minäkin omaa lastani rakastan kuin hullu puuroa.

 

[Wicked Mary]

\

Ja kuten joku tuossa edellä jo ehti mainita, miksi äitipuoli on paha ihminen, jos ei halua kasvattaa toisen lasta, mutta tästä lastaan hylkäävästä äidistä ei mainita sanallakaan? Minä pidän sitä paljonpaljon pahempana asiana.

Samaa mieltä!

 

[Wicked Mary]

\

Joskus tuntuu että äitien ajatuksena on vaan, että miesten pitää aina suostua heidän ehdotuksiin ja muutoksiin, Pomppia heidän pillin mukaan, ja jos ei tee niin, on vastuuntunnoton mies. Entäs äidin vastuuntunto?

Nainen voi pistää miehen valitsemaan, jos tuntee että suhde loppuu joka tapauksessa jos perheeseen tulee lisää vastuun kantoa ja kuormituksia. Kyllä naisella on oikeus valita asuuko vieraan lapsen kanssa vai ei, eikö vaan? Se voi maksaa parisuhteen hinnan, mutta jos vaihtoehtona on mielenterveys..

Siitäkin on turha vääntää kättä että onko ns. äitipuolella velvollisuutta asua vieraan lapsen kanssa. Ei ole!

Juuri näin!

 

[Wicked Mary]

\

\

Kuka leikkiin lähtee se leikin kestäköön

Näin on. Koskee myös äitiä!!

Äiti ei kestä kitisevää lastaan, hän ratkaisee tilanteen siirtämällä lapsen isälle. Ja taas jaksaa.. Ns. äitipuoli ei kestä lisää velvollisuuksia kotiinsa, hän saattaa ratkaista tilanteen muuttamalla pois. Ja taas jaksaa..
Ratkaisuja leikin kestämiseen on monenlaisia, eikä mikään niistä sen huonompi kuin toinenkaan.

Vai niinkö se teidän mielestä on että kun äitipuoli on miehen saanut, niin hanen kuuluu kestää ja jaksaa kaikki. Kun taas äiti voi ratkoa raskasta oloaan luovuttamalla vastuuta sinnepäin... Koko uusperheen pitää siis hyppiä ex-vaimon ehdoilla

Leikkiin se on äitikin ryhtynyt, hankkimalla lapsen, ottamalla hänet asumaan luokseen, jne.

Hyvin sanottu<br><br>

 

[ulla]

Hyvä alkup, on hienoa että olette saaneet asianne ratkottua tältä erää.
Tämä keskustelu tällä palstalla on jatkunut, ei pelkästään enää sinun tapauksestasi, vaan ihan yleisesti niistä ajatuksista mitä äidin ja äitipuolen asema tuo.

Tästäkin keskustelusta paistaa läpi niin monesta puheenvuorosta se ajatusmaailma miten äitipuolta pidetään jonakin sylkykuppina.
Äidillä on paljon oikeuksia omasta mielestään; hänellä on oikeus pitää lapsensa, mutta hänellä on oikeus myös siirtää lapsi isälle jos hän niin haluaa. Äitipuolella sen sijaan on vain velvollisuuksia äidin mielestä, velvollisuus tyytyä siihen mitä hän päättää lapsen kohdalla ja näin koko uusperheen kohdalla. Ja jos hänen halujaan ja päätöksiään ei totella, niin jo on huono isä ja paha äitipuoli. Tämä on äitien ihan yleinen ajatusmaailma, ei pelkästään sinun tapauksessasi. Siksi ehkä tämä kiivas keskustelu tällä palstalla.