Rauhottakaa minut!!!

[no]

auttasko jos pitäisit hetken seuraa??piirtelette yms?

Hienoja ajatuksia, miten toteutat!?
Tämä paska asunto on myös siivottava, pyykit pestävä, ruoka laitettava, penskat pestävä ja kaupassa käytävä ja kas on ilta!!! Ja kyllä mä ton kanssa yritän, mutta kun mikään ei stn kelpaa!!!!!!!!!

siivoaminen ei ole elämässä tärkeää. kenelle et kelpaa? kenen äänen kuulet päässäsi kun koitat suoriutua? koitappa nyt ottaa ote elämästäsi.

 

[Nadia]

Mannerheimin lastensuojeluliitolta saa hoitajan aika edullisesti. Oletko kysynyt neuvolasta perhetyötekijää/kotiapua? Onko teillä yksilapsisia perheitä kavereina, jos niistä olis apua (vanhempainvapaalla olevia...)? Monessa kuntokeskuksessa on lapsiparkit, että pääsisit harrastamaan liikuntaa... Tässä jotain ideoita.

Vertaistukea vielä sen verran, että tiedän tunteen!!!

Olen kysyny mll, täällä kytykylässä ei semmoisia henkilöitä ole. Ylpeys ei anna periksi mennä soskuun, vaikka kerran täällä jo kerroin, että aamulla soitan heti. On yksilapsisia tuttuja, mutta en kehtaa kerjätä apua. Täällä on yksi kuntosali ja siellä ei ole lapsiparkkia. Täällä ei ole mtn koko kylällä, ei edes perhekahvilaa! :headwall:
Kiitos kuitenkin ideoista :hug:

 

[Gluteus maximus]

3v on niiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin rasittavia välillä. :hug: :hug: :hug: voi kyllä sanoa, että melkein koko ajan. meillä melkein sama meno ja ei auta edes rangaistukset. Meillä kun lelut laittaa kaappiin, niin ei hetkauta. Jäähypenkille menee itse istumaan eikä hetkauta, tv:tä ei katsele, tukkapöllyei tehoa, ainoa rangaistus olisi, että ei pääse päiväkotiin tai ulos (ja sellaisia rangaistuksiahan ei voi laittaa) :/

 

[Nadia]

auttasko jos pitäisit hetken seuraa??piirtelette yms?

Hienoja ajatuksia, miten toteutat!?
Tämä paska asunto on myös siivottava, pyykit pestävä, ruoka laitettava, penskat pestävä ja kaupassa käytävä ja kas on ilta!!! Ja kyllä mä ton kanssa yritän, mutta kun mikään ei stn kelpaa!!!!!!!!!

siivoaminen ei ole elämässä tärkeää. kenelle et kelpaa? kenen äänen kuulet päässäsi kun koitat suoriutua? koitappa nyt ottaa ote elämästäsi.

Siis tuo lapsi ei halua touhuta mtn "normaalia" vaan riehuu...
Pakko se on siivota ja muuta, se on vaan pakko :ashamed:

 

[Miili]

joku .

elämä on valintoja, kaikkea ei ehdi tekemään. itse en esim katso telkkaria juuri ikinä, ei oo aikaa. ja menen mielummin liikkumaan ku katonkaan koko toosaa. käyn töissä, opiskelen ja neljäs lapsi tulossa. harrastan liikuntaa, pianonsoittoa, lukemista. laitan ruat ja leivon ite pullat. ihan hyvin riittää aika.

joopa joo

 

[höh]

vie lapsesi tarhaan, turhaa sitä verenpainetta nostaa jos on kerta asioita mitä pitää hoitaa ilman lasta eli esim. opiskelu tai työnteko

 

[RouvaHeinonen]

Olen kysyny mll, täällä kytykylässä ei semmoisia henkilöitä ole. Ylpeys ei anna periksi mennä soskuun, vaikka kerran täällä jo kerroin, että aamulla soitan heti. On yksilapsisia tuttuja, mutta en kehtaa kerjätä apua. Täällä on yksi kuntosali ja siellä ei ole lapsiparkkia. Täällä ei ole mtn koko kylällä, ei edes perhekahvilaa! :headwall:
Kiitos kuitenkin ideoista :hug:

Entäs se neuvola, olisko apuja saatavilla sitä kautta? Ja tarjoa niille kavereille samalla tilaisuutta, että katsot joskus heidän lasta... silloin ei tunnu kerjäämiseltä. Oletkos kovin masentunut? Jos usein tuntuu tolta, niin hoida masennus kuntoon! Ja sano sille ukolle, että kohta hoitaa koko paletin yksin, jos itsesi sairaalakuntoon ajat. Nyt vaan elämä omiin käsiin ja muista tehdä joka päivä jotain, mistä nautit... tiedän että helpommin sanottu kun tehty, mutta koita miettiä mistä nautit ja rupeat vaan toteuttamaan ideoita. Usein se, että on jotain mukavaa odotettavissa, auttaa jaksamaan arjessa. Itse varasin Lontoon reissun ja pari kuukautta menee ihan sitä odotellessa.

 

[Nadia]

Olen kysyny mll, täällä kytykylässä ei semmoisia henkilöitä ole. Ylpeys ei anna periksi mennä soskuun, vaikka kerran täällä jo kerroin, että aamulla soitan heti. On yksilapsisia tuttuja, mutta en kehtaa kerjätä apua. Täällä on yksi kuntosali ja siellä ei ole lapsiparkkia. Täällä ei ole mtn koko kylällä, ei edes perhekahvilaa! :headwall:
Kiitos kuitenkin ideoista :hug:

Entäs se neuvola, olisko apuja saatavilla sitä kautta? Ja tarjoa niille kavereille samalla tilaisuutta, että katsot joskus heidän lasta... silloin ei tunnu kerjäämiseltä. Oletkos kovin masentunut? Jos usein tuntuu tolta, niin hoida masennus kuntoon! Ja sano sille ukolle, että kohta hoitaa koko paletin yksin, jos itsesi sairaalakuntoon ajat. Nyt vaan elämä omiin käsiin ja muista tehdä joka päivä jotain, mistä nautit... tiedän että helpommin sanottu kun tehty, mutta koita miettiä mistä nautit ja rupeat vaan toteuttamaan ideoita. Usein se, että on jotain mukavaa odotettavissa, auttaa jaksamaan arjessa. Itse varasin Lontoon reissun ja pari kuukautta menee ihan sitä odotellessa.

Pitäis kysyä neuvolasta... Kun sais niin paljon itseä niskasta kiinni.
Itseasiassa mä en tiedä oonko masentunu, pikemminkin ahdistunut, mua ahdistaa melkein joka hetki. Lääkäri väittää tätä paniikkikohtaukseksi, mutta mun mielestä se kestää jonkun hetken, ei vuosia :ashamed:
Mun mies ei ymmärrä mtn masennuksesta ym.. Sen mielestä mä vaan esitän ja valitan turhasta. Tai jtn. Mulle toi alkokin aika-ajoin maistuu aika reippaasti, en lasten nähden juo, vaan saatan olla jossain pari pvä ja sit se paniikki vaan lisii. Huoh, on tämä hankalaa.
Pappa haki pojan sinne leikkiin, pesin vessan ja laitoin pyykit pyöriin. Ajattelin lähtee ton koneen jlk pitkälle lenkille, jos se helpottas :/