Ravitsemusterapeutit - mitä mieltä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
Lehdet ovat täynnä sellaisia 'ravitsemusterapeutti listaa' -artikkeleita. Tämä perustuu siihen, että ravitsemusterapeutit ovat usein ammatinharjoittajia (yrittäjiä) ja markkinoivat palveluitaan somepostauksilla ja tuputtamalla juttujaan toimittajille. Toimittajat tietenkin ottavat mieluusti helpot jutut vastaan, kun ei tarvitse kuin kirjoittaa puhtaaksi toisen lausumat tai sähköpostilla lähettämät tiedot uusimmasta supermarjasta, joka parantaa syöpää vielä paremmin kuin se edellinen supermarja. Toimittaja tekee päivän työn vartissa samalla, kun valmistelee omaa somepostaustaan terassilla.

Mutta tarvitaanko näitä ravitsemusterapeutteja oikeasti mihinkään ainakaan tässä määrin? Itse kävin kerran ravitsemusterapeutilla ja siellä käytiin läpi mitä syön ja mitä pitäisi syödä. Ihan ok, mutta ihan sitä samaa juttua mitä tulee vastaan joka paikassa muutenkin. Lehdissä, kirjoissa, blogeissa, lääkärillä, kaksplussan keskusteluissa. Syö oliiviöljyä, vältä punaista lihaa, huolehdi proteiinin ja kasvisten saamisesta.
 
Koska tällainen ammattiryhmä on luotu? Voisin kuvitella, että ravitsemusterapeutteja olisi tarvittu esim. neuvolajärjestelmän alussa opastamaan uusia äitejä. Tai Pohjois-Karjalaprojektin aikana. Mutta tuntuu, ettei näitä ollut vielä silloin, kun itse olin lapsi.
 
Luin Prismassa jaettavasta Yhteishyvä-lehdestä ravintoterapia-jutun ja ostin sen innoittamana kesäkurpitsan.
Muutin viime kesänä radikaalisti ruokavalioni ja voin erittäin hyvin. Illalla teki mieli suklaata, mutta pääsin yli mieliteostani enkä lähtenyt sitä ostamaan.
Ylen aamussa puhuttiin uutisesta, että Amerikassa hampurilaisketjujen roskaruoka ei enää mene hyvin kaupaksi.
Rahavartin raati pohti mistä ilmiö johtuu.
 
Ihmiset on opetettu päiväkodista lähtien tekemään niin kun opastetaan. Kun kaikessa opastetaan ja neuvotaan, niin ihmisen omien aivojen käyttö surkastuu.
Siksi jokaisella täytyy olla henkilökohtainen esikoulu/kouluavustaja, tukihenkilö, personal trainer, terapeutti, doula.... Ihmiseltä itseltään ei vaadita mitään itsenäistä yrittämistä tai selviytymistä ja siksi tämä maa on täynnä uusioavuttomia tumpuloita.
Vastaus siksi tarvitaan myös ravintoterapeutteja että porukat edes yrittäisivät syödä terveellisesti.
Valitettavasti viesti harvoin menee kuitenkaan jakeluun. Viime viikolla oli juttu patologista, joka on tehnyt pitkän työuran ja kertoi kuinka lähes jokaisella nuorella vainajalla on alkava sepelvaltimotauti.
 
Katsoin putkeen Yle Areenalta italialaisen tv-sarjan Cuori eli Sydämet. Tarina ajoittuu maalis-huhtikuuhun 1974 sydänsairauksiin erikoistuneessa huippusairaalassa Torinossa.
Tiede on kehittynyt paljon niistä ajoista. Sarja aktivoi uinuvaa italian kielen pienoista taitoani.
 
Lehdet ovat täynnä sellaisia 'ravitsemusterapeutti listaa' -artikkeleita. Tämä perustuu siihen, että ravitsemusterapeutit ovat usein ammatinharjoittajia (yrittäjiä) ja markkinoivat palveluitaan somepostauksilla ja tuputtamalla juttujaan toimittajille. Toimittajat tietenkin ottavat mieluusti helpot jutut vastaan, kun ei tarvitse kuin kirjoittaa puhtaaksi toisen lausumat tai sähköpostilla lähettämät tiedot uusimmasta supermarjasta, joka parantaa syöpää vielä paremmin kuin se edellinen supermarja. Toimittaja tekee päivän työn vartissa samalla, kun valmistelee omaa somepostaustaan terassilla.

Mutta tarvitaanko näitä ravitsemusterapeutteja oikeasti mihinkään ainakaan tässä määrin? Itse kävin kerran ravitsemusterapeutilla ja siellä käytiin läpi mitä syön ja mitä pitäisi syödä. Ihan ok, mutta ihan sitä samaa juttua mitä tulee vastaan joka paikassa muutenkin. Lehdissä, kirjoissa, blogeissa, lääkärillä, kaksplussan keskusteluissa. Syö oliiviöljyä, vältä punaista lihaa, huolehdi proteiinin ja kasvisten saamisesta.

No jos katsoo lasten ja nuorten tilaa, niin jotainhan pitäisi tehdä, mutta selvästikkään ravintoterapeuttien postailujen ja juttujen määrä ei näytä auttavan vähääkään niitä, joita heidän palveluiden pitäisi auttaa.

Kenties näillä spekseillä voidaan todeta, että ravintoterapeuttien määrä ei näemmä korreloi kansan terveyden kanssa.
 
Ravitsemusterapeuttien tarve taitaa olla lähinnä siinä että kertovat miten tulisi syödä, toivoen siis että heidän auktoriteetti saisi ihmisiä muuttamaan huonoja elintapojaan :D
 
Ravitsemusterapeuttien tarve taitaa olla lähinnä siinä että kertovat miten tulisi syödä, toivoen siis että heidän auktoriteetti saisi ihmisiä muuttamaan huonoja elintapojaan :D
Maailmassa on paljon ammatteja, joiden perään ei kukaan huutele keskustelupalstoilla. En kerro mitä ostin tänään ruokakaupasta.
Syömme elääksemme vai elämme syödäksemme. En tiedä kumpi lause on oikea.
Nauraminen pidentää ikää.
Kaupan käytävällä asiakas sanoi kaverilleen sanan ihmiskassa. Jäin miettimään pitäisikö sana lähettää Ylen Aristoteleen kantapää-ohjelmaan. Keksikää lisää ihmis-alkuisia ammattisanoja. Ehkä joku päivä puhutaan ihmissohvaeläimestä jollainen olen tällä hetkellä kaatosateessa sillan alla oleskelun jälkeen.
 

Yhteistyössä