Revitkö stressiä ristiäisten (tai muiden juhlien) järjestelyistä? Onnistuuko aina kaikki?

[kiukkuinen]

Meillä on huomenna kolmannen lapsen ristiäiset ja itkut taas tuli! Juhlat seurakunnan tiloissa ja kotia ei onneksi tarvitse siivota juhlakuntoon, itse tilasin vain kukat kahvipöytään ja pitopalvelulta kakun, anoppi tekee loput kahvitarjottavat. Eli aika vähän minun tarvitsee tehdä. No, kukat tilasin kukkakaupasta mitä monet suositteli. Siellä oli aika kälynen kimppu tehty ja piti pyytää siihen muutoksia. Onneksi olin itse hakemassa kukkia ja sain teetettyä muutokset sihen, että on nyt Ok. Edellisen lapsen ristäisiin kun kävin kukkia (eri kukkakaupasta) niin sielläkin olivat tehneet ihan muuta toista kuin mitä olin tilannut, ja niitäkin piti käydä muuttamassa. Vauvan kanssa siinä sitten kukkakauppaan ajelemaan ristiäisten alla, ihan kuin ei olisi muuta tekemistä! Grrr..

Toinen ongelma tili sitten heti perään, kun pitopalvelun kakku ei mahtunut jääkaappiin pakkauksessaan (oli pakattu sellaiseen isoon muoviseen kaupan leipälaatikkoon), vaan ois pitänyt alkaa virittelemään coctailtikkujen avulla muovikelmua kakun päälle, niin itku tuli. Siksi tilasin valmiin kakun, ettei tarvii alkaa itse säätämän sen kanssa! Ja mitä vielä, eikun heti siinäkin homma ja lapset pyörii jaloissa, enkä minä niitä tikkuviritelmiä osaa laittaa niin, ettei kermapursotukset menisi lyttyyn. Soitin sit pitopalvelulle ja kitisin asiasta... ei ollu kovin kivaa sekään, mutta kun minä nyt vaan olen sellainen luonne, että jos on jostain palautetta annettavana, niin minä sen kyllä kerron, niin hyvät kuin huonotkin. Joo, no lupasi sitten se emäntä ottaa kakun heidän kylmiöön säilytykseen ja saadaan käydä huomenna hakemassa. Että se onneksi järjestyi. Mutta kun ei ollut eka kerta ongelmia kakun kanssa tässäkään! Ekan lapsen ristiäisiin tilattiin kakku hienosta konditoriasta, mutta se oli niin harrastelijamainen viritelmä ettei tosikaan, ja selvisi että sen olikin tehnyt joku sijainen eikä heidän vakituinen kondiittori. Niin se kakku meni uusiksi, piti vielä liikkeeseen ja kondiittori tuli korjaamaan sen. Eli siinäkin ylimääräistä häsläämistä!

Tuntuu nyt vaan taas olevan niin paskan maku suussa, että miksi helv**** pitää olla tämmöistä säätämistä näitten asioiden kanssa?! Oonko mä jotenkin poikkeuksellisen huono-onninen ihminen, että mun kohdalle on sattunut kaikkee tämmöistä typerää? Vai olenko mä itse vaan niin vaativa ämmä, että mua ei miellytä mikään..? Argh! Oon kyllä jo aiemmista stressauksista viisastuneena päättänyt suhtautua rennosti kaikkeen ja hoidella asiat järjestykseen, kun eihän nää mitään maailmaa kaatavia asioita pitäisi olla, mutta nyt taas tuntuu että ne kuitenkin on.

 

[mie]

Olen vaativa juhlien suhteen ja kantapään kautta olen oppinut, että jos haluan, että kaikki onnistuu juhlissa juuri niinkuin minä haluan on kaikki tehtävä itse. Vieraat tuskin laittavat merkille kukkakimppuja tai voileipäkakun koristeita, mutta minä itse näen punaista jos kaikki ei ole niin kuin pitää. Jaksamista huomiseen !

 

[Sattuu ja tapahtuu]

Tehtiin kaikki itse anoppi teki kakun juurikin tuolla hammastikku jutulla ja ok! Ristiäiset oli mun vanhemmilla jossa siivosin etukäteen. Kukat tilasin kaste/kahvipöytään 2 eriliikkeestä. Kastepöytään teetin asetelman Mariskooliin jonka kuivatin ja toisen tietyn mittaiseen maljakkoon haluamillani väreillä ja pituuksilla. Voileipäkakut ja muut onnistu ja maistui kaikille En siis ota ressiä.

 

[moi]

Itse olen viimeisen päälle perfektionisti ja haluan että kaikki on just eikä melkein täydellistä.

Ekalle lapselle pidettiin kyllä nimiäiset, mietin jo raskausaikana tarjoiluja yms. Kaikki laitettiin viimeisen päälle.

No juhlapäivänä sitten puolet vieraista eivät edes tulleet, eivätkä edes ilmoittaneet asiasta (ei ole oikeat ristiäiset niin eivät vaivautuneet tulemaan tai edes ilmoittamaan), ja ne jotka tuli, tulivat tyyliin verkkareissa! Yksi tuli virsikirja kainalossa "varuilta". Kahvipöydässä yksi vielä naureskeli että kun pappi ei tule paikalle niin eihän nämä ole oikeat juhlat. Tuntuipa tosi kivalle minusta joka ne järjestin rakkaudella lapselleni.

Saatte arvata olenko pitänyt seuraaville lapsille sitten mitään nimiäisiä? Joo en.

 

[ap]

Olen vaativa juhlien suhteen ja kantapään kautta olen oppinut, että jos haluan, että kaikki onnistuu juhlissa juuri niinkuin minä haluan on kaikki tehtävä itse. Vieraat tuskin laittavat merkille kukkakimppuja tai voileipäkakun koristeita, mutta minä itse näen punaista jos kaikki ei ole niin kuin pitää. Jaksamista huomiseen !

Just näin! Sillä mä oon yrittänytkin rauhoitella itseäni, että kukaan muu ei näihin asioihin kiinnitä näin tarkkaan huomiota. Varmasti kaikki vieraat on ihan tyytyväisiä siellä juhlissa oleviin kukkiin, tarjoiluihin, yms. eivät edes osaa ajatella, että niiden pitäisi olla jotenkin muulla tavoin. Mutta minä kun tiedän miten minä olisin HALUNNUT niiden olevan, niin se kiehuttaa minua ihan hulluna! :/

Kiva kuitenkin kuulla, että on muitakin yhtä skitsoja kuin minä Yritän suhtautua tähän omaan vaatimustasooni ja tarkkuuteeni huumorilla, mutta on se pirun vaikeeta...

 

[Pätsmaruu]

Juu, onnistun kyllä ressaamaan myös nuiden juhlajärjestelyiden kanssa :wave: - vaan on kiva huomata, etten ole ainoa...

:hug: voimia sinulle, ap, ja hurttia huumoria mukaan kaiken sen huolehtimisen ja vaivannäön rinnalle. Kuten varmaan muistatkin, niin myös ne aikaisemmat ristiäiskerrat ovat kuitenkin sujuneet moitteettomasti ja se pääasia on saatu suoritetuksi eli pienokainen on saanut nimensä ja pappi kahvia juodakseen... =) Hyvässä muistissa on omat ko. stressit, ja niin vain sain jälleen kerran näpeilleni, kun kaikki soljuivat omalla painollaan uomilleen. Parhaillaan saan näppylöitä tulevista tuplasynttärikekkereistä, joita on alettava suunnittelemaan ja tekemään hyvissä ajoin, sillä puuhasteluajankohdat ovat kortilla. Hermoon jo etukäteen huushollin sekasotkusta lukuisista siivouskerroista huolimatta, meitä kun on viisi sotkijaa taloudessa =) , eikä yhtään helpota tieto siitä, etteivät vieraat suinkaan tule siunailemaan huushollimme järjestystä (ts. sen puutetta siis) vaan viihtymään sankareiden sekä meidän muiden kera - tai näin ainakin uskallan kuvitella...

Oikein mukavaa ja lämminhenkistä sekä varsin onnistunutta ristiäisjuhlaa sinulle, ap, ja koko perheellesi :flower: .

 

[rew]

Meitä on niin moneksi, mutta mielestäni ap tekee asiat itse itselleen tarpeettoman vaikeiksi ja luo itse ainakin osan stressistään. Esim. se alkuperäinen kukkakimppu olisi todennäköisesti ollut ihan hyvän näköinen, kukaan vieraista ei olisi kiinnittänyt siihen muuta huomiota kuin että se on kaunis. Tikkujen+kelmun laittaminen kakun päälle ei vie kuin pari minuuttia, tai sitten jääkaapin hyllyä olisi voinut siirtää pykälän matalammalle jolloin kakku olisi mahtunut sisälle. Paljon enemmän vaivaa (ja lisää stressiä ) tulee siitä, kun joudutte hakemaan kakun ristiäispäivänä taas eri paikasta. Opettele relaamaan, vähitellen lasket sitä rimaasi normaalimmalle tasolle, ja huomaat että laatu ei tästä juurikaan kärsi, mutta oma elämäsi muuttuu helpommaksi ja stressittömämmäksi.

 

[ap]

Kyllä mä olenkin opetellut relaamaan! Enää en revi tämmöistä stressiä esim. lasten synttäreistä. Niissä kun on pääosassa lapsi, eikä se miten upean kahvipöydän äippä on järjestänyt. Noh, pitkälti samat vieraat on nytkin ristiäisissä, kuin synttäreilläkin, ja pääosassa todellakin meidän kastettava lapsi! Mutta kun sitä haluaa kaiken olevan täydellistä oman kullannupun juhlaan, niin siinä pystyy aika tehokkaasti vetämään itsensä kierroksille.

 

[ap]

Itse olen viimeisen päälle perfektionisti ja haluan että kaikki on just eikä melkein täydellistä.

Ekalle lapselle pidettiin kyllä nimiäiset, mietin jo raskausaikana tarjoiluja yms. Kaikki laitettiin viimeisen päälle.

No juhlapäivänä sitten puolet vieraista eivät edes tulleet, eivätkä edes ilmoittaneet asiasta (ei ole oikeat ristiäiset niin eivät vaivautuneet tulemaan tai edes ilmoittamaan), ja ne jotka tuli, tulivat tyyliin verkkareissa! Yksi tuli virsikirja kainalossa "varuilta". Kahvipöydässä yksi vielä naureskeli että kun pappi ei tule paikalle niin eihän nämä ole oikeat juhlat. Tuntuipa tosi kivalle minusta joka ne järjestin rakkaudella lapselleni.

Saatte arvata olenko pitänyt seuraaville lapsille sitten mitään nimiäisiä? Joo en.

Voi itku mitkä vieraat! Tiedän aika hyvin tunteen, kun tuolleen käy! Tosi kurjaa! Minä järkkäsin vastaavalla antaumuksella meidän tyttären 1-v juhlia. Puolet vieraista saapui yli tunnin myöhässä, vaikka oli lapsen päiväunien vuoksi ajoitettu tarkalleen nuo juhlat, että lapsikin jaksaa valvoa ja olla juhlinnassa mukana. Vieraat meni käymään ennen meille tuloa kaupoilla! Olivat Kodin 1:ssä siinä vaiheessa, kun olisi pitänyt olla jo meillä....kyseiset ihmiset kun asuu pienemmällä paikkakunnalla kuin me, ja siellä ei ole mitään ihmeitä kauppoja. Joten tuntuu aina, että heidän vierailuissaan isompaa osaa merkkaa heille kaupoille pääsy kuin meidän tapaamisemme!

Että oman osani olen minäkin näistä tolloista vieraista saanut. Em. kokemuksesta lähtien olen päättänyt että en enää pätkääkään vedä stressiä synttäreistä. Oon vaan ilmoittanut, että sinä ja sinä päivän juhlitaan ja saa tulla jos haluaa... tulevat sitten kun tulevat. Ei ole järjestelyt niin viimeisen päälle huippuunsa hiotut, kahvit keitetään ja kakkua on, mutta eipähän tarvitse itse hikoilla sen kanssa että milloinkahan ne vieraat tulee jne. Tosin ovat kyllä ko. sukulaiset olleet sen tapauksen jälkeen meillä kylässä aina just luvattuna kellonaikana....ehkäpä kävi selväksi että en ollut kovin ilahtunut heidän myöhästelystään kaupoilla pyörimisen takia.