Riideltiin lapsen nähden

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja tuhma-mami
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

tuhma-mami

Vieras
Koitin laittaa lapsen päiväunille, kun olisin halunnut itsekin hetken levätä. Lapsi ei suostunut menemään ja tunnin taistelun jälkeen luovutin. Mies ei voinut noteerata tätä mitenkään ja menin raivoissani keittiöön paiskomaan kaapinovia, ruokaa pitä tehdä. Aloin huutaa miehelle ja sain kunnon riidan aikaan. Molemmat karjuttiin toisillemme naama punaisena. Mies alkoi pukea lasta ja sanoin ettei vie lasta minnekään. Kyllä minä hoidan. Tilanne riistäytyi täysin käsistä. Menetin kokonaan kontrollin ja itsehillintäni. Heitin miestä sohvatyynyllä ja painelin pakkamaan tavaroitani. Viskoin vaatteet matkalaukkuun ja siinä vaiheessa olin jo niin kiihdyksissäni, että en saanut edes kunnolla hengitettyä, kiljuin ja karjuin. Mies tuli ja otti käsistäni kiinni. Pyysi rauhoittumaan. Lopulta rauhoituin vähän. Tilanne alkoi purkautua ja itkin. Sanoin etten enää jaksa miehen töitä, kun yhteistä aikaa ei jää ja hoidan käytännössä katsoen melkein kokonaan lapsen, olen lisäksi yksinäinen päivisin ja hieman masentunut. Sanoin että olen nykyään tosi väsynyt päivisin, kun yöt menee valvoen...

Mies sanoi että inhoaa työtään ja työaikojaan, mutta ei ole viitsinyt lopettaa kun on luullut että mulle on tärkeää että hän on tuolla töissä. Lupasi hakea heti muita töitä ja tuolla pitäisi siihen asti kitkuttaa. Sanoi myös että voimme muuttaa paikkakunnalle, jossa minulla olisi pari hyvää ystävää, täällä meillä on vain isovanhemmat.

Siinä sitten halattiin ja sovittiin. Lapsikin tuli halimaan ja pyysin mieheltä anteeksi. Selitin lapselle, ettei isi ja äiti huuda enää. Äidillä oli vain tosi paha mieli ja isille huutaminen oli tuhmaa. Sanottiin että isi ja äiti rakastaa lasta (1v11kk) ja toisiaan.


Mihin tää loppuraskaus minut vielä vie? T:äiti rv35
 
Mä ymmärrän sua NIIN HYVIN!!! Voisin itse reagoida ihan samoin.. miehet ei oikeasti tajua jos niille ei suoraa sano, ja meil taitaa olla kummallaki se vika et odotamme miehen ymmärrystä tai odotamme että mies osaisi lukea tilannetta!!

cxvn:lle sanon että kyllä äitikin voi olla niin väsynyt että siitä väsymyksestä menettää täysin itsehillintänstä!! En sano että se oisi oikein, mutta silti niin vain voi käydä kun on tarpeeksi väsyny.. tilanne karkaa käsistä ja laukeaa yllä mainitulla tavalla!!

Elä kanna morkkista: hienoa että sovitte lapsen nähden ja selitit tilanteen myös lapselle!!
 
Huh. olet kyllä aikamoinen, odotatko että miehesi jaksaa olla sinulle vielä ystävällinen? Mitä jos miehesi olisi tehnyt saman sinulle?

Riidassa on kaksi osapuolta!! Ja väsyneenä + raskaana asiat voivat joskus mennä niin pieleen kuin vain voi mennä ja äiti menettää viimeisenki järjenhivenen!! Ap:n mies teki ihan oikein ku ei jättäny ap:tä yksin raivoamaan vaan otti käsistä kiinni ja käski rauhoittua!! Tilanne ois ihan toinen jos mies ois vain ottanu ja lähteny! Nyt näkee että mies oikeasti välittää ja rakastaa!!
 
[QUOTE="Kaisa";22304305]Mä ymmärrän sua NIIN HYVIN!!! Voisin itse reagoida ihan samoin.. miehet ei oikeasti tajua jos niille ei suoraa sano, ja meil taitaa olla kummallaki se vika et odotamme miehen ymmärrystä tai odotamme että mies osaisi lukea tilannetta!!

cxvn:lle sanon että kyllä äitikin voi olla niin väsynyt että siitä väsymyksestä menettää täysin itsehillintänstä!! En sano että se oisi oikein, mutta silti niin vain voi käydä kun on tarpeeksi väsyny.. tilanne karkaa käsistä ja laukeaa yllä mainitulla tavalla!!

Elä kanna morkkista: hienoa että sovitte lapsen nähden ja selitit tilanteen myös lapselle!![/QUOTE]

Entä jos mies olisi tehnyt noin? Olisiko siltikin niiiiin ymmärrettävää ja oikein?
 
Mies ymmärtää että raskaushormonit tekee tepposia mun mielentilaani. Onneksi en normaalisti ole tuollainen, vaan hyvin rauhallinen, en hyväksy kyllä tuollaista käytöstä ja ikinä ennen ei ole mikään tavara lentänyt. Nyt on jostain syystä koko ajan tunteet pinnassa. Mutta pointti oli se että rauhoituin, nielin ylpeyteni ja pyysin anteeksi.

Huh. olet kyllä aikamoinen, odotatko että miehesi jaksaa olla sinulle vielä ystävällinen? Mitä jos miehesi olisi tehnyt saman sinulle?
 
[QUOTE="Kaisa";22304333]kyllä mieski saa suuttua!! Ei kumpikaan tilanne ole oikein, mutta ihan oikeasti väsymys saa ihmisissä mitä ihmeellisempiä asioita aikaiseksi!![/QUOTE]

ja se etenkään ei ole oikein että alkaa tavarat lentelemään!! Mut miettikää mihin tilanne ois voinu johtaa jos ap:n mies ois vain tyynesti keränny kamppeensa ja lähteny lapsen kans johonki!!

Kyl äitikin tarvii joskus vapaa hetkensä, ei sen puoleen tarvii isäkin, mut kyl tarvii se kotona oleva äitikin!! Ja miehet ei oikeasti aina tajua sitä, et kun pyörität 7pv viikossa sitä huushollia + oot 24/7 sen lapsen kanssa että jossain vaiheessa se lapsen kiukku tarttuu äitiin ja purkautuu.. ja aina parempi niin että kiukkuaa miehelle, mitä et kiukkuaa lapselle!
 

Yhteistyössä