"Riikka Purra perustelee ehdotusta maahanmuuttajien työvelvoitteesta sosiaaliturvan ehtona: Nykyjärjestelmä on hullu ja kannustaa passiivisuuteen"

[vierailija]

Kannattaa muuten yksityistää koko terveydenhuolto ja tehostaa, näin yksityiset firmat hoitavat laadukkaasti potilaat ja vanhuksemme.

Ei paljon ole tehostanut terveydenhuoltoa pörriäisille OrpoPurran tuhlaamat 450 miljoonaa euroa veronmaksajien rahaa, jolla asiantuntijoiden mukaan oltaisiin saatu julkinen perusterveydenhuolto kuntoon
Arvovalinta siirtää verorahaa omistajien osinkoihin.

 

[vierailija]

Älä kaunistele väitteitäsi. Olet aina antanut meistä eläkeläisistä hiivatin törkeän käsityksen. Kontula-ketjussa olet taas hampaat kurkullani.

Sulla on taas outo luulo että keskustelet täällä yhden ja saman henkilön kanssa. En ole mitään Kontula-ketjua edes lukenut. Edes aihe "Kontula" ei kiinnosta niin että klikkaisin ketjuun.

 

[vierailija]

Sulla on taas outo luulo että keskustelet täällä yhden ja saman henkilön kanssa. En ole mitään Kontula-ketjua edes lukenut. Edes aihe "Kontula" ei kiinnosta niin että klikkaisin ketjuun.

Sitten olet samasta puusta veistetty eläkeläisten vihaaja kuin kyseinen palstariesa.

 

[vierailija]

Ei vaan osallistumaan talkoisiin. Eläkkeet ovat ylivoimaisesti suurin osa sosiaalimenoista.

"Kokonaiseläkemenot vuonna 2024 olivat 40 miljardia euroa. Valtion verovaroista näihin käytettiin yhteensä 7,4 miljardia, mikä vastaa vajaata viidesosaa kokonaisuudesta.

Valtaosa eläkemenon rahoituksesta katetaan työnantajien, työntekijöiden ja yrittäjien lakisääteisillä työeläkemaksuilla. Tässä työeläkemaksujen kokonaisuudessa valtio myös on yhtenä maksajana työnantajan roolissaan. Niin kauan kuin valtiolla on työntekijöitä, on sillä velvollisuus rahoittaa heidän eläketurvansa."

 

[vierailija]

Sulla on taas outo luulo että keskustelet täällä yhden ja saman henkilön kanssa. En ole mitään Kontula-ketjua edes lukenut. Edes aihe "Kontula" ei kiinnosta niin että klikkaisin ketjuun.

Sitten olet samasta puusta veistetty eläkeläisten vihaaja kuin kyseinen palstariesa.

Kaikki tasapuolisesti Suomitalkoisiin, ei vain köyhiä, pieni- ja matalatuloisia, työttömiä, vammaisia sekä pitkäaikaissairaita ja opiskelijoita kuten tää oikeistokauhukabinetti tekee.

 

[vierailija]

Kuinka suuren osan työeläkkeestään ihminen itse maksaa?​

• Työeläkemaksu yksityisellä puolella on luokkaa neljännes palkasta (yhteensä työnantaja + työntekijä), josta työntekijän oma suora osuus on vain noin kolmannes ja työnantajan osuus noin kaksi kolmasosaa.
• Taloudellisesta näkökulmasta työnantajan maksu on kuitenkin osa palkkakustannusta, eli pitkällä aikavälillä se syö työntekijän palkkapotentiaalia: talousteoriassa koko maksu voidaan nähdä “työn hinnasta” tulevana.
• Työeläkejärjestelmä on osin rahastoiva ja osin jakojärjestelmä: tämän hetken maksut rahoittavat pääosin nykyiset eläkkeet, ja vain osa päätyy rahastoihin tulevaa varten.
• Käytännössä yksittäinen ihminen “maksaa itse” työeläkkeestään hyvin eri osuuden riippuen uran pituudesta, palkkatasosta ja eliniästä:
  
  • pitkä, hyvin palkattu ura ja pitkä eläkeaika → saa usein enemmän ulos kuin hänen maksunsa (nykyarvoksi diskontattuna)
  • pätkätyöt, matala palkka, lyhyt eläkeaika → usein maksaa suhteessa enemmän sisään kuin saa takaisin.

Turvallinen karkea yleistys:

• keskituloisella, normaalin mittaisen työuran tehneellä henkilökohtaiset maksetut työeläkemaksut (sis. työnantajan osuuden talousteoreettisesti) kattavat merkittävän osan eläkkeestä, mutta eivät selkeästi “euro eurosta”; osa omasta eläkkeestä rahoitetaan aina muiden sukupolvien maksuista.
• jos lasketaan vain työntekijän palkanpidätykset, ne kattavat selvästi alle puolet hänen eläkkeensä kustannuksista.

Täsmällistä “prosenttia” ei ole, koska järjestelmä ei ole yksilökohtaisesti rahastoitu, vaan kollektiivinen.

Elinaikaerot (hyvätuloiset elävät pidempään) ja elinaikakerroin​

• Elinaikakerroin on olemassa, mutta se perustuu koko väestön keskimääräiseen odotettuun elinikään, ei tuloluokkaan.
• Jos väestön keskimääräinen elinikä pitenee, elinaikakerroin leikkaa uusien eläkkeiden tasoa niin, että sama maksutaso riittää pidempään kestävään eläkkeeseen.
• Järjestelmä ei huomioi sitä, että hyvätuloinen eläkkeensaaja elää keskimäärin pidempään ja ehtii nostaa eläkettä useampia vuosia kuin matalatuloinen.
  
  • käytännössä tämä tarkoittaa, että pitkäikäiset, korkeapalkkaiset eläkeläiset ovat nettosaajia suhteessa lyhytikäisiin matalapalkkaisiin, vaikka elinaikakerroin on käytössä
  • elinaikakerroin tasaa vain keskimääräisen elinajan pitenemisen aiheuttamaa kustannusnousua, ei tuloryhmien välisiä eroja.

Eli: elinaikakerroin on olemassa, mutta se ei “korjaa” sitä, että hyvätuloiset elävät pidempään.

Kuinka suuren osan työttömyysmenoista ihminen itse maksaa?​

Työttömyysturvassa on kaksi tasoa:

1. Perusturva (Kelan peruspäiväraha, työmarkkinatuki)
   
   • Rahoitetaan pääosin valtion budjetista, eli käytännössä veroista.
   • Työttömyysvakuutusmaksu ei ole “korvamerkitty” vain perusturvaa varten, vaan menee koko järjestelmän rahoitukseen.
   • Yksittäinen työtön rahoittaa perusturvansa itse vain pieneltä osin: valtaosa tulee muiden veronmaksajien pussista.
2. Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha (kassat)
   
   • Rahoitus jakautuu karkeasti:
     
     • työnantajien ja työntekijöiden työttömyysvakuutusmaksut
     • työttömyyskassojen jäsenmaksut
     • valtion osuus (budjetista)
   • Työntekijän oma maksu koostuu kahdesta:
     
     • yleinen työttömyysvakuutusmaksu palkasta
     • kassajäsenmaksu (jos kuuluu kassaan).

Karkeat johtopäätökset:

• Keskimääräinen ansiosidonnainen työtön ei “maksa itse” omaa työttömyysturvaansa:
  
  • hänen henkilökohtaiset työttömyysvakuutusmaksunsa ja kassamaksunsa jäävät selvästi pienemmäksi kuin se, mitä hän työttömyyden aikana nostaa (varsinkin pitkissä työttömyysjaksoissa).
  • osa rahoituksesta tulee aina muiden palkansaajien ja työnantajien maksamista työttömyysvakuutusmaksuista, osa suoraan valtion budjetista.
• Lyhyesti:
  
  • työtön osallistuu omien etuuksiensa rahoitukseen, mutta vain vähemmistöosuudella; enemmistö rahoituksesta tulee muilta (muut palkansaajat, työnantajat, veronmaksajat).
  • ansiosidonnainen on vahvasti “riskiä jakava vakuutus”, ei yksilökohtainen säästötili.

Yhteenveto ajatuksena​

• Työeläke: järjestelmä on kollektiivinen; yksilö ei “maksa omaa eläkettään” täysimääräisesti, eikä elinaikakerroin huomioi tuloerojen aiheuttamia elinajan eroja, joten pitkään elävät hyvätuloiset hyötyvät enemmän.
• Työttömyysturva: oma maksu (työttömyysvakuutus + mahdollinen kassamaksu) kattaa vain osan riskistä; suurin osa työttömyysmenoista maksetaan muiden maksajien kautta (muut työntekijät, työnantajat, valtio).

 

[vierailija]

Kuulostaa YHDYSKUNTAPALVELUKSELTA eli rangaistukselta.
Työtön on rikoksesta tuomittua pahempi rikollinen.

 

[vierailija]

Joutuvatko edes vangit vankilassa tekemään pakkotyötä? Työttömät kyllä nähdään yhteiskunnan pohjana, kun tällaisia risutalkoita esitetään.