"Riikka Purra perustelee ehdotusta maahanmuuttajien työvelvoitteesta sosiaaliturvan ehtona: Nykyjärjestelmä on hullu ja kannustaa passiivisuuteen"

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Kannattaa muuten yksityistää koko terveydenhuolto ja tehostaa, näin yksityiset firmat hoitavat laadukkaasti potilaat ja vanhuksemme.
Ei paljon ole tehostanut terveydenhuoltoa pörriäisille OrpoPurran tuhlaamat 450 miljoonaa euroa veronmaksajien rahaa, jolla asiantuntijoiden mukaan oltaisiin saatu julkinen perusterveydenhuolto kuntoon 😂
Arvovalinta siirtää verorahaa omistajien osinkoihin.
 
Ei vaan osallistumaan talkoisiin. Eläkkeet ovat ylivoimaisesti suurin osa sosiaalimenoista.
"Kokonaiseläkemenot vuonna 2024 olivat 40 miljardia euroa. Valtion verovaroista näihin käytettiin yhteensä 7,4 miljardia, mikä vastaa vajaata viidesosaa kokonaisuudesta.

Valtaosa eläkemenon rahoituksesta katetaan työnantajien, työntekijöiden ja yrittäjien lakisääteisillä työeläkemaksuilla. Tässä työeläkemaksujen kokonaisuudessa valtio myös on yhtenä maksajana työnantajan roolissaan. Niin kauan kuin valtiolla on työntekijöitä, on sillä velvollisuus rahoittaa heidän eläketurvansa."
 
Sulla on taas outo luulo että keskustelet täällä yhden ja saman henkilön kanssa. En ole mitään Kontula-ketjua edes lukenut. Edes aihe "Kontula" ei kiinnosta niin että klikkaisin ketjuun.
Sitten olet samasta puusta veistetty eläkeläisten vihaaja kuin kyseinen palstariesa.
Kaikki tasapuolisesti Suomitalkoisiin, ei vain köyhiä, pieni- ja matalatuloisia, työttömiä, vammaisia sekä pitkäaikaissairaita ja opiskelijoita kuten tää oikeistokauhukabinetti tekee.
 

Kuinka suuren osan työeläkkeestään ihminen itse maksaa?​

  • Työeläkemaksu yksityisellä puolella on luokkaa neljännes palkasta (yhteensä työnantaja + työntekijä), josta työntekijän oma suora osuus on vain noin kolmannes ja työnantajan osuus noin kaksi kolmasosaa.
  • Taloudellisesta näkökulmasta työnantajan maksu on kuitenkin osa palkkakustannusta, eli pitkällä aikavälillä se syö työntekijän palkkapotentiaalia: talousteoriassa koko maksu voidaan nähdä “työn hinnasta” tulevana.
  • Työeläkejärjestelmä on osin rahastoiva ja osin jakojärjestelmä: tämän hetken maksut rahoittavat pääosin nykyiset eläkkeet, ja vain osa päätyy rahastoihin tulevaa varten.
  • Käytännössä yksittäinen ihminen “maksaa itse” työeläkkeestään hyvin eri osuuden riippuen uran pituudesta, palkkatasosta ja eliniästä:
    • pitkä, hyvin palkattu ura ja pitkä eläkeaika → saa usein enemmän ulos kuin hänen maksunsa (nykyarvoksi diskontattuna)
    • pätkätyöt, matala palkka, lyhyt eläkeaika → usein maksaa suhteessa enemmän sisään kuin saa takaisin.
Turvallinen karkea yleistys:

  • keskituloisella, normaalin mittaisen työuran tehneellä henkilökohtaiset maksetut työeläkemaksut (sis. työnantajan osuuden talousteoreettisesti) kattavat merkittävän osan eläkkeestä, mutta eivät selkeästi “euro eurosta”; osa omasta eläkkeestä rahoitetaan aina muiden sukupolvien maksuista.
  • jos lasketaan vain työntekijän palkanpidätykset, ne kattavat selvästi alle puolet hänen eläkkeensä kustannuksista.
Täsmällistä “prosenttia” ei ole, koska järjestelmä ei ole yksilökohtaisesti rahastoitu, vaan kollektiivinen.

Elinaikaerot (hyvätuloiset elävät pidempään) ja elinaikakerroin​

  • Elinaikakerroin on olemassa, mutta se perustuu koko väestön keskimääräiseen odotettuun elinikään, ei tuloluokkaan.
  • Jos väestön keskimääräinen elinikä pitenee, elinaikakerroin leikkaa uusien eläkkeiden tasoa niin, että sama maksutaso riittää pidempään kestävään eläkkeeseen.
  • Järjestelmä ei huomioi sitä, että hyvätuloinen eläkkeensaaja elää keskimäärin pidempään ja ehtii nostaa eläkettä useampia vuosia kuin matalatuloinen.
    • käytännössä tämä tarkoittaa, että pitkäikäiset, korkeapalkkaiset eläkeläiset ovat nettosaajia suhteessa lyhytikäisiin matalapalkkaisiin, vaikka elinaikakerroin on käytössä
    • elinaikakerroin tasaa vain keskimääräisen elinajan pitenemisen aiheuttamaa kustannusnousua, ei tuloryhmien välisiä eroja.
Eli: elinaikakerroin on olemassa, mutta se ei “korjaa” sitä, että hyvätuloiset elävät pidempään.

Kuinka suuren osan työttömyysmenoista ihminen itse maksaa?​

Työttömyysturvassa on kaksi tasoa:

  1. Perusturva (Kelan peruspäiväraha, työmarkkinatuki)
    • Rahoitetaan pääosin valtion budjetista, eli käytännössä veroista.
    • Työttömyysvakuutusmaksu ei ole “korvamerkitty” vain perusturvaa varten, vaan menee koko järjestelmän rahoitukseen.
    • Yksittäinen työtön rahoittaa perusturvansa itse vain pieneltä osin: valtaosa tulee muiden veronmaksajien pussista.
  2. Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha (kassat)
    • Rahoitus jakautuu karkeasti:
      • työnantajien ja työntekijöiden työttömyysvakuutusmaksut
      • työttömyyskassojen jäsenmaksut
      • valtion osuus (budjetista)
    • Työntekijän oma maksu koostuu kahdesta:
      • yleinen työttömyysvakuutusmaksu palkasta
      • kassajäsenmaksu (jos kuuluu kassaan).
Karkeat johtopäätökset:

  • Keskimääräinen ansiosidonnainen työtön ei “maksa itse” omaa työttömyysturvaansa:
    • hänen henkilökohtaiset työttömyysvakuutusmaksunsa ja kassamaksunsa jäävät selvästi pienemmäksi kuin se, mitä hän työttömyyden aikana nostaa (varsinkin pitkissä työttömyysjaksoissa).
    • osa rahoituksesta tulee aina muiden palkansaajien ja työnantajien maksamista työttömyysvakuutusmaksuista, osa suoraan valtion budjetista.
  • Lyhyesti:
    • työtön osallistuu omien etuuksiensa rahoitukseen, mutta vain vähemmistöosuudella; enemmistö rahoituksesta tulee muilta (muut palkansaajat, työnantajat, veronmaksajat).
    • ansiosidonnainen on vahvasti “riskiä jakava vakuutus”, ei yksilökohtainen säästötili.

Yhteenveto ajatuksena​

  • Työeläke: järjestelmä on kollektiivinen; yksilö ei “maksa omaa eläkettään” täysimääräisesti, eikä elinaikakerroin huomioi tuloerojen aiheuttamia elinajan eroja, joten pitkään elävät hyvätuloiset hyötyvät enemmän.
  • Työttömyysturva: oma maksu (työttömyysvakuutus + mahdollinen kassamaksu) kattaa vain osan riskistä; suurin osa työttömyysmenoista maksetaan muiden maksajien kautta (muut työntekijät, työnantajat, valtio).
 
Tuleeko Suomeen nyt Orpon Intian matkan jälkeen lisää intialaisia Wolt-kuskeja Suomeen, kuten viime vuoden 2025 tammikuun työministeri Arto Satosen ja Helsinkin pormestari Juhana Vartiaisen Aasian rekrymatkan jälkeenkin?
 
Tuleeko Suomeen nyt Orpon Intian matkan jälkeen lisää intialaisia Wolt-kuskeja Suomeen, kuten viime vuoden 2025 tammikuun työministeri Arto Satosen ja Helsinkin pormestari Juhana Vartiaisen Aasian rekrymatkan jälkeenkin?
Eivät nuo Wolt-kuskit rekrymatkojen tulosta ole vaan löperöiden turvapaikanhakuoikeuksien takia ja sosiaalilainsäädännön, joka takaa kaikille maahan soluttautuneille samat oikeudet kuin suomalaiselle veronmaksajalle.

Satonen ja Vartiainen olivat enimmäkseen hoitajia etsimässä. Sekään ei onnistunut ihan nappiin, muualta kuin Aasiasta ei kannata rekrytoida:
Filippiinit säilyy Holmqvistin mukaan keskeisimpänä rekrytointimaana. Holmqvistin mukaan filippiiniläisten hoitajien osaaminen on hyvällä tasolla, ja moni on työskennellyt sairaalaympäristössä ennen Suomeen tuloa.
Holmqvistin mukaan filippiiniläiset hoitajat ovat myös olleet pidettyjä työntekijöitä työyhteisössä.

Tällä hetkellä Attendo ei rekrytoi hoitajia tai hoiva-avustajia uusista lähtömaista lukuun ottamatta Intiaa. Syynä on se, että toissa vuonna hoitajien rekrytoinnit Etiopiasta menivät pieleen.
Tuolloin selvisi, että etiopialainen rekrytointitoimija oli perinyt etiopialaisilta hoiva-alan työntekijöiltä kynnysrahaa rekrytointiprosessin yhteydessä.

Lisäksi selvisi, että lähtömaakoulutuksessa olleille etiopialaisille oli myyty väärennettyjä asiakirjoja, kuten tutkintotodistuksia ja henkilöpapereita. Tapauksen oikeuskäsittely on yhä kesken.

Vartiaisen ja Satosen olisi pitänyt olla tarkempia muodollisen pätevyyden osalta, minä ja @Setis. olisimme voineet toimia konsultteina. ;)
4926-1061-cosplay-y-ta-sexy--2.jpg
 

Ja tässä
Holmqvist sanoo suhtautuvansa skeptisesti siihen, että sairaanhoitajaksi voi kouluttautua Suomessa myös englanniksi.

– Emme me voi ottaa töihin, jos suomea ei osaa. Meidän koulutusjärjestelmämme ei pitäisi tuottaa englanninkielistä sairaanhoitajaa, koska me kuitenkin vaadimme, että työssä pitää osata suomea.



Tämä on minuakin kiinnostanut.
Miksi? Ja mille markkinoille heitä koulutetaan? Ei ainakaan Suomeen.
Maksavatko itse opiskelunsa englanniksi vai Suomi ja me veronmaksajat?

He eivät näet kelpaa pelkällä englanninkielellä työskentelemään Suomessa.
Valvira ei anna lupaa hoitajana toimimiseen.
Pitää pystyä kommunikoimaan sekä kirjoittamaan suomeksi tekstit potilasjärjestelmiin.
 
  • Tykkää
Reactions: Johnny Appleseed
Holmqvist sanoo suhtautuvansa skeptisesti siihen, että sairaanhoitajaksi voi kouluttautua Suomessa myös englanniksi.

– Emme me voi ottaa töihin, jos suomea ei osaa. Meidän koulutusjärjestelmämme ei pitäisi tuottaa englanninkielistä sairaanhoitajaa, koska me kuitenkin vaadimme, että työssä pitää osata suomea.



Tämä on minuakin kiinnostanut.
Miksi? Ja mille markkinoille heitä koulutetaan? Ei ainakaan Suomeen.
Maksavatko itse opiskelunsa englanniksi vai Suomi ja me veronmaksajat?

He eivät näet kelpaa pelkällä englanninkielellä työskentelemään Suomessa.
Valvira ei anna lupaa hoitajana toimimiseen.
Pitää pystyä kommunikoimaan sekä kirjoittamaan suomeksi tekstit potilasjärjestelmiin.

Ja hyvä kun eivät pysty työskentelmäänkään, sillä heidän pitäisi ymmärtää lääkärin määräykset suomeksi suullisesti että kirjallisesti. Ja kirjoittaa antamansa lääkkeet ja kenelle antavat, siis oikealle potilaalle. Jos eivät pysty tarkistamaan edes kenestä potilaasta on kyse, on englanninkielinen hoitaja aika heikoilla jäillä.
Potilaiden ei tarvitse osata englantia, vaikka Helsingissä ei saa oikein enää palvelua ravintoloissakaan omalla äidinkielellä ja tuodaan englanninkielisiä menu listoja.
 
”Vartiaisen ja Satosen olisi pitänyt olla tarkempia muodollisen pätevyyden osalta, minä ja @Setis. olisimme voineet toimia konsultteina. ;)

Lause vahvistaa epäilykseni oikeaksi.
Rummo-jankkaaja&Marko-Petri on Super-Setis harmaana.
Hän on ehkä alepassa ostoksilla, jos ei ehdi poistattamaan viestiäni alta aikayksikön.
 
Omenamies on oikeassa. Aasiasta tulleet hoitajat tekevät hyvin työnsä ja ovat tunnollisia suurin osa.
Kielitaitohaasteetkin siinä hoituvat, mielestäni haluavat oppia ja se on tärkeätä.
Päivänselvä asia. Jos Omppu-setä joskus joutuu sairaalaan, hän ehdottomasti vaatii hoitajikseen parikymppisiä, sorjia aasialaisia typyköitä. Sama juttu Super-Setiksen kanssa.
Hoitoihin kuuluu myös intiimejä käsittelyjä.
 
  • Haha
Reactions: Johnny Appleseed
Holmqvist sanoo suhtautuvansa skeptisesti siihen, että sairaanhoitajaksi voi kouluttautua Suomessa myös englanniksi.

– Emme me voi ottaa töihin, jos suomea ei osaa. Meidän koulutusjärjestelmämme ei pitäisi tuottaa englanninkielistä sairaanhoitajaa, koska me kuitenkin vaadimme, että työssä pitää osata suomea.



Tämä on minuakin kiinnostanut.
Miksi? Ja mille markkinoille heitä koulutetaan? Ei ainakaan Suomeen.
Maksavatko itse opiskelunsa englanniksi vai Suomi ja me veronmaksajat?

He eivät näet kelpaa pelkällä englanninkielellä työskentelemään Suomessa.
Valvira ei anna lupaa hoitajana toimimiseen.
Pitää pystyä kommunikoimaan sekä kirjoittamaan suomeksi tekstit potilasjärjestelmiin.



EU/ETA-alueen kansalaisille on Suomessa maksuton sairaanhoitajan koulutus.
Voivat työskennellä siis samoilla alueilla + Sveitsissä suoraan tällä tutkinnolla.
Opiskelu on englanniksi ja harjoittelut käyvät suomenkielellä.
Ja tämä harjoittelu ei siis oikein suju/eivät pääse läpi, koska usein eivät osaa mitään muuta kieltä kuin englantia ja ovat tulleet pelkän maksuttoman opiskelumahdollisuuden takia.

Eli mille markkinoille suomalaiset veronmaksajat ilmaiseksi näitä englanninkielisiä hoitajia kouluttavat? Eivät ainakaan Suomeen.
 
EU/ETA-alueen kansalaisille on Suomessa maksuton sairaanhoitajan koulutus.
Voivat työskennellä siis samoilla alueilla + Sveitsissä suoraan tällä tutkinnolla.
Opiskelu on englanniksi ja harjoittelut käyvät suomenkielellä.
Ja tämä harjoittelu ei siis oikein suju/eivät pääse läpi, koska usein eivät osaa mitään muuta kieltä kuin englantia ja ovat tulleet pelkän maksuttoman opiskelumahdollisuuden takia.

Eli mille markkinoille suomalaiset veronmaksajat ilmaiseksi näitä englanninkielisiä hoitajia kouluttavat? Eivät ainakaan Suomeen.

Sairaanhoitajan koulutus antaa EU-direktiivien mukaisen sairaanhoitajan pätevyyden, mikä avaa erinomaiset työskentelymahdollisuudet niin Suomessa kuin ulkomailla.


Toki jos on kantasuomalainen ja haluaa opiskella englanniksi ja mennä ulkomaille töihin, on varmaan hyötyä. Toisaalta, miksei nyt vaan opiskele englantia tarpeeksi tai menee vaan töihin ulkomaille kun sh tutkinto siellä kelpaa.

Eli suomalaiset veronmaksajat kouluttavat hoitajia ulkomaille ilmaiseksi heidän tarpeisiin.
Miten musta tuntuu, että tämä haisee.
 

Yhteistyössä