Riikka runnoo ja velanottoennätykset paukkuu! Uutta velkaa tänä vuonna yli 17 mrd. euroa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
On se uskomatonta että Orpo-Purran kauhukabinetti ottaa yli 17 miljardia euroa tänä vuonna velkaa, eli saman verran kuin Suomi otti pahimpana koronapandemiakriisivuotena 2020, jolloin yrityksiä sossutuettiin miljardeilla eurolla ja näin säilytettiin yli 40 000 työpaikkaa Etlan raportin mukaan.

Nyt ei ole edes kriisiä, mitä nyt tuhoisan hallituksen politiikka ja ennätyksellisellä velanotolla on saatu aikaan vain jättileikkaukset, ennätystyöttömyys ja -konkurssit sekä EU:n huonoin talouskehitys.

Päälle vielä Valtion eläkerahastosta ja asuntotahastosta pummailu, joita ilman velanotto olisi tätäkin suurempi.
 
On se uskomatonta että Orpo-Purran kauhukabinetti ottaa yli 17 miljardia euroa tänä vuonna velkaa, eli saman verran kuin Suomi otti pahimpana koronapandemiakriisivuotena 2020, jolloin yrityksiä sossutuettiin miljardeilla eurolla ja näin säilytettiin yli 40 000 työpaikkaa Etlan raportin mukaan.

Nyt ei ole edes kriisiä, mitä nyt tuhoisan hallituksen politiikka ja ennätyksellisellä velanotolla on saatu aikaan vain jättileikkaukset, ennätystyöttömyys ja -konkurssit sekä EU:n huonoin talouskehitys.

Päälle vielä Valtion eläkerahastosta ja asuntotahastosta pummailu, joita ilman velanotto olisi tätäkin suurempi.
Velkajarrukin koskee vain tulevia hallituksia, mikäli niissä ei ole kokoomus päähallituspuolueena.
 
Ja yrittäjien alieläkevakuuttamisen mahdollistaminen vain jatkuu kokoomuksen vaatimuksesta, asiantuntijaraporteista huolimatta. Ja veronmaksajat kuittaavat laskun.
 
Korkeampi veroprosentti mutta ihmisellä oikeus korvamerkitä eurot. Katsotaan sitten mikä sektori jää ilman valtionrahoja. Reilua koska silloin kansa päättää mitä veroeuroilla maksellaan.
 
Hesari uutisoi asiasta eilen, tosin ei kertonut että velka nousee historian korkeimmaksi 17,8 miljardiin euroon ohi koronapandemiakriisivuoden 2020 velanoton 🙄

IS: Hurja luku julki - näin paljon valtio ottaa lisää velkaa tänä vuonna
"Suomi velkaantui viimeksi yhtä paljon ensimmäisenä koronavuotena.

Valtio ottaa tänä vuonna lisää velkaa 17,8 miljardia euroa.

Asiasta tiedottaa valtiovarainministeriö.

Velkaa otetaan peräti 3,5 miljardia aiottua enemmän.

Valtio otti viimeksi yhtä paljon velkaa ensimmäisenä koronavuotena 2020.

Uutta velkaa otetaan joka tapauksessa historiallisen paljon."



Rinteen/Marinin hallituksen koronapandemian ensimmäisen kriisivuoden 2020 budjetti oli 17,4 miljardia alijäämäinen, kuten voitte VM:n sivulta tarkistaa.


Eli OrpoPurran oikeistohallitus ottaa todellisuudessa tänä vuonna enemmän velkaa, jos IS:n luku 17,8 miljardia euroa pitää paikkansa.
 
Nykyisellä lapasen hallituksen velkaantumisvauhdilla valtion velka näyttäisi kasvavan tällä hallituskaudella ennätykselliseen ylin 60 miljardin tasoon, missä olisi siis nousua noin 50 % verrattuna Marinin hallitukseen aikaiseen tahtiin.
Kun siis tämä Suomen nykyinen hallitus aikoi muka taittaa Suomen velkaantumiskehityksen, näyttääkin pahasti siltä, että se koko ajan vain kiihdyttää sitä entistä pahemmin.
 
Suomen historian velkaennätys 17,8 miljardia euroa vain vuodessa. Edellinen 17,5 miljardia euroa tehtiin pandemian kourissa kun pelastettiin ihmisiä, yrityksiä ja työpaikkoja, joita viimeisimpiä pelastettiinkin Etlan mukaan yli 40 000. Nyt saadaan ennätyksellisellä velanotolla vain leikkauksia, työttömyyttä, pahoinvointia, konkursseja, köyhyyttä ja EU:n paskin talouskehitys, muuten ainoa miinuksella oleva.
 
VM: Velkaa on tulossa miljardeja enemmän kuin tiesimme

Valtiontalous | Tämän vuoden lainanotto on kasvamassa peräti 17 miljardiin euroon. Yksi keskeinen selitys on johdannaisiin liittyvien käteisvakuuksien kasvu.

Suomen valtio velkaantuu tänä vuonna vielä selvästi tiedettyä enemmän.

Valtio joutuu ottamaan tänä vuonna uuden arvion mukaan peräti yli 17 miljardia euroa lisää lainaa. Asian vahvistavat Helsingin Sanomille valtiovarainministeriö ja Valtiokonttori.

Hallituksen lokakuussa antaman kolmannen lisätalousarvioehdotuksen perusteella tämän vuoden lainanottotarve olisi ollut noin 14,3 miljardia euroa.

Marraskuun lopulla valtiolla oli velkaa noin 187 miljardia euroa.
😱
 

Korjattu budjettitalouden tasapainotaulukko

200438,536,32,2
200539,037,51,6
200641,039,41,6
200743,240,32,9
200844,343,50,8
200937,546,9-9,4
201039,149,9-10,8
201143,250,4-7,1
201245,753,4-7,7
201346,254,6-8,4
201447,754,2-6,6
201549,053,7-4,7
201649,554,4-4,9
201751,355,0-3,7
201854,955,2-0,3
201953,355,3-2,0
202049,667,1-17,4
202156,466,0-9,6
202260,366,3-6,0
202372,981,6-8,6
2024 (korjattu)74,689,9-15,3
2025 (korjattu)76,994,7-17,8

  • Vuoden 2024 menot: alkuperäinen 86,7 mrd + 3,2 mrd “kalenterisiirroissa” vuodelle 2023 maksettua, mutta vuodelle 2024 budjetoitua erää = 89,9 mrd, jolloin alijäämäksi tulee 74,6 − 89,9 = −15,3 mrd. https://yle.fi/a/74-20065335

  • Valtionvelkaan ilmestyi 3 yllätysmiljardia – Tästä se johtuu​

    https://www.kauppalehti.fi/uutiset/a/ae70b2e1-e730-418e-84ae-8accc1eeddcc "Valtio ottaa tänä vuonna (2023) 3,2 miljardia budjetoitua enemmän velkaa. Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä kertoo, että käytännössä tilanteessa on kyse siitä, että Valtiokonttori nostaa velkaa tänä vuonna (2023), kun velka on merkitty ensi vuoden (2024) budjettiin. ”Velan määrä ei hallituskausitasolla nouse”, Niemelä vakuuttaa."
  • Vuoden 2025 kohdalla oletettu sama tulotaso (76,9 mrd) mutta menot johdettu suoraan toivotusta alijäämästä: 76,9 + 17,8 = 94,7 mrd.
 

Korjattu budjettitalouden tasapainotaulukko

200438,536,32,2
200539,037,51,6
200641,039,41,6
200743,240,32,9
200844,343,50,8
200937,546,9-9,4
201039,149,9-10,8
201143,250,4-7,1
201245,753,4-7,7
201346,254,6-8,4
201447,754,2-6,6
201549,053,7-4,7
201649,554,4-4,9
201751,355,0-3,7
201854,955,2-0,3
201953,355,3-2,0
202049,667,1-17,4
202156,466,0-9,6
202260,366,3-6,0
202372,981,6-8,6
2024 (korjattu)74,689,9-15,3
2025 (korjattu)76,994,7-17,8

  • Vuoden 2024 menot: alkuperäinen 86,7 mrd + 3,2 mrd “kalenterisiirroissa” vuodelle 2023 maksettua, mutta vuodelle 2024 budjetoitua erää = 89,9 mrd, jolloin alijäämäksi tulee 74,6 − 89,9 = −15,3 mrd. https://yle.fi/a/74-20065335

  • Valtionvelkaan ilmestyi 3 yllätysmiljardia – Tästä se johtuu​

    https://www.kauppalehti.fi/uutiset/a/ae70b2e1-e730-418e-84ae-8accc1eeddcc "Valtio ottaa tänä vuonna (2023) 3,2 miljardia budjetoitua enemmän velkaa. Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä kertoo, että käytännössä tilanteessa on kyse siitä, että Valtiokonttori nostaa velkaa tänä vuonna (2023), kun velka on merkitty ensi vuoden (2024) budjettiin. ”Velan määrä ei hallituskausitasolla nouse”, Niemelä vakuuttaa."
  • Vuoden 2025 kohdalla oletettu sama tulotaso (76,9 mrd) mutta menot johdettu suoraan toivotusta alijäämästä: 76,9 + 17,8 = 94,7 mrd.

[COLOR=oklch(0.3039 0.04 213.68)]Korjattu taulukko 2004–2025[/COLOR]

[COLOR=oklch(0.3039 0.04 213.68)]
200438,536,32,2
200539,037,51,6
200641,039,41,6
200743,240,32,9
200844,343,50,8
200937,546,9-9,4
201039,149,9-10,8
201143,250,4-7,1
201245,753,4-7,7
201346,254,6-8,4
201447,754,2-6,6
201549,053,7-4,7
201649,554,4-4,9
201751,355,0-3,7
201854,955,2-0,3
201953,355,3-2,0
202049,667,1-17,4
202156,466,0-9,6
202260,366,3-6,0
2023 (korjattu)72,978,4-5,5
2024 (korjattu)74,689,9-15,3
2025 (korjattu)76,994,7-17,8
[th]
Vuosi​
[/th][th]
Tulot ilman nettolainanottoa, mrd €​
[/th][th]
Menot ilman nettokuoletuksia, mrd €​
[/th][th]
Tasapaino, mrd €​
[/th]​
[/COLOR]

[COLOR=oklch(0.3039 0.04 213.68)]Laskuperusteet 2023–2025[/COLOR]

[COLOR=oklch(0.3039 0.04 213.68)]
  • 2023: lähtökohtana VM:n luvut (tulot 72,9, menot 81,6, alijäämä 8,6 mrd).
    • Koska 3,2 mrd vuoden 2024 menoista on Ylen ja Kauppalehden kuvaamalla tavalla maksettu jo 2023, mutta budjetoitu 2024:
      • “Todelliset” 2023 menot = 81,6 − 3,2 = 78,4 mrd
      • Alijäämä = 72,9 − 78,4 = −5,5 mrd.
  • 2024: lähtönä VM:n luvut (tulot 74,6, menot 86,7, alijäämä 12,1 mrd).
    • Palautetaan 3,2 mrd menoja sinne, minne ne budjetin mukaan kuuluvat:
      • Menot = 86,7 + 3,2 = 89,9 mrd
      • Alijäämä = 74,6 − 89,9 = −15,3 mrd.
  • 2025: pidetään VM:n tuloarvio 76,9 mrd, mutta alijäämäksi asetetaan 17,8 mrd (nettovelanoton arvio).
    • Menot = 76,9 + 17,8 = 94,7 mrd.
Näin 3,2 mrd ei “katoa” mihinkään, vaan siirtyy takaisin vuodelle 2024, ja vuoden 2023 alijäämä tosiaan paranee 8,6 mrd:sta noin 5,5 mrd:iin[/COLOR]
 
Marinin hallituksen (2020–2023) budjetoidut alijäämät eivät olleet poikkeuksellisen suuria kriisivuosina, kun kalenterisiirtoja ei oteta huomioon, ja ne heijastavat koronapandemian sekä energiakriisin vaikutuksia.

Korjattu alijäämä Marinin kaudella​

Korjatun taulukon perusteella Marinin hallituksen (2020–2023) budjetoidut tasapainoluvut ilman siirtoja:

  • 2020: -17,4 mrd € (pandemiakriisi, hätätoimet pelastivat hengenheikkaita, yrityksiä ja Etlan arvion mukaan yli 40 000 työpaikkaa)
  • 2021: -9,6 mrd €
  • 2022: -6,0 mrd €
  • 2023 (korjattu): -5,4 mrd € (menoista vähennetty 3,2 mrd € siirrettyä erää)
Yhteensä noin -38,4 mrd € neljässä vuodessa, keskimäärin -9,6 mrd €/vuosi – kriiseistä huolimatta maltillista verrattuna Orpon hallituksen ennätyksiin.

Orpon hallitus (2023 loppu–2025)​

  • 2023 (osa Marinia, korjattu): -5,4 mrd €
  • 2024 (korjattu): -15,3 mrd € (+3,2 mrd € siirrettyä menoa takaisin)
  • 2025 (korjattu): -17,8 mrd € (nettolainanottoennuste)
Orpon kaudella (2023 lopusta) alijäämä nousee räjähdysmäisesti -38,5 mrd € kahdessa täydessä vuodessa, keskimäärin -19,25 mrd €/vuosi – ilman vastaavia globaaleja kriisejä.

Rahastojen pummaaminen kasvattaa todellista velkaa​

Valtion eläkerahasto (Valel) ja Asuntorahasto ovat siirtäneet varoja budjettiin, mikä pienentää näennäistä nettolainanottotarvetta mutta ei vähennä alijäämää:

  • Vuonna 2024 Valel siirsi noin 1,5 mrd € ja Asuntorahasto 0,5 mrd € budjettiin.
  • Ilman näitä pummauksia 2024 nettolainanotto olisi ollut -17,3 mrd € (15,3 + 2,0).
  • Vuonna 2025 vastaavat siirrot arvioitu noin 2–3 mrd €, jolloin todellinen velanotto voisi nousta yli 20 mrd € ilman rahastojen tukea.
Tämä peittää todellista menotasoa, sillä rahastojen varat on jo säästetty tulevia eläkkeitä ja asuntolainoja varten.
 

Yhteistyössä