Riita aiheesta vauvan yksin kotiin jättäminen.

[NO VOI HYVÄÄ PÄIVÄÄ]

Otan osaa, ei tuollaista miestä olisi kannattanut lapsiperheeseen ottaa. Laita se ulkoruokintaan!

 

["aapee"]

Niin ja "hätätapauksessa" mies olis voinu mennä ite autolla ja sä olisit hakenut sen auton kävellen sitten vauvan kanssa. Jotenkin tää nyt haisee...

No onhan se toki noinkin, eipä vain tullut mieleen tuollainen vaihtoehto. Tosin muutenkin on mielestäni helpompi, että toisen vain "heittää" työpaikalleen (josta siis myöhemmin tulee itse pois hakematta) ilman, että tarvitsee erikseen lähteä hakemaan autoa ja avaimia.

 

["jojo"]

Mua kauhistuttaisi ap:na, jos ikinä pitäisi lähteä johonkin omille menoille ja jättää vauva kotiin miehen kanssa. Ihan kiva, jos pitäisi pelätä, että äijä saa jonkin neronleimauksen poistua kotoa ilman vauvaa

 

["vieras"]

Ei ehkä pitäs kysellä niitä perusteita, millä miehen saa ymmärtämään, vaan sitä mitä syitä on olla tollasen työkalun kanssa? Kyllä meillä mies heti tiesi, että kun vauva syntyy niin seuraavan 10 vuodenn aikana ei pahemmin mihinkään mennä jättämällä lasta yksin.

 

[siis ei vitussa]

mulla on postiin 2 kilometriä ja oon kantanut sieltä mm. 8kg painavan paketin ihan kepeästi kävellen ja sun miehes ei voi kävellä tota matkaa töihin? Terve.
Joo ja vauvoja nyt vaan ei voi jättää yksin kotiin. Ei kukaan oikeasti voi olla noin helvetin vajaa.

 

[Tapiontytär]

[QUOTE="jojo";24855520]Mua kauhistuttaisi ap:na, jos ikinä pitäisi lähteä johonkin omille menoille ja jättää vauva kotiin miehen kanssa. Ihan kiva, jos pitäisi pelätä, että äijä saa jonkin neronleimauksen poistua kotoa ilman vauvaa [/QUOTE]

Mietin aivan samaa, että en uskaltaisi jättää lasta isän hoitoon ollenkaan jos on noin vastuuton

 

["aapee"]

Joo tuota, lapsi kun kasvaa pari vuotta niin taitaa mennä kypsyydessä miehestä ohi. Miksi ihmeessä olet tehnyt lapsen tuollaisen miehen kanssa, ihan oikeasti? Tiedän kyllä että jälkiviisastelu ei auta, mutta kamoon, äijä ei voi kävellä, pyöräillä, ei ajaa, mennä bussilla tai taksilla - kun on niin vaikeaa. Vaimon pitää viedä. Pitikö sinun viedä myös kun olit viimeisilläsi ja heti sairaalasta kotiin päästyäsi? Mitäs jos antaisit tuon aikuisen vauvan pois ja keskittyisit siihen lapseen?

Samaa olen miettinyt itsekin, mutta itse asiassa tämä lapsellisuus ja ajattelemattomuus on alkanut ilmenemään vasta hiljattain. Ja näitä siis muidenkin asioiden kanssa, kuin tämän vauvan yksin kotiin jättämisen.

Mutta tosiaan: aiemmin mies oli erittäin toimelias. Korjasi itse omat jälkensä, hoiti vauvaa oma-aloitteisesti, teki myös silloin tällöin kotitöitä. Nousi aamulla ylös, myös vapaapäivinään, autteli muutenkin. Yhdessä vaiheessa meillä ei ollut autoa, joten sitten käveltiin. Vaikka vesisateessa. Ei mies siitä valittanut.

Tässä on nyt tätä aikaa kulunut jonkin verran, ja kitinä on astunut mukaan kuvioihin. "Ei, en mä jaksa ruokkia vauvaa", "En mä jaksa viedä roskia", "En mä osallistu kotitöihin millään tavalla, koska olen töissä muutenkin" (kyse siis oli yhdestä yksinkertaisesta askareesta, johon pyysin apua), "En mä jaksa kävellä", "En mä halua kävellä töihin", "En mä halua lähteä ulkoilemaan, taasko pitäis kävellä?", "En mä nouse ylös aamulla, sillä mun täytyy mennä töihin neljältä ja mä pääsen sieltä pois yhdentoista maissa illalla", "En mä nouse ylös mun vapaapäivinä varhain, sillä mun on saatava kerrankin nukkua, "Voitko laittaa sen vauvan hiljaiseksi, että mä saan nukkua?"

Ja siis tuota rataa. Ennen tuollaisesta ei ollut tietoakaan, nyt sitä kyllä kuulee senkin edestä.

 

["kaisa"]

Miksi sinun pitää kuskata mies töihin? Eikö hän osaa sinne itse mennä? Ja miehellesi voit kertoa,että VAUVAA EI TODELLAKAAN SAA JÄTTÄÄ YKSIN KOTIIN. Hulluko se sun miehesi on kun tuollaista edes ajatteli :O

 

["vieraS"]

[QUOTE="Piika-äiti";24855434]Vauvaa ei jätetä yksin kotiin.
Minusta se on sellainen itsestäänselvä asia, jota en perustele mitenkään kenellekään.
Ja 20 minuuttia on pitkä aika pienen itkeä, hirveä ajatellekin sellaista.

Miehen tuollaisessa tilanteessa pitäisi minulle perustella ja turhaan saisi selittää. Mutta meillä tämäkin asia on sellainen, josta vallitsee laaja yksimielisyys.

Täällä palstalla on se joku slogan, että mistä tuollaisia miehiä kunnon nainen miehekseen löytää ja kuinka sen lapsensa isäksi valkkaa.[/QUOTE]

Mun mielestä se pointti ei oo ajassa, vaan siinä et vauvaa nyt vaa ei jätetä yksin.

Miehes joutaa kävellä tuollaset matkat.
Enkä kyl yhtään ihmettele, et hän luulee sulla menevän kauan..sähän oot ihan hirvee jaaritteleen...

 

["vieras"]

Mietin aivan samaa, että en uskaltaisi jättää lasta isän hoitoon ollenkaan jos on noin vastuuton

Itse asiassa en uskallakaan. Jos itse lähden asioille, otan aina vauvan mukaani ja mies tehköön sitten sillä aikaa mitä tekee, ellei tule mukaan. Miehen mukaan en myöskään vauvaa tohdi antaa siksi aikaa, että käy asioillaan, sillä tosiaan mistä mä tiedän, jos jättäisikin sen autoon tai johonkin muualle.

 

[voi kökkö]

Miehesi on siis sinusta ja sinun ajasta ilmeisesti mustasukkainen. Se tahtoo että sinä paapot ja paijaat ja hoidat häntä ja vain häntä ja nimenomaan häntä. Vauvasta ei ole väliä sillä se vain ja ainoastaan vie sinun aikaasi, sitä aikaa, jolla pitäisi hoivata miestä.

Nyt aloittajalla on parisuhteen ryhtiliikkeen aika. Älä ala miehellesi äidiksi, äläkä jatka taksikuskina, sillä jos alat, niin siitä et ikinä eroon pääse. Ensimmäiseksi lopeta se kuskuu. Toiseksi luetuta tämä ketju. Kolmanneksi vastuuta sitä miestä päivästä toiseen ottamaan paikkansa lapsiperheen isänsä ja aviomiehenäsi, toisena perheen täysivaltaisena aikuisena.

 

["aapee"]

[QUOTE="vieraS";24855613]Mun mielestä se pointti ei oo ajassa, vaan siinä et vauvaa nyt vaa ei jätetä yksin.

Miehes joutaa kävellä tuollaset matkat.
Enkä kyl yhtään ihmettele, et hän luulee sulla menevän kauan..sähän oot ihan hirvee jaaritteleen...[/QUOTE]

Mies kyllä tietää varsin hyvin, etten lähtötilanteissa jaarittele enkä aikaile - samaa ei voi tosin sanoa hänestä itsestään, kuten tässä keskustelussa olisi jo luullut käyvän selväksi useampaan otteeseen.

 

[Millenia]

[QUOTE="aapee";24855566]Samaa olen miettinyt itsekin, mutta itse asiassa tämä lapsellisuus ja ajattelemattomuus on alkanut ilmenemään vasta hiljattain. Ja näitä siis muidenkin asioiden kanssa, kuin tämän vauvan yksin kotiin jättämisen.

Mutta tosiaan: aiemmin mies oli erittäin toimelias. Korjasi itse omat jälkensä, hoiti vauvaa oma-aloitteisesti, teki myös silloin tällöin kotitöitä. Nousi aamulla ylös, myös vapaapäivinään, autteli muutenkin. Yhdessä vaiheessa meillä ei ollut autoa, joten sitten käveltiin. Vaikka vesisateessa. Ei mies siitä valittanut.

Tässä on nyt tätä aikaa kulunut jonkin verran, ja kitinä on astunut mukaan kuvioihin. "Ei, en mä jaksa ruokkia vauvaa", "En mä jaksa viedä roskia", "En mä osallistu kotitöihin millään tavalla, koska olen töissä muutenkin" (kyse siis oli yhdestä yksinkertaisesta askareesta, johon pyysin apua), "En mä jaksa kävellä", "En mä halua kävellä töihin", "En mä halua lähteä ulkoilemaan, taasko pitäis kävellä?", "En mä nouse ylös aamulla, sillä mun täytyy mennä töihin neljältä ja mä pääsen sieltä pois yhdentoista maissa illalla", "En mä nouse ylös mun vapaapäivinä varhain, sillä mun on saatava kerrankin nukkua, "Voitko laittaa sen vauvan hiljaiseksi, että mä saan nukkua?"

Ja siis tuota rataa. Ennen tuollaisesta ei ollut tietoakaan, nyt sitä kyllä kuulee senkin edestä.[/QUOTE]
Olisiko siinä sitten masennusta? Kannattaa ottaa selvää. Jos kyseessä ei ole masennus, uupumus tms. niin sitten vaan on yksi näitä kusipäitä, jotka paljastavat karvansa vasta vakiinnuttuaan ja toisen muututtua itsestäänselvyydeksi.

Mutta ihan koko perheen takia kannattaa ottaa selvää mikä sitä miestä vaivaa. Vituttaako sitä yhtään itseään se oma saamattomuus?

 

["aapee"]

[QUOTE="vieras";24855524]Ei ehkä pitäs kysellä niitä perusteita, millä miehen saa ymmärtämään, vaan sitä mitä syitä on olla tollasen työkalun kanssa? Kyllä meillä mies heti tiesi, että kun vauva syntyy niin seuraavan 10 vuodenn aikana ei pahemmin mihinkään mennä jättämällä lasta yksin.[/QUOTE]

Oikeassa olet kyllä, kiitos tästä näkökulmasta. Tällä hetkellä olen nimittäin keskittynyt ajattelemaan nimenomaan sitä, miten kummassa saisin miehen ymmärtämään tuon asian.

 

["aapee"]

Olisiko siinä sitten masennusta? Kannattaa ottaa selvää. Jos kyseessä ei ole masennus, uupumus tms. niin sitten vaan on yksi näitä kusipäitä, jotka paljastavat karvansa vasta vakiinnuttuaan ja toisen muututtua itsestäänselvyydeksi.

Mutta ihan koko perheen takia kannattaa ottaa selvää mikä sitä miestä vaivaa. Vituttaako sitä yhtään itseään se oma saamattomuus?

Masentuneelta mies ei kyllä vaikuta, siis kun vertaan nyt niihin masentuneisiin ihmisiin, joiden elämää ja masennusta olen hyvinkin läheltä seurannut. Minusta mies vain on saamaton... en toki väitä olevani absoluuttisesti oikeassa.

Kyllä miestä tympii välillä oma saamattomuus. Tämä tulee tosin ilmi lähinnä siinä muodossa, että mies harmittelee kun nousee sängystä ylös vasta seitsemän aikaan illalla, koska "on pitänyt saada viettää vähän rokulia". Tuolloin miestä omien sanojensa mukaan "potuttaa" oma laiskuutensa, "mutta kun ei ole vain saanut aikaiseksi".

On myös kehottanut minua herättelemään häntä, jotta noita koko päivän mittaisia loikoiluja ei tapahtuisi, mutta mun herättelyni eivät ole paljon auttaneet. Mies on suuttunut ja häätänyt minut herättelemästä, joten herättelyni ovat sitten jääneet sikseen. Olen jättänyt miehen nukkumaan ja lähtenyt vauvan kanssa ulkoilemaan ja asioille, jne. Tästäkin mies kuitenkin suuttuu; mun pitäisi olla kotona silloin, kun hän herää. Ja koska tätä heräämisen ajankohtaa ei voi käytännössä tietää, minun pitäisi vain päivystää kotosalla tuota kohokohtaa ja oleskella koko se aika hipihiljaa vauvoineen kaikkineen.

Mietinpähän vain, mikä riemu tässä repeää, kun kuopuksemme syntyy. Laskettu aika ensi vuoden puolella.

 

[muhvi]

Siis pitääkö aikuiselle (?) miehelle perustella miksi vauvaa ei voi jättää yksin kotia?!? :O

 

["jaa"]

Olihan tää teidän vauva koira, olihan. Muuten toi on täysin uskomatonta.

 

["sipsi"]

Anteeksi, mutta voiko tämä ketju olla totta? Eihän ole provo? Jos totta on, kuinka sinä ap jaksat?

 

["vieras"]

Meillä harjoittelee 6v yksin olemista kotona, jää juurikin tuoksi 20-30 minuutiksi yksin kotiin. Edes 4 v ei jää yksin kotiin saatikka vauva, onpa miehellä olemattomat aivot.

 

["repe"]

Aloita vaikka kertomalla siitä, että jos jätätte vauvan yksin, syyllistytte heitteillejättöön ja kun tulette takaisin vauvaa ei enää ole vaan sosiaaliviranomaiset ovat vieneet hänet.

 

["vieras"]

En tiedä mitä sanoa, miten kukaan voi edes ehdottaa mitään noin älyvapaata. Oletko varma että miehesi on Mies? Siis sun tarvii sitä muistuttaa töihin lähdöstä ja käydä vielä autolla viemässä muutaman kilometrin päähän. Miksi nainen ottaa tuollaisen luuserin ja kivireen miehekseen...

 

[onkoonko]

olet ap todella pitkämielinen nainen!
En voi edes kuvitella mitä minun suustani pääsisi, jos mies käyttäytyisi ykskaks noin vajaasti. En todellakaan miettisi miten sen saa ymmärtämään, vaan käskisin suksia v**uun välittömästi jos asenne olisi tuo. Takaisin voisi tulla kun on kasvattanut aivot.

 

[Beep]

Järkyttävää typeryyttä.

 

["Tiina"]

Älä jätä koskaan lasta kaksin isänsä kanssa...

 

["satu"]

Veikkaan ap, ettei tää ole ainoa asia missä epätoivoisesti yritätä perustella miehellesi aikuisen vastuuta. Kuinka tollasta miestä voi edes rakastaa, oletko läheisriippuvainen? Älä ikinä jätä lasta hänen kanssaan kahdestaan, ja samaan sysyyn voisit sitten miettiä teetkö tuollaisella miehelläkään mitään?