roikkumaha

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja gigi vaan
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
G

gigi vaan

Vieras
en tiedä, millä palstalla tämä kysymyksen pitäisi olla...

mulla on 2,5v lapsi ja toivuin normaali alatiesynnytyksestä hyvin ja nopeasti. painoakin tuli raskauden aikana vain 8kg. mutta nyt on tullut ihan kamala roikkumaha.
olen painoindeksiltäni melkein alipainoinen. kun esim kumarrun alaspäin roikkuu ihan kamala nahka mahasta. lihakset ei ole kamalan hyvät, muttei aivan nollatkaan. elintapani eivät ole millään lailla muuttuneet viime aikoina, mutta tämä roikkuva maha on tullut 3:n viimeisen kuukauden aikana.
kamalaa! onko jollain tietoa tai kokemusta tällaisesta?
kiitollinen.
 
Itselleni jäi roikkumaha, kun laihdutin kymmeniä kiloja. Ylimääräistä nahkaa - sitä ei muu käsittääkseni poista kuin kirurginveitsi. Itse koetan sopeutua, sillä leikkaukseen ei koskaan tule olemaan varaa. Mahapussini on järkyttävän suuri - ja paino siellä alipainon rajalla.

Vatsalihasliikkeitä kannattaa tehdä pitkäjännitteisesti, ne voivat korjata ongelman ainakin osaksi, jos se johtuu vatsalihasten "löysyydestä". Venynyttä ihoa ne eivät valitettavasti kuosiinsa palauta. Kiinteyttäviä voiteitakin voi toki kokeilla, itse en tosin niihin usko.

Tulee myös mieleen, olisiko jokin saanut sinut tarkkailemaan figuuriasi tavalla, jolla et ennen sitä ole katsonut. Tarkkailu saa joskus peilikuvan vääristymään. Itse olen teini-iästä saakka kärsinyt erilaisista syömishäiriöistä ja tiedostan itsekin, etten voi luottaa siihen mitä näen. Näen itseni todennäköisesti lopun elämääni lihavana, vaikken sitä ole.

Suurimmalla osalla ihmisistä muuten varmaan roikkuu maha jonkin verran, kun kumartuvat eteenpäin... Ja omasta näkövinkkelistä se näyttää tietenkin aina pahimmalta.
 
kiitos edelliselle järkevästä vastauksesta (luulin tulevan vain negatiivisia vastauksia...).
niin varmaan pitää vaan tehdä jatkossakin vatsalihasliikkeitä ja yrittää pitää hyvää ryhtiä!
 
Ihan samaa mieltä toisen vastaajan kanssa. Kaikki roikkuu, jos olet rentona ja alaspäin, naamankin lihakset.

Riittää, kun liikut normaalisti reippaasti ja pidät ryhtisi, sillä notkoselkä johtaa automaattisesti siihen, että vatsa työntyy eteenpäin, jolloin ihminen on sivulta katsoen ässä.

Hyvään ryhtiin tarvitaan tasapaino selän ja vatsalihasten välillä, silloin se pysyy itsekseen. Siitä vain lapsen kanssa iloittelemaan ja reippailemaan, pyri pois asfalteilta mahdollisimman lähelle luontoa, siellä liikkuminen aktivoi itsestään vartalon lihakset. Peiliin katsot sillä mielellä, että olenpas minä iloisen ja virkeän näköinen tänään!

Ihanaa, kesä tulossa ja ulkona ihanaa.
 
Heips notkoselkä! Terveyskeskuksen fysioterapeutilta saat ainakin hyvät jumppaohjeet juuri itsellesi. Niitä on myös painettuina, joten käväsepäs kysymässä, josko heillä olisi antaa sinulle opasvihkonen.

Tarvitset todennäköisesti vatsalihaksille painotettua jumppaa aluksi, mutta luulenpa, että selkälihaksetkaan eivät ole kummoisessa kunnossa?

Jos pääset kuntosalille ja siellä opastusta alkuun, ettet tee liikkeitä väärin, olisi se hyvin tehokasta.
Mutta ei kun sauvakävelylle, vatsa tiukkana ja pitkällä, reippaalla asekeleella. Kävellessä pitäisi muistaa pitää vatsalihakset aina jämäkkänä ja ponnistaa askel jalkalihaksilla. Me nykyihmiset, jotka tuppaamme käyttämään ihan liikaa kaikennäköisiä teknisiä vempaimia siirtyessämme paikasta toiseen, lyllerrämme omituisesti napa edellä ja kääntyille puolelta toiselle, tekoreippaasti. Kun pitäiisi mennä napa perässä ja jalkaterät edellä, selkä suorassa, rintalasta auki elikkäs hartiat rentoina ja leuka pystyssä. Sillee leuhkasti ja itsevarmasti!
 
Olen käynyt kuntosalilla jo vuosia ja liikkeet on ohjannut ja tarkistaa muutaman kk:n välein ohjaaja. Käyn myös sauvakävelyllä säännöllisesti.

Ongelma on varmaan sitten siinä, että vatsalihakset eivät kolmen synnytyksen jälkeen ole tarpeeksi hyvät ja etenkin kävellessä sen vatsan on helppo antaa vaan olla. Ei muista keskittyä sen sisäänvetämiseen, kun askeltaa sauvojen kanssa :( Pitänee tehdä salilla enemmän vatsalihaksia.
 
Jeps, siinähän se syy löytyi. Että selkälihakset ovat vahvemmat kuin mahan puoli ja vetävät selän keikkaan. Maha töihin sitten. Mulla on ihan sama vika, masu kellottaa edellä, kun täti viuhtoo sauvojensa kanssa. Kuntosalilla tulee tehtyä enemmän muita kuin mahan puolelle kohdistuvia vempeleitä, vatsan treenaus kun ei ole niin kivaa.
Lystiä kevättä!
 
Venyttelykin kannattaa muistaa. Jos etureidet, lonkankoukistajat ja selän lihakset ovat kankeat, niin selän suoristaminen notkolta käy työstä, kun lihakset kiristävät vastaan!
 
Ihmisten kudoslaatu vaihtelee kovasti, toinen venyy, toinen ei. Joillakin pienikin painonlisäys esim. raskauden aikaan jättää ikuiset vammat, mutta toiselle ei tule isostakaan painosta mitään.
Muuan 62 vuotias tuttavani laihdutti 42 kiloa, eikä jäänyt mitään edes mahasta roikkumaan.Ei liikkunut muutoin kuin käveli. Minulla ei onnistuisi vastaava, mutta ei sitä mahaa kukaan niin tarkkaan katso kuin omat silmät. Ihan sama mulle.
 

Yhteistyössä