Säädyllinen pukeutuminen kirkossa

[Endless Sacrifice]

Tuli vaan tosta yhdestä ketjusta mieleeni...

Jos jumala on olemassa eikö hän näe kaiken (jopa sinne suihkuverhon taakse)? Miksi siis pitäisi pukeutua eritysen hienosti kirkkoon (juhlat tietysti erikseen mutta konfirmaatiossa on muutakin kirkkokansaa)? Eiköhän jumalaa kiinosta kuitenkin se ihmisen sisin eikä mitä vaatteita ko. tyyppi on tänään vetänyt päällensä. Jumala on kuitenkin läsnä jatkuvasti eikä vain silloin kun ihminen tulee herran huoneeseen.

Aika ulkokultaista on jos keskittyy enemmän toisten pukeutumiseen kuin omaan yhteyteensä jumalan kanssa.

 

[potkuri85]

en oo nyt kyll sata varma mutta oon joskus kuullu/lukenui että vanhaan aikaan jos naisella oli olkapäät tahi polvet paljaana se oli mekki huonosta naisesta; lue, huorasta... B)

 

[vieras]

Tuli vaan tosta yhdestä ketjusta mieleeni...

Jos jumala on olemassa eikö hän näe kaiken (jopa sinne suihkuverhon taakse)? Miksi siis pitäisi pukeutua eritysen hienosti kirkkoon (juhlat tietysti erikseen mutta konfirmaatiossa on muutakin kirkkokansaa)? Eiköhän jumalaa kiinosta kuitenkin se ihmisen sisin eikä mitä vaatteita ko. tyyppi on tänään vetänyt päällensä. Jumala on kuitenkin läsnä jatkuvasti eikä vain silloin kun ihminen tulee herran huoneeseen.

Aika ulkokultaista on jos keskittyy enemmän toisten pukeutumiseen kuin omaan yhteyteensä jumalan kanssa.

Eiköhän asiallinen ja siisti pukeutuminen ole ihan kunnioitusta muita kanssaihmisiä kohtaan. Tietysti myös herraa kohtaan, vaikka se nyt sattuisikin näkemään meidät vessassa ripuloimassa.
Emmehän me mene sukujuhliinkaan verkkareissa, vaikka saatamme saunoa samojen ihmisten kanssa

 

[Fleur de la Cour]

Minusta tuntuu että pukeutuminen merkitsee aina jotakin kanssaihmisille ja eikös tuossa raamatussa kehoiteta lähimmäistä kunnioittamaan??

 

[jänö]

En usko, että kyse on siitä, näkeekö joku suihkuverhon taakse vai ei. Pikemminkin kyse on siitä, miten omalla toiminnallamme -käytöksellä ja pukeutumisella sekä tapakulttuurillamme viestitämme toisille arvostusta ja kunnioitusta... tai sen puutetta.

Toisten juhlat, häät tai hautajaiset ovat rituaali, jossa kunnioitetaan ja juhlistetaan jotakuta, pukeutumisellamme voimme myös osoittaa sitä kunnioitusta. Kirkko paikkana liittyy usein juhlavaan tilaisuuteen, siksi pukeutuminenkin sen mukaista yleensä.
Vanhat perinteet elävät vielä voimakkaana kulttuurissamme, ja eipä tuonkaan olkapäiden peittelyn kohdalla tarvitse minusta alkaa vouhkata mistään perinteiden pannaan julistamisesta. Ripsaisen ulkokultaisuuden päälimmäiset hilseet olkapäiltäni ja totean, että tänä kesänä tuli kertaalleen paljain olkapäin kirkonpenkissä istuttua, ilman kummempia synnintuskia, vaikka sitä en yleensä harrastakaan. -Muut pukeutukoot miten lystäävät, kunhan housut pysyvät jalassa ilman jatkuvaa nostelua.

 

[NaRikka]

Tuli vaan tosta yhdestä ketjusta mieleeni...

Jos jumala on olemassa eikö hän näe kaiken (jopa sinne suihkuverhon taakse)? Miksi siis pitäisi pukeutua eritysen hienosti kirkkoon (juhlat tietysti erikseen mutta konfirmaatiossa on muutakin kirkkokansaa)? Eiköhän jumalaa kiinosta kuitenkin se ihmisen sisin eikä mitä vaatteita ko. tyyppi on tänään vetänyt päällensä. Jumala on kuitenkin läsnä jatkuvasti eikä vain silloin kun ihminen tulee herran huoneeseen.

Aika ulkokultaista on jos keskittyy enemmän toisten pukeutumiseen kuin omaan yhteyteensä jumalan kanssa.

Eiköhän asiallinen ja siisti pukeutuminen ole ihan kunnioitusta muita kanssaihmisiä kohtaan. Tietysti myös herraa kohtaan, vaikka se nyt sattuisikin näkemään meidät vessassa ripuloimassa.
Emmehän me mene sukujuhliinkaan verkkareissa, vaikka saatamme saunoa samojen ihmisten kanssa

Peesailen. Ei ole minusta kovin sopivaa mennä juhliin (varsinkaan Jumalan "kotiin") epäsopivasti ja etiketin vastaisesti pukeutuneena. Tietenkään en ymmärrä sellaista kyttäämistä, ja itsensä korottamista toisten virheillä. Onko sillä nyt niin kamalasti väliä, että vilahtaako polvi vähäsen vai ei, mutta minusta ei ole sopivaa mennä esim. ehtoolliselle minihameessa ja pikkutopissa. Vähän jotain kunnioitusta voisi osoittaa myös sillä vaatetuksella. Ja se, että Jumala näkee vaatteiden alle ei tarkoita sitä, että kaikki muut näkisivät. Eli kirkko ei ole sopiva paikka siveettömille ajatuksille, siksipä siellä tulee pukeutua sopivan peittävästi, jottei ainakaan pukeutumisellaan provosoi. Ja onko aina pakko kaikkia "sääntöjä" uhmata ihan vaan uhmaamisen ilosta.

 

[Endless Sacrifice]

Ilmankos musta tuli skeptikko... Aikoinani uskossa ollessani kun sain sen käsityksen että aina voi kääntyä jumalan puoleen vikoineenkin. Ja siis pohdiskeluni koski siis kirkkoa yleensä eli ihan piipahduksia tai normaaleja jumalanpalveluksia. Konfirmaatiotkin lasken normaali jumalanpalveluksiksi, vaikka ne joillekkin juhlat olisikin.

Kaikesta huolimatta kunnioita itse kyllä muita ihmisiä sen verran että yleensä pukeudun tilanteen mukaan.

Jännä muuten mihin kiinnittää huomiota. Kun joku toinen kiinnittää huomionsa siihen miten muut pukeutuu kirkossa, niin minä kiinnitin huomioni siihen kun jotkut oikeesti rukoilee kirkossa. Todellakin hämmästelin sitä, kun huomasin lomareissulla eräässä kirkossa kuinka jotkut oikein polvistuivat rukoilemaan. Mitenköhän mahtoivat pystyä rauhoittumaan siellä shortsien keskellä hirveessä tungoksessa ja hälinässä, oli meinaan yllättävän suosittu turistikohde.

 

[vieras]

En minä kyllä yleensä su klo 10 alkavaan messuun ole juhlavasti pukeudu... hyvin arkista t-paita ja farkut -linjaa, joskus on ollut lenkkarit jalassa. Tuskin ketään on häirinnyt. Jos siellä sattuis olemaan konfirmaatio, niin olisin sitten varmaan väärin pukeutunut...

 

[jänö]

En minä kyllä yleensä su klo 10 alkavaan messuun ole juhlavasti pukeudu... hyvin arkista t-paita ja farkut -linjaa, joskus on ollut lenkkarit jalassa. Tuskin ketään on häirinnyt. Jos siellä sattuis olemaan konfirmaatio, niin olisin sitten varmaan väärin pukeutunut...

En usko, että olisit mitenkään väärin pukeutunut. Ainakin minusta tärkeämpää on se, miten ihmiset siellä kirkonpenkissä käyttäytyvät, kuin se mitä pitävät yllään. Tosin usein sieltä urkuparvelta kirkonmenoja seuraavana näkee kaikenlaista; rippikoululaisten paininpoikasta, tyttöjä, joilla nykymuodin mukaiset pöksyt meinaavat pudota päältä joka kerta kun pitää nousta seisomaan, kännykkään supattavia tyyppejä, kesken ehtoollisen tupakalle hipsiviä....
moukkamainen käytös pilaa kaiken, vaikka yllä olisi Armanin puku kahdella nappirivillä varustettuna. Kirkossa pitäisi olla mahdollista juuri se hiljentyminen ja lohdun hakeminen.... pukeutumisellaan sitä mahdollisuutta tuskin toisilta vie, mutta käytöksellään voi tehdä paljonkin.

 

[äiti 40plusplus]

kirkossa asiallisella pukeutumisella kunnioitetaan kaikkia kirkossa kävijöitä,myös niitä huivipäiviä mummuja jotka kirkkopyhää varten pukeutuvat pyhämekkoonsa eivätkä hipsuttele olkapäät ja napa paljaana.
ihan samalla tapaa kuin pitäisi myös kunnioittaa esim tietyssä juhlatilaisuudessa sitä juhlakalua. Eihän ole soveliasta tulla virttyneessä collegessa ja lenkkareissa vaikka häihin.
kirkkoon toki liittyvät ihan tietyt "kirkon säännötkin", tuo pukeutuminen mutta myös se että ei kirkossa juosta eikä huudella. Minä en osaa edes kovalla äänellä missään kirkossa puhua, vaikka menen sinne ihan jumalanpalvelusmenojen ulkopuolellla enkä anna lasteni alttarilla tai saarnatuolissa pomppia. Samasta syystä peitän olkapääni kirkkoon mennessä ja monessa maassa myös polvet on piilossa. Ei se minun lomanviettoani edes häiritse.