Saako 8v. käytöstä enää muutettua =(

["vieras"]

Rähjää ja rähisee vastaan joka asiassa. Vetkuttelee nukkumaan menossa. Vitkastelee tahallaan kouluun lähdössä. Puhuu ärsyttävästi ja ylimielisesti vanhemmilleen. Kokeilee rajojaan ihan koko ajan. Saa raivareita ja itkukohtauksia. Käytös ollut aina hyvin temperamenttista, mutta nyt viimeisen vuoden aikana hänestä on tullut todella rasittava ja tuntuu pahalta antaa enemmän negatiivista kuin positiivista palautetta. Mä olen väsynyt hänen käyttäytymiseensä.

Neuvoja ja vinkkejä arjessa jaksamiseen, kun on 2 muutakin lasta....

 

[hyvin väsynyt myös]

Mun 8 vuotias poika aivan vastaavanlainen ja usko ja jaksaminen lopussa. Varasin ajan lasten neurolle jossa käyty nyt kaksi kertaa, sieltä saanut itselle ihan hyviä vinkkiejä esim noihin raivareihin ja yleisesti suhtautumiseen tämän järkyttävän raivon ja angstin kanssa. Jaksamisia, tiedän todella mistä kirjoitat. Mun lapsella tosin diagnosoitu adhd joten ei muutenkaan ihan "normaali" pakkaus mutta eiköhän sitä apua ole saatavilla ihan normi lapsillekin jos alkaa olla omat keinot vähissä.

 

["vieras"]

Mun 8 vuotias poika aivan vastaavanlainen ja usko ja jaksaminen lopussa. Varasin ajan lasten neurolle jossa käyty nyt kaksi kertaa, sieltä saanut itselle ihan hyviä vinkkiejä esim noihin raivareihin ja yleisesti suhtautumiseen tämän järkyttävän raivon ja angstin kanssa. Jaksamisia, tiedän todella mistä kirjoitat. Mun lapsella tosin diagnosoitu adhd joten ei muutenkaan ihan "normaali" pakkaus mutta eiköhän sitä apua ole saatavilla ihan normi lapsillekin jos alkaa olla omat keinot vähissä.

No voisitko jakaa muutaman vinkin?

 

["aapee"]

Mun 8 vuotias poika aivan vastaavanlainen ja usko ja jaksaminen lopussa. Varasin ajan lasten neurolle jossa käyty nyt kaksi kertaa, sieltä saanut itselle ihan hyviä vinkkiejä esim noihin raivareihin ja yleisesti suhtautumiseen tämän järkyttävän raivon ja angstin kanssa. Jaksamisia, tiedän todella mistä kirjoitat. Mun lapsella tosin diagnosoitu adhd joten ei muutenkaan ihan "normaali" pakkaus mutta eiköhän sitä apua ole saatavilla ihan normi lapsillekin jos alkaa olla omat keinot vähissä.

Meillä siis tyttö eikä mitään diagnoosia. Olen pitänyt vain hankalana luonteena, mutta kun vertaa noihin sisaruksiin niin mistä ihmeestä se tuon käyttäytymisensä ammentaa :-0 Tuntuu, että päivät menevät neidin oikkujen selvittämiseen ja aamusta on jo itsellä puhti poissa. Saa huomiota, rajoitetaan pelaamista ja töllön tuijotusta, tavaroita jäähylle, jos käyttäytyy huonosti jne. Välillä suhtautuu omaan käytökseensä ja nuhteluun ylimielisesti ja huvittunut ilme kasvoillaan. Se, se vasta raivostuttavaa onkin.

 

[fofoo]

Oi, ihan kuin omasta tyttärestäni kirjoittaisit! Me olemme käyneet perheneuvolassa ja parhaillaan on palautejakso menossa. Itse alan olla aivan kuitti tytön oikkuiluun. Sain viime perhenla käynnillä vähän sen kuvan että heidän mielestään tyttö on vain voimakas temperamenttinen ja kaipaa paljon huomiota. Jos näin todella on niin olemme pulassa koska meilläkin on kaksi muuta lasta ja kumpikin vanhemmista töissä, paljon enempää huomiota ei vaan voi yhdelle lapselle jakaa ilman että muut kaksi siitä kärsivät.
Välillä tuntuu etten jaksa enää yhtään, viime yönä valvoin ja mietin kauhulla tulevaa teini-ikää..

 

["elli"]

kuulostaapi ihan mun psamanikäiseltä lapselta, aikas normaalia nuo kasvukivut tuossa iässä, näsäviisastelua ja jatkuvaa vastaan väittämistä

 

["aapee"]

Oi, ihan kuin omasta tyttärestäni kirjoittaisit! Me olemme käyneet perheneuvolassa ja parhaillaan on palautejakso menossa. Itse alan olla aivan kuitti tytön oikkuiluun. Sain viime perhenla käynnillä vähän sen kuvan että heidän mielestään tyttö on vain voimakas temperamenttinen ja kaipaa paljon huomiota. Jos näin todella on niin olemme pulassa koska meilläkin on kaksi muuta lasta ja kumpikin vanhemmista töissä, paljon enempää huomiota ei vaan voi yhdelle lapselle jakaa ilman että muut kaksi siitä kärsivät.
Välillä tuntuu etten jaksa enää yhtään, viime yönä valvoin ja mietin kauhulla tulevaa teini-ikää..

perheneuvolaa olen minäkin miettinyt. Me ollaan nimittäin miehen kanssa jo aika väsyneitä tuohon käytökseen. Koulussa menee lapsella tosi hyvin. Välillä ei meinaa olla kavereita ja arvaan sen johtuvan määräilevästä luonteesta =/ Haluaa kavereidenkin leikeissä olla se "johtaja" ja tästä aiheutuu hankaluuksia.

 

["mies"]

Jos nuorempana opittu kunnon tavat eikä vain liiallisesti pliisua pehmeyttä (rakkaus säilyttäen) niin ei lapsikaan hölmöile. Selkeys on tärkeää ja liika virikkeellisyys nähdäkseni haitallista.

 

["vieras"]

Itse olen seurannut sivusta perhettä jossa ala-asteikäinen lapsi on pistänyt koko perheen elon sekaisin. Apua haettiin ja kaikkialla vaan syyteltiin (siis kunnallisella puolella) varasivat ajan yksityiselle lasten psykologille ja johan alkoi homma rulllaamaan. Tuli diagnoosi, reseptit ja ohjeet ja neuvot miten tilannetta jatkossa hoidetaan. Nyt perheen elämä rullaa taas normaalisti. Oma ohjeeni, mene yksityiselle puolella. Älä välitä mitä se maksaa, sieltä saa ainakin tässä kaupungissa sen tarvittavan avun.