Saako Lapselle Huutaa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "kysyjä"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
No siis, saa esim. huutaa varoituksen, vaikka "varo autoa" tms. Mutta ei muuten siinä mielessä, että yrittää saada asian menemään paremmin perille, kun ei se mene huutamalla, jos ei mene huutamattakaan. Aiheuttaa vaan turhaa pelkoa ja hämmennystä.
 
En tiedä, saako. Mutta tänään kun tuo uhmis kirkui joka asiasta (mm. kirkui vauvan hereille) niin otin ja kirkaisin uhmiksen korvaan.

Nolottaahan tuo vähän, mutta toimi.
 
Huutaminen on henkistä väkivaltaa jolla alistetaan totaalisesti sitä toista osapuolta. Lyö mieluummin, mustelmat paranee mutta henkiset vauriot ei niin helposti.
 
Meillä huudetaan, lähinnä isä huuta ala-asteikäisille pojille. Siitä on jo aikaa, kun sanoin, että älä huuda, sitten murrosiässä ne alkaa seurata esimerkkiä ja huutaa takaisin ja sitä on jo nyt nähtävissä. Isä huutaa lähes joka päivä, kun pojat tappelee/eivät usko, itse ehkä kerran viikossa. Ei mukavan kuuloista ollenkaan...Ja saako huutaa...ei mielestäni, mutta aina ei pysty hillitsemään itseään kun oikein takutaan eikä uskota jne.
 
[QUOTE="vierailija";29212239]No siis, saa esim. huutaa varoituksen, vaikka "varo autoa" tms. Mutta ei muuten siinä mielessä, että yrittää saada asian menemään paremmin perille, kun ei se mene huutamalla, jos ei mene huutamattakaan. Aiheuttaa vaan turhaa pelkoa ja hämmennystä.[/QUOTE]

Tällä tavalla olis järkevintä.



Pitkään jaksoin minäkin olla hiljaa, vuosia.
Nyt, toistaiseksi harvoin, on volyymiä laitettu lisää. Meillä on rinsessat esiteininä ja uhmiksena.:D

Lasten ollessa ihan pieniä takaraivossa taputti juuri tuo, että ei saa turhia huudella, jotta mahd. vaaratilanteessa rääkäsy tehoais paremmin.

Pitäisi alkaa laskea kymmeneen tjtn. kun alkaa tuntua tukalalta.|O
 
[QUOTE="liljaana";29214823]Onko oikeasti vanhempia jotka ei joskus huuda lapsilleen?[/QUOTE]

En ole koskaan huutanut 3-vuotiaalle. Ja ei pliis niitä "odotas kun lapsi on 15v tai sulla on 7 lasta". Lapsista on kokemusta muutenkin. Ja lapsuudenkodissa huudettiin eikä siitä ollut mitään hyötyä, kyllä asiat pitää saada perille muuten kuin huutamalla.

Meidän naapurissa asuu perhe jossa joka ikinen päivä huudetaan lapsille aamusta iltaan ja tuskinpa se huutaminen auttaa kun pitää koko ajan olla huutamassa (ja samoista asioista koko ajan päivästä ja kuukaudesta toiseen).

Tietty pari kertaa olen lapselle huutanut aiheesta ettei esim koske palavaan kynttilään tai ei juokse auton alle. Mutta sellaiset oikeat vaaratilanteet on ainoita asioita minusta joissa saa ja pitääkin korottaa ääntä jotta ei synny suurta vahinkoa. Mutta kyllä sellaiset normaalit arkiasiat tms pitää selvittää ilman huutamista.
 
[QUOTE="liljaana";29214823]Onko oikeasti vanhempia jotka ei joskus huuda lapsilleen?[/QUOTE]

Samaa minäkin mietin. Olen aika hyvä hermoinen mutta kyllä välillä tulee huudettua. Pyydän heti sen jälkeen tietysti anteeksi, otan syliin ja halaan.

Mutta siis onko sellainen normaali äänen korottaminen huutamista? Siis sellainen että ääni ei kohoa montaa oktaavia mutta silti äänensävy on esim. käskevämpi ja topakampi. Onko tuollainenkin tyyli lapselle haitallista?
 
Saa lapsille huutaa ja ilmaista myös negatiivisia tunteita. Se ei todellakaan ole mitään henkistä väkivaltaa, eikä lapsi mene siitä miksikään, jos on perusturvallisuudentunne kunnossa. Kamalinta mitä aikuinen voi tehdä on tunteiden peittäminen ja kylmän tyynenä pysyminen, vaikka pinnan alla kiehuu. Lapsi vaistoo aikuisen oikeat tunteet ja hämmentyy, tuntee itsenä petetyksi ja turvattomaksi, kun aikuinen on epärehellinen tunneilmaisussaan.
 
[QUOTE="liljaana";29214823]Onko oikeasti vanhempia jotka ei joskus huuda lapsilleen?[/QUOTE]

Opettelin pois huutamisesta, kun se kuulosti itsestäni niin typerältä. Paitsi että täytyy myöntää, että huudan mä niille alakerrasta yläkertaan tai päin vastoin. Yleensä "syömään". Tosin senkin olen usein korvannut facebookin kautta tiedottamisella. Teinejä ovat nyt, ja puhumalla pärjätään.
 
[QUOTE="vieras.";29215032]Saa lapsille huutaa ja ilmaista myös negatiivisia tunteita. Se ei todellakaan ole mitään henkistä väkivaltaa, eikä lapsi mene siitä miksikään, jos on perusturvallisuudentunne kunnossa. Kamalinta mitä aikuinen voi tehdä on tunteiden peittäminen ja kylmän tyynenä pysyminen, vaikka pinnan alla kiehuu. Lapsi vaistoo aikuisen oikeat tunteet ja hämmentyy, tuntee itsenä petetyksi ja turvattomaksi, kun aikuinen on epärehellinen tunneilmaisussaan.[/QUOTE]

Mitä tunteiden peittämistä tai epärehellisyyttä se on, jos tyynesti sihahtaa, että nyt muuten äitiä suututtaa tosi paljon tuo sinun homma. Emme me kaikki kommunikoi huutamalla vihaisinakaan. Lapsi saa mallin, että voi olla vihainen muttei tartte riehua kuitenkaan.

Ja en ole mikään äititeresa itsekään, vaan se sama "Hmm", joka kerran kiekaisi uhmiksensa kuulovammaiseksi, kun tämä oli tehnyt saman vauvalle. No voivatpa jutella keskenään viittomakielellä :D
 
Kyllä kai sitä saa huutaa lapselle mutta kannattaako? Ainakaan kokoajan..

Ite kyllä huudan, joskus vaan siksi että itsellä palaa pinna, mutta taitaa suurimmaksi osaksi olla sellaista kovalla äänellä sanomista jos ei mee perille.

Linnaan kai sitä lapselle huutamisesta kohta joutaa..
 
[QUOTE="vieras.";29215032]Saa lapsille huutaa ja ilmaista myös negatiivisia tunteita. Se ei todellakaan ole mitään henkistä väkivaltaa, eikä lapsi mene siitä miksikään, jos on perusturvallisuudentunne kunnossa. Kamalinta mitä aikuinen voi tehdä on tunteiden peittäminen ja kylmän tyynenä pysyminen, vaikka pinnan alla kiehuu. Lapsi vaistoo aikuisen oikeat tunteet ja hämmentyy, tuntee itsenä petetyksi ja turvattomaksi, kun aikuinen on epärehellinen tunneilmaisussaan.[/QUOTE]


Olen samaa mieltä! Tunteet on hyvä näyttää ihan reteesti.
Meillä neuvotellaan, keskustellaan ja kinataan niin kiihkeenä, että tumput viuhtoo ja turvat on vaahdossa.:D
Ei se siltikään ole huutamista.
Niitä tunteita voi näyttää muutenkin, kuin karjumalla tai huutamalla tms.

Hmmmm...montakohan desibeliä sitä saa kiekasta että se lasketaan huutamiseksi.:xmas:
 

Yhteistyössä