1) Tapaaminen meillä on yleensä naamioitu työhön liittyväksi menoksi. Mielikuvitus tässä vapaa, eli voi keksiä muutakin, jos joku muu harrastus tms. on luontevampi syy. Vaikkapa iltalenkki, jos etäisyydet on pieniä.
2) Tunteet on vakava haaste, ja ihan aluksi kannattaa jo sopia, että jos jompikumpi ei kykene pitämään yläpään tunteitaan kurissa, sitten tapaamiset loppuvat kokonaan.
3) Ai että tuoko tunteeton seksi tyydytyksen? No ei se seksi nyt sillä tavalla tunteetonta ole. Eli asuttais ehkä yhdessä, jos jompikumpi/molemmat ei jo olisi sitoutuneita omalla tahollaan, ja tyytyväisiä omaan suhteeseensa. Paitsi että seksihommat ei oikein suju, ja siihen tarvitaan sitä salarakasta. Joskus voi avioseksikin sujua ihan hyvin - silloin kun sitä saa. Monesti tilanne niin että jompi kumpi puolisoista ei saa tarpeeksi. Jolloin kahdessa suhteessa enempi haluavat puolisot sitten tyydyttävät toinen toisensa. Salaa muilta.
4) Jos elää (lähes) seksittömässä suhteessa, on ihan oma valinta mitä haluaa tehdä. Suhteen voi laittaa ihan reilusti poikkikin, jolloin "eronnut sinkku" voi tietenkin tehdä ihan mitä haluaa, ihan kenen kanssa tahansa, ilman että olisi tilivelvollinen kellekään. Jos ei suhdetta kuitenkaan halua katkaista (monet asiat voi olla hyvin monimutkaisia ja suhde voi monilta muilta osin toimia loistavasti), sitten vaihtoehtoja on 2. Elät ilman seksiä ja tyydytät itse itsesi, tai käyt vieraissa.
Kannattaa myös sopia, että molemmat kunnioittavat toinen toisensa avio/avoliittoa. Eli puhelinta ja tekstareita käytetään vain jos siihen on erikseen annettu lupa. Muutoin yhteydenpitosujuu sähköposteilla täysin huomiotta.
Jos jompikumpi rikkoo yhteisiä pelisääntöjä, sitten leikki loppuu siihen.
Tapaamispaikan järjestäminen yleensä se suurin hankaluus. Varsinkin jos molemmat salarakkaat elävät parisuhteessa kumpikin omilla tahoillaan.
Joku voi nyt moralisoida, mutta ihan vapaasti. Jokainen elää omaa elämäänsä, tai jättää sen elämättä. Ja jos salarakkaan kanssa harrastettu seksi ei ole keneltäkään toiselta pois, mitä siitä sitten. Elämästä pitää nauttia, niin kauan kuin sitä nyt riittää.