V
vierailija
Vieras
Sanna Marin kertoo madonluvut OrpoPurran tuhopolitiikasta Hesarissa
Entinen pääministeri Sanna Marin (sd) antaa HS:n haastattelussa täyslaidallisen nykyiselle Petteri Orpon (kok) hallitukselle.
“Jos katsotaan politiikan sisältöä, se on hyvin kaukana siitä, mitä itse ajattelen ja mitä itse edustan”, Marin sanoo.
Marin muistuttaa varoittaneensa ennen vuoden 2023 eduskuntavaaleja, että kokoomuksen ja perussuomalaisten hallitus tulisi leikkaamaan koulutuksesta, peruspalveluista ja kasvun eväistä.
”Varoitin myös, että hallitus ei tule onnistumaan velkaantumisen taittamisessa. Suomi ei tule ikinä taloudellisesti pärjäämään niin, että kuristamme itsemme hengiltä leikkaamalla ja säästämällä”, Marin sanoo.
Hän huomauttaa, että ilman kasvua taloutta ei saada kuntoon.
”Totta kai tuntuu pahalta katsoa entisenä pääministerinä vierestä, kun Suomen työttömyysluvut nousevat ja kasvu mataa, kun muualla mennään eteenpäin”, Marin sanoo.
Hän sanoo olevansa surullinen niiden ihmisten puolesta, jotka ovat kärsineet Orpon hallituksen leikkauksista.
”Sitä laskua tullaan maksamaan vielä pitkän aikaa”, Marin sanoo.
Marin moittii tuoreissa Toivo on tekoja -muistelmissaan valtiontalouden kehysjärjestelmää, joka rajoittaa menoja, mutta ei puutu tuloihin eli verotukseen.
Tämä Marinin mukaan rajoittaa hallituksen liikkumavaraa tehdä tarvittaessa merkittäviä muutoksia politiikkaansa. Marinin mukaan kehysjärjestelmää käyttävät aseenaan etenkin oikeistopuolueet, jotka haluavat veronkorotusten sijaan leikata valtion menoja.
Mutta mitä Marin ajattelee velkajarrusta, josta eduskuntapuolueet muutama viikko sitten sopivat? Kyseessä on parlamentaarinen sopimus, jossa sovitaan julkisen talouden sopeuttamisesta vaalikausien yli.
”Sinänsä tavoite talouden tasapainottamisesta on hyvä. En kuitenkaan usko, että velkajarru on avain talouden tasapainottamiseen”, Marin vastaa.
Marin korostaa, että Suomi on pieni vientivetoinen maa. Suomi pärjää vain korkealla osaamisella ja tuotteilla, joita maailmalla halutaan ostaa. Sitä kautta saadaan kasvua ja työllisyyttä. Marinin mielestä tähän keskitytään tällä hetkellä ”todella vähän”.
Entinen pääministeri Sanna Marin (sd) antaa HS:n haastattelussa täyslaidallisen nykyiselle Petteri Orpon (kok) hallitukselle.
“Jos katsotaan politiikan sisältöä, se on hyvin kaukana siitä, mitä itse ajattelen ja mitä itse edustan”, Marin sanoo.
Marin muistuttaa varoittaneensa ennen vuoden 2023 eduskuntavaaleja, että kokoomuksen ja perussuomalaisten hallitus tulisi leikkaamaan koulutuksesta, peruspalveluista ja kasvun eväistä.
”Varoitin myös, että hallitus ei tule onnistumaan velkaantumisen taittamisessa. Suomi ei tule ikinä taloudellisesti pärjäämään niin, että kuristamme itsemme hengiltä leikkaamalla ja säästämällä”, Marin sanoo.
Hän huomauttaa, että ilman kasvua taloutta ei saada kuntoon.
”Totta kai tuntuu pahalta katsoa entisenä pääministerinä vierestä, kun Suomen työttömyysluvut nousevat ja kasvu mataa, kun muualla mennään eteenpäin”, Marin sanoo.
Hän sanoo olevansa surullinen niiden ihmisten puolesta, jotka ovat kärsineet Orpon hallituksen leikkauksista.
”Sitä laskua tullaan maksamaan vielä pitkän aikaa”, Marin sanoo.
Marin moittii tuoreissa Toivo on tekoja -muistelmissaan valtiontalouden kehysjärjestelmää, joka rajoittaa menoja, mutta ei puutu tuloihin eli verotukseen.
Tämä Marinin mukaan rajoittaa hallituksen liikkumavaraa tehdä tarvittaessa merkittäviä muutoksia politiikkaansa. Marinin mukaan kehysjärjestelmää käyttävät aseenaan etenkin oikeistopuolueet, jotka haluavat veronkorotusten sijaan leikata valtion menoja.
Mutta mitä Marin ajattelee velkajarrusta, josta eduskuntapuolueet muutama viikko sitten sopivat? Kyseessä on parlamentaarinen sopimus, jossa sovitaan julkisen talouden sopeuttamisesta vaalikausien yli.
”Sinänsä tavoite talouden tasapainottamisesta on hyvä. En kuitenkaan usko, että velkajarru on avain talouden tasapainottamiseen”, Marin vastaa.
Marin korostaa, että Suomi on pieni vientivetoinen maa. Suomi pärjää vain korkealla osaamisella ja tuotteilla, joita maailmalla halutaan ostaa. Sitä kautta saadaan kasvua ja työllisyyttä. Marinin mielestä tähän keskitytään tällä hetkellä ”todella vähän”.