O
ov
Vieras
menoa, että neuvolan jälkeen voidaan vaikka lähteä kaupoilla käymään.
Mutta neuvolassa lapsi oli niin mahdoton riiviö, että kun tulimme neuvolasta takaisin autoon, niin sanoinkin, että tänään emme lähdekään kaupoilla käymään, kun olit niin tuhmasti neuvolassa.
Ja nyt sitten vähän väliä lapsi kyselee, että milloin lähdetään kaupoille? Sanon vain, että huomenna uusiksi yritys, tänään emme lähde kaupoille. Sitten lapsi alkaa uhittelemaan, että hän menee sitten yksin kaupoille ja hän lähtee nyt. Sanoin vain lisäksi, että asiasta ei tänään enää keskustella ja piste.
Mutta että taas sai hävetä lapsen käytöstä neuvolassa, kun hänet sitten väsyneenä raahasin, niin lapsen käytöskin oli sen mukaista. Hän yritti sitä tutkimuspöytään tarkoitettua paperirullaa pyörittää ympäri ties kuinka monta kertaa ja minä kelaamaan takaisin. Sitten hän niitä tutkimuspöydän verhoja veteli ees'taas kovalla voimalla. Aikani lasta komensin ja sitten nappasin hänet syliini, eihän penska siitä tietenkään hyvää tykännyt vaan alkoi huutaa kovalla äänellä apua - apua jne.
Onneksi sitten neuvolatäti oli neuvolakortin kirjoittanut valmiiksi ja päästi meidät lähtemään.
Lapsi kun sai vaatteet päälle niin ryntäsi suoraa tietä autolle ja kun en ollut varma oliko lapsi autolla vai missä, kun pihalle itse pääsin, niin huutelin lapsen nimeä, hän ei vastannut. Mutta onneksi hän löytyi kuin löytyikin auton vierestä odottamasta. Moitin häntä tuostakin, että vastata pitää, kun huudetaan.
Mutta neuvolassa lapsi oli niin mahdoton riiviö, että kun tulimme neuvolasta takaisin autoon, niin sanoinkin, että tänään emme lähdekään kaupoilla käymään, kun olit niin tuhmasti neuvolassa.
Ja nyt sitten vähän väliä lapsi kyselee, että milloin lähdetään kaupoille? Sanon vain, että huomenna uusiksi yritys, tänään emme lähde kaupoille. Sitten lapsi alkaa uhittelemaan, että hän menee sitten yksin kaupoille ja hän lähtee nyt. Sanoin vain lisäksi, että asiasta ei tänään enää keskustella ja piste.
Mutta että taas sai hävetä lapsen käytöstä neuvolassa, kun hänet sitten väsyneenä raahasin, niin lapsen käytöskin oli sen mukaista. Hän yritti sitä tutkimuspöytään tarkoitettua paperirullaa pyörittää ympäri ties kuinka monta kertaa ja minä kelaamaan takaisin. Sitten hän niitä tutkimuspöydän verhoja veteli ees'taas kovalla voimalla. Aikani lasta komensin ja sitten nappasin hänet syliini, eihän penska siitä tietenkään hyvää tykännyt vaan alkoi huutaa kovalla äänellä apua - apua jne.
Onneksi sitten neuvolatäti oli neuvolakortin kirjoittanut valmiiksi ja päästi meidät lähtemään.
Lapsi kun sai vaatteet päälle niin ryntäsi suoraa tietä autolle ja kun en ollut varma oliko lapsi autolla vai missä, kun pihalle itse pääsin, niin huutelin lapsen nimeä, hän ei vastannut. Mutta onneksi hän löytyi kuin löytyikin auton vierestä odottamasta. Moitin häntä tuostakin, että vastata pitää, kun huudetaan.