Sanokaas: Olenko vain nalkuttava akka vai onko mulla vaan ihan ajattelematon ukko?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"vieras"

Vieras
Mä olen tätä monesti kelannut itseni kanssa. Olenko vain syyttä suotta nalkuttaja vai onko mun mies itsekeskeinen ja ajattelematon? Jolla oma menot tärkeimpiä?

Tilanne on se että minä olen vielä kotona lastemme kanssa, jos sillä nyt tähän mitään väliä on.
Mies käy töissä arkipäivät. Yleensä 8-16 mutta toisinaan myös reissusa päivän-muutaman ja toisinaan tekee työtä sen 12tuntiakin, koska hommat saatava valmiiksi.

Noh, mies käy salilla 3-4kertaa viikossa. Mikä on musta ihan okei et saa muutakin ajateltavaa kuin työ ja koti ja saa paineita/stressiä pois ja olla ihan vaan yksin.
vaikkakin kyllä mä joskus sanon asiasta, varsinkin silloin kun on ollut poissa kotoa tai tehnyt pitkää päivää. Silloin myönnän "napisevani" ja vain siksi koska mua harmittaa lasten puolesta.

Ulkona käy harvoin. Sanotaanko 2-3kertaa vuodessa. Mutta silloin sit kans huomaa et on ollut :/
Nytkin sillä sit kahdet illan vietot peräkkäisinä viikonloppuina ja sinne menee taas yhteinen aika ja lasten kanssa oleminen.

Sit on millon mitäkin menoja. Toisinaan usein, toisinaan ei. Mut joskus tuntuu et aina on jotain ja et ei oo ikinä edes yhtä kokonaista päivää kotona.

Välillä mua sapettaa hitosti, mutta koitan vaan pitää mölyt mahassani. Joskus taas avaudun. :/

Olenko mä nyt siis vain kurja paska nalkuttava vaimo?
 
molempia? meillä ehkä samankaltaista eloa ja on eriasia onko mies illanvietossa yhden illan vai koko viikonlopun, minä avaudun kyllä aiheesta jos koko viikonlopun eli mennä saa mutta kohtuudella. ja mies tietää :)
 
Kuulostaa ihan mun mieheltä. En kylläkään nalkuta, vaan olen iloinen mieheni puolesta ja ylpeä siitä että kroppa pysyy kunnossa. :) Menoja on välillä enemmän, esim. nyt kun on pikkujoulukausi, toisinaan vähemmän. Niin myös mulla. Käyn itsekin salilla vähintään 3 kertaa viikossa ja kavereiden kanssa kahvilla/baarissa sopivasti. Yhteistä aikaa on kuitenkin sitten joka päivä melkein kun lapsi on mennyt nukkumaan. Itse olen vain iloinen, että olemme molemma virkeitä ja aktiivisia vanhempia, ja että molemmat yhä tapaavat ystäviä. Yhdessä olokin on ihanaa kun molemmilla on myös omat menot.

Ehkä ongelmasi on vain se, että sinulla ei ole tarpeeksi omaa aikaa ja siksi olet kateellinen miehellesi? Puhu miehesi kanssa, on itsestään selvää että sinullakin on oikeus harrastuksiiin ja ystäviin ilman lapsia.
 
[QUOTE="jenny";22466550]Kuulostaa ihan mun mieheltä. En kylläkään nalkuta, vaan olen iloinen mieheni puolesta ja ylpeä siitä että kroppa pysyy kunnossa. :) Menoja on välillä enemmän, esim. nyt kun on pikkujoulukausi, toisinaan vähemmän. Niin myös mulla. Käyn itsekin salilla vähintään 3 kertaa viikossa ja kavereiden kanssa kahvilla/baarissa sopivasti. Yhteistä aikaa on kuitenkin sitten joka päivä melkein kun lapsi on mennyt nukkumaan. Itse olen vain iloinen, että olemme molemma virkeitä ja aktiivisia vanhempia, ja että molemmat yhä tapaavat ystäviä. Yhdessä olokin on ihanaa kun molemmilla on myös omat menot.

Ehkä ongelmasi on vain se, että sinulla ei ole tarpeeksi omaa aikaa ja siksi olet kateellinen miehellesi? Puhu miehesi kanssa, on itsestään selvää että sinullakin on oikeus harrastuksiiin ja ystäviin ilman lapsia.[/QUOTE]

En mä oikeastaan kyllä koe olevani kateellinen miehelleni tästä. Mua vaan harmittaa lasten puolesta varsinkin esikoisen kun niin kaipaa isäänsä täällä ja joskus tuntuu et hällä menee ne omat menot perheen edelle.

En tiedä. Joskus mua ei haittaa yhtään, joskus taas ärsyttää vietävästi.

Sillon kun mies on jossain illanvietossa tekisi mieli vaan sulkea puhelin, eikä olla tavoitettavissa.
 
Miks pidät mölyt mahassasi? Harvoin ne miehet on mitään ajatustenlukijoita. Niille pitää sanoa, muuten ne tekee kuten kivalta tuntuu, kun kukaan ei muuta ilmoittele.
Ja kun sanot, niin tee se selkeesti ja määrätietoisesti. Useimmat ymmärtää parhaiten selkokieltä. :D
 
En mä oikeastaan kyllä koe olevani kateellinen miehelleni tästä. Mua vaan harmittaa lasten puolesta varsinkin esikoisen kun niin kaipaa isäänsä täällä ja joskus tuntuu et hällä menee ne omat menot perheen edelle.

En tiedä. Joskus mua ei haittaa yhtään, joskus taas ärsyttää vietävästi.

Sillon kun mies on jossain illanvietossa tekisi mieli vaan sulkea puhelin, eikä olla tavoitettavissa.

Sain sen käsityksen tosta aloituksesta ettei kuitenkaan olisi kuin 3-4 iltana viikossa pois. Ja jos mies pääsee 16.00 töistä, luulisi että salilta kotiutuu jo siinä 18.00 jos suoraan töistä menee. Jäähän siinä aikaa vielä olla lasten kanssa. Voit myös ehdottaa josko voisi käydä salilla jo ennen työpäivää, niin säästyy sitten aikaa illasta. Itse lähden monesti aamu kuudelta salille, tulen kahdeksalta takaisin ja päästän miehen lähtemään töihin. Parasta olisi, jos miehen ei tarvitsisi niinkin hyvästä asiasta kuin urheilusta luopua, koittakaa vaan setviä ajat jotenkin järkevimmiksi.
 
Miks pidät mölyt mahassasi? Harvoin ne miehet on mitään ajatustenlukijoita. Niille pitää sanoa, muuten ne tekee kuten kivalta tuntuu, kun kukaan ei muuta ilmoittele.
Ja kun sanot, niin tee se selkeesti ja määrätietoisesti. Useimmat ymmärtää parhaiten selkokieltä. :D

kyllä mä olen sanononut mutta hän ei omasta mielestään mene paljoa.

ainiin.. ja nyt jäkiskautena on peli kerta viikkoon :/
 
varmaan tekisi hyvää, että jakaisitte sitä aikaa vähän eri tavalla - sullekin omia menoja.
nyt saa mielikuvan, että sinä olet lasten kanssa 24/7/365 ja mies sitten menee miten haluaa ja liittyy seuraanne kun hänelle sopii.
jos noin, niin en ihmettele, jos kuppi menee helposti nurin.
 
[QUOTE="jenny";22466637]Sain sen käsityksen tosta aloituksesta ettei kuitenkaan olisi kuin 3-4 iltana viikossa pois. Ja jos mies pääsee 16.00 töistä, luulisi että salilta kotiutuu jo siinä 18.00 jos suoraan töistä menee. Jäähän siinä aikaa vielä olla lasten kanssa. Voit myös ehdottaa josko voisi käydä salilla jo ennen työpäivää, niin säästyy sitten aikaa illasta. Itse lähden monesti aamu kuudelta salille, tulen kahdeksalta takaisin ja päästän miehen lähtemään töihin. Parasta olisi, jos miehen ei tarvitsisi niinkin hyvästä asiasta kuin urheilusta luopua, koittakaa vaan setviä ajat jotenkin järkevimmiksi.[/QUOTE]

ennen töitä ei mee salille sen tiedän jo kysymätkkin :D
ja lapset menee nukkuu siinä klo 19.19.30 eli ajoissa. Eli ei aikaa paljoa jää.
Ja menee salille sit siinä 18maissa ja mä laitan siisn melkeinpä joka ilta lapset nukkuu.. ainiin sit saattaa vetää vielä pienet päiväunet ennen salille menoa..
 
varmaan tekisi hyvää, että jakaisitte sitä aikaa vähän eri tavalla - sullekin omia menoja.
nyt saa mielikuvan, että sinä olet lasten kanssa 24/7/365 ja mies sitten menee miten haluaa ja liittyy seuraanne kun hänelle sopii.
jos noin, niin en ihmettele, jos kuppi menee helposti nurin.

tältä se musta tuntuu mut ukko sanoo ettei oo niin. Olen siis myös sanonut et tuntuu ettei haluu olla meidän kanssa kuin silloin kun haluaa.. kuvittelen tai olen lukenut vain kaksplussaa :/
 
ennen töitä ei mee salille sen tiedän jo kysymätkkin :D
ja lapset menee nukkuu siinä klo 19.19.30 eli ajoissa. Eli ei aikaa paljoa jää.
Ja menee salille sit siinä 18maissa ja mä laitan siisn melkeinpä joka ilta lapset nukkuu.. ainiin sit saattaa vetää vielä pienet päiväunet ennen salille menoa..

Tai sitten miehes voi mennä salille sitten kun lapset menee nukkumaan. kuulostaa nyt kyllä vaan siltä, ettei miehes halua muuttaa tapojaan kaikkien yhteisen edun vuoksi. Kerralla vakava keskustelu aiheesta, kerrot rauhallisesti kaiken mikä hiertää, niin josko jotain tulosta tulis, eikä tarviis nalkuttaa enää. Mua ainakin itteeni inhottaa nalkuttaminen jos joskus siihen sorrun. On niin inhottavan kuulosta kitinää, ettei sillä tavalla kyllä asioita perille saa. :D
 
mä olen ihan kyllästymiseen saakka snaonut mitä mieltä mä olen ja miltä musta tuntuu. ei tunnu olevan vaikutusta tai sit vaan vetää martyyriroolin päälle ja sanoo eli mä en sais sit mennä enää ikinä mihinkään :/
 
[QUOTE="vieras";22467021]Ehdota miehelles, että vaihtaa jonkun oman harrastuspäivänsä sellaiseen harrastukseen, jota voisi tehdä yhdessä lapsen/lasten kanssa.[/QUOTE]

kävi se joskus esikoisen kanssa uimassa kerran viikkoon, se sitten vaan jäi
 
on muuten täysin eri asia jos lapsia on 1 (ks. lainaus) kuin useampi, meillä ainakin tarvitaan 3 lapsen kanssa molempia vanhempia enemmän että saadaan arki sujumaan!!

[QUOTE="jenny";22466550]Kuulostaa ihan mun mieheltä. En kylläkään nalkuta, vaan olen iloinen mieheni puolesta ja ylpeä siitä että kroppa pysyy kunnossa. :) Menoja on välillä enemmän, esim. nyt kun on pikkujoulukausi, toisinaan vähemmän. Niin myös mulla. Käyn itsekin salilla vähintään 3 kertaa viikossa ja kavereiden kanssa kahvilla/baarissa sopivasti. Yhteistä aikaa on kuitenkin sitten joka päivä melkein kun lapsi on mennyt nukkumaan. Itse olen vain iloinen, että olemme molemma virkeitä ja aktiivisia vanhempia, ja että molemmat yhä tapaavat ystäviä. Yhdessä olokin on ihanaa kun molemmilla on myös omat menot.

Ehkä ongelmasi on vain se, että sinulla ei ole tarpeeksi omaa aikaa ja siksi olet kateellinen miehellesi? Puhu miehesi kanssa, on itsestään selvää että sinullakin on oikeus harrastuksiiin ja ystäviin ilman lapsia.[/QUOTE]
 
niin meillä on kaksi lasta.. pieniä vielä ovat. tunnen olevani yh.. mies osallistuu vain kuluihin ja silloin joskus kun itselle passaa.
mietinpä vain mitähän tää on kun mäkin mee takas töihin :(
 
[QUOTE="vieras";22467731]Koskas sulla on sitä vapaata ja omaa aikaa? Menkööt äijä, mutta kyllä sullakin täytyy saada omia menoja olla.[/QUOTE]

Mikä vapaa aika?
Ainiin on mulla. Iltasin kun lapset käy nukkuu. Onneks käyvät siinä viim. puol kasi niin jää pitkä aika yksinään.
 
Tänään taas sama homma.
Ukko tulee töistä kotiin syö, lukee lehden ja sanoo menevänsä nukkumaan vähäksi aikaa. Sanoo kyllä että tuu herättää kohta, mutta en mä mennyt. Annoin sen maata siellä kunnes itse nousi. Sanoin kyllä herättäväni et ei jankkais et täytyy herättää.
Mentiin sit lasten kanssa ulos, mitään sanomatta.
Tultiin kotiin ja katottiin vikat piirretyt töllöstä.
Sit kun loppu mentiin suihkuun.
Ja ukko salille.

Elettiin siis ihan omaa sitä samaa arkee mitä päivisinkin. Suljin siis miehen ulkopuolelle. Miksi? No siksi että mua niin kyllästyttää tää, enkä pidä tästä yhtään.
Kyllä tervehdin ja vastasin kun puhuttiin, mutta en ollut lainkaan oma itseni.

Kyllä miehestä huomasi et olikin ihmeissään kun ei siitä piut pauta välitetty vaan oltiin keskenämme ja touhuttiin omia juttuja. Kysyi mikä on ja sanoin kyllä, mutta eipä tuota mitenkään kommentoinut vaan tapansa mukaan sivuutti ja lähti salille.
 
Miksi naiset alistuvat tuohon termistöön: nalkuttaa, napista jne.?

Eivätkö naiset voi sanoa ihan aiheesta? Kuten tässäkin tapauksessa, kun perheen isää ei arki kamalasti kiinnosta, vaan päivään täytyy työntää yhtä jos toista, ettei tarvitse perheen kanssa tuhlata aikaansa.
 
tälläisia me miehet ollaan sun vaan pitää kestää ja oppia kyselemään mieheltäsi ja mennä sen mukaan sen juttuihin nii kyllä se siittä sulaa muista myös vikitellä vaikka olisitte vanha pari : )
 

Yhteistyössä