S
suruinen
Vieras
En varmaan ole ainoa historiassa jolle näin on käynyt. Olisi kiva kuulla jotain lohduttavia kommentteja tai kokemuksia.. Humalassa satutin seksin aikana poikaystävääni, ja jotenkin nyt on aivan kauhea morkkis siitä. Kun asiasta puhuimme jälkikäteen, tulimme siihen tulokseen että molemmat olivat ihan yhteisymmärryksessä ja yhtä "rajua" halusimme, mutta jotenkin harmittaa ja hävettää, ehkä jopa hieman säikähdin omaa käyttäytymistäni. Ei ole ensimmäinen kerta, eikä kyseessä ole sellainen juttu, että kovin kaino olisin muuten ja sitten humalassa repäisin.. Lähinnä tässä vaan tuntuu se pahalta, että miten sitä voi rakasta sillä tavalla satuttaa :/ Alkoholia on helppo syyttää, mutta tulin nyt myös miettineeksi muitakin asioita. Jotain patoutumia kenties.. Olen kyllä aiemminkin alkoholin vaikutuksen alaisena osoittanut väkivallan merkkejä, varsinkin edellisessä suhteessa jossa molemmat olivat yhtä äkkipikaisia ja vihanpuuskassa lenteli tavarat ym. Juomista täytyy tulevaisuudessa seurata vielä tarkemmin, sen olen nyt päättänyt. Rupesin jo ajattelemaan niinkin vakavia asioita, kuin esimerkiksi lasten hankkimista. En ikipäivässä halua koskaan satuttaa ketään, vähiten omia lapsiani. Perheessäni on paljon alkoholismia, mutta itse en juo usein, kerralla vain joskus liikaa.. Neuvonne ehkä on yksinkertainen: Mene terapiaan ja lopeta juominen. Ehkä sitten pitää?