Seksi on taakka

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja apua
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

apua

Vieras
Toivottavasti joku jaksaa lukea tämän tekstin, mulle tämä asia on ongelma ja varjostaa parisuhdetta ja sitä kautta itsetuntoani ja muuta elämää.

Mulla on ihana mies jota rakastan aivan hirveästi. Ja mieskin rakastaa mua. Ongelmana meillä on seksi. Mies haluaa seksiä yleensä joka päivä ja minä harvemmin. Oikeastaan minulla ei edes ole mahdollisuutta spontaanisti haluta seksiä ja tehdä aloitetta, kun mies ehtii aina ensin. Ja ehkä juuri siitä syystä, mulla ei ole oikein halujakaan...

Seksiä me harrastetaan melko usein, ehkä 4 päivänä viikossa. Ja ne 3 muuta päivää, jotka viikossa on, niinä päivinä loukkaannutaan ja suututaan siitä kun mies ei seksiä saa. On usein hyvin loukkaantunut ja turhautunut jos en anna vastakaikua hänen haluilleen ja riitahan siitä silloin tulee.
Jostakin syystä minua on alkanut ahdistaa nuo asiat niin paljon, että usein suostun seksiin, ainoastaan siksi, että vältymme molemmat pahalta mieleltä.
Ja usein myös tuo seksi ei edes tunnu minusta miltään. Olen vain ja makaan, kun mies hoitaa hommat. Jälkeenpäin mies kantaa huonoa omatuntoa kun harrastettiin seksiä vaikka hän huomasi, ettei minua edes haluttanut. Mutta koen pääseväni helpommalla toimimalla niin, kuin lohduttamalla miestäni, joka lähes itkee, koska: "tuntuu niin pahalta kun oma puoliso torjuu."

Tuntuu niin ihanalta maata miehen vieressä ja halailla ja helliä toista, mutta kun se melko varmasti johtaa aina seksiin, mua välillä ahdistaa. Olisi niin ihanaa vain olla ja nauttia toisen läheisyydestä, ilman että toinen liu'uttaa kätensä aina seksuualisille alueille.
Mies haluaa seksiä lähes aina menessämme nukkumaan ja yölläkin unissaan. Siis hipelöi, nylkyttää mua vasten...
Ja jos pyydän miestä vaikka rasvaamaan selkäni suihkun jälkeen, seksi sen jälkeen on varmaa. En siis voi nauttia edes rentouttavasta hieronnasta, kun tiedän mihin se aina johtaa. Miehen halut heräävät esimerkiksi siitä, jos kerron hänelle rakastavani häntä.
Jotkut varmaan ihmettelevät tätä lukiessaan, että eihän mulla mitään ongelmaa oo, mun pitäis olla tyytyväinen! :)

Mies on hyvin rakastava ja tunteellinen, järjestää yllätyksiä ja teemme paljon kaikkea kivaa, kaksistaan ja lasten kanssa. Aivan ihana mies muuten. Mutta jotenkin tuntuu, että mieheni mielestä rakkaus on seksiä, kun on kyse miehestä ja naisesta.

Seksistä on siis jotenkin tullut mulle taakka ja siitä on paineita. Mä haluaisin kuulla teidän naisten mielipiteitä, en ole koskaan kertonut kenellekään tästä. Kiitos!

 
Kannattaa jutella miehen kanssa ja kertoa noista tunteista. Kertoa, että rakastaa vaikka ei aina halua seksiä. Se voi miehelläkin olla vaan joku vaihe, joka menee ohi. Toivottavasti.
 
Luin kirjoituksesi, mutten osaa kyllä mitään fiksua sanoa. Ymmärrän sinua vallan hyvin ja on hienoa, että sinäkin tunnut ymmärtävän miestäsi hyvin, kirjoitat erittäin maltillisesti.

Ymmärsin, että olette jonkun verran puhuneet asiasta? Ainakin siis miehen tuntemuksista? Oletko sinä kertonut, että sinua tämä painostaa?
 
Kuulosti todella tutulta...Arka asia ja ihana tietää että en yksin jolla on samanlaiset ajatukset! Olen monesti kanssa miettinyt kirjoittavani tänne tästä asiasta mutta en vain ole saanut aikaiseksi.

Minun mies mainitsee aina jos ei saa "tarpeeksi" että ainiin, sinä et vaan halua seksiä. Haluan mutta en ehkä niin usein kuin mieheni. Olemme kyllä puhuneet asiasta mutta aina asiat vaan toistaa itseään.... Miekin haluaisin vain olla välillä vieressä ja saada hellyyttä mutta saahan sitä aina toivoo




 
lukekaa kirja Rakkauden kieli. Siinä kerrotaan hyvin selvästi naisen ja miehen rakkaustankeista, jotka ovat erilaisia. Yksi tankki näyttää miehellesi olevan seksi ja si´nulle hellyys ilman seksiä. Jos mies ymmärtää sinun rakkaustarpeesi, hän voi luovuttaa vähemmälle seksin hamuamisesta. Jättäkää kaikki seksiin viittaavat leffat, lehdet jutut ym. pois. Keskittykää johonkin harrastukseen enemmän, ei ole seksi koko ajan mielessä. Jotenkin kuulostaa siltä, että miehelläsi on liikaa aikaa, kun seksi on mielessä pienestäkin rakkauden tunnustuksestasi. Ja miehesi ei saa alistaa sua seksiin esittämällä loukkaantunutta, kuten ymmärsin. Siis minusta sinun haluttomuutesi ei ole nyt ongelmana vaan miehesi liialliset halut. Tehkää sopimus, että olette selibaatissa aluksi vaikka viikon, mitä se saa aikaan suhteessanne. Riitaako joka päivä? Silloin syy on jossain muualla, joten suosittelen, että miehesi käy juttelemassa jollekin.
 
Meillä taas toisinpäin itse haluaisin seksiä joka päivä mies korkeintaan 2krt viikossa ja jos ehdotan seksiä syntyy riita ja sanoo että painostan häntä ei myöskään osoita hellyydenosoituksia.
 
Seurusteletkohan exäni kanssa? Nyt tajuan miten hullua oli alistua siihen "seksiorjuuteen", vaikka silloin se tuntuikin ihan normaalilta antaa miehen vain hoidella hommat. Jos en suostunut vähintään joka toinen päivä seksiin, niin mies mökötti ja loukkaantui. Ja vielä valitti että hän joutuu aina tekemään aloitteen! Kaiken kukkuraksi mies oli vielä tosi huono sängyssä, kärsi ennenaikaisesta siemensyöksystä, mutta toisaalta hyvä että homma oli ohi parissa minuutissa.

Elämäni paras ratkaisu oli jättää se seksiaddiktioinen kakara.
 
Seksi todellakin on taakka.

Meilläkään ei voinut pyytää hierontaa ilman seksiä, sohvalla ei voi nojata toiseen ilman että se tietää seksiä, jne...

Kaikkia tällaisia tilanteita oppii välttämään jo ihan luonnostaan. Huomasin yhdessä vaiheessa välttäväni kaikkea kosketusta - halailut, pusut yms. oli pikaisia ja "etäisiä", vain sen takia että saan olla rauhassa. Ja mies loukkaantui kun ei saanut aina kun halusi (joka päivä).

Nyt jostain ihmeen syystä se ainainen vonkaaminen on loppunut. Ukko huomasi, että sillähän on kaksi kättä, joten nyt ollaan molemmat tyytyväisiä. Seksikin kiinnostaa itseäni aivan eri lailla nykyään, kun tietää että se ei ole sitä jokapäiväistä pakkopullaa. Kumpikin on nyt iloisempia, ja parisuhde on parempaan päin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Seurusteletkohan exäni kanssa? Nyt tajuan miten hullua oli alistua siihen "seksiorjuuteen", vaikka silloin se tuntuikin ihan normaalilta antaa miehen vain hoidella hommat. Jos en suostunut vähintään joka toinen päivä seksiin, niin mies mökötti ja loukkaantui. Ja vielä valitti että hän joutuu aina tekemään aloitteen! Kaiken kukkuraksi mies oli vielä tosi huono sängyssä, kärsi ennenaikaisesta siemensyöksystä, mutta toisaalta hyvä että homma oli ohi parissa minuutissa.

Elämäni paras ratkaisu oli jättää se seksiaddiktioinen kakara.

Lisään vielä, että minä oikeasti murehdin miten selviämme jos saamme lapsia ja synnytyksen jälkeen tulee väkisinkin seksitaukoa. Voin vain kuvitella millainen syyllistäminen siitä olisi seurannut. Kuukautisetkaan ei ollut mikään syy olla ilman seksiä, sitten sitä harrastettiin suihkussa.
 
Olin naimisissa seksiaddiktin kanssa ja tuo kuulostaa NIIIIIIN tutulta... En osaa auttaa, tilanne on kamala. Seksi edelleen minulle pakkopullaa, nykyinen mieheni tyytyy onneksi jurputtamatta n. kertaan viikossa.
 
Ollaan me juteltu miehen kanssa. Ainakin silloin kun meillä on ollut se tilanne, jolloin olen kieltäytynyt seksistä. Että ehkä se on ollut riitelyä ja loukkaantumista sillä hetkellä enemmän kuin keskustelua. Pitäisi löytää parempi hetki puhumiselle.

En mä koe, että mun mies olisi mitenkään seksiaddikti. Tai en tiedä, jotenkin sellaisen yhdistää helosti pornoon, yms. Ja pornoa meillä ei kyllä suurkuluteta! Ja seksiaddiktista tulee mieleen myös, että addiktoitunut etsisi vaikka toista naista jos oma ei anna. Tällaistakaan ongelmaa meillä ei ikinä ole ollut. Ja luotaan mieheeni täysin.

Kuitenkin itselle tulee väistämättä tunne, että mitä jos mies toivoisi minun olevan toisenlainen? Seksuaalisesti aktiivisempi tietenkin ja pelkään joskus, etten riitä hänelle tämän takia.

En myöskään usko, että mieheni olisi painostanut mua tietoisesti seksiin. Esittänyt loukkaantunutta tai muuta sellaista. Hän ihan aidosti on loukkaantunut, koska minä en halua seksiä ja pahoittaa mielensä kun torjun. Olemme joskus puhuneet mieheni kanssa, että minä kärsin haluttomuudesta ja näin olen itsekin luullut. Silloin etsin netistä tietoa haluttomuudesta, kokemuksia ja apuja. Nyt olen kuitenkin sitä, mieltä etten ole oikeasti haluton, asiat vaan ovat ajaneet mut siihen.
 
Miten alkuhuuma meni? Halusitteko silloin yhtä paljon? Kauanko olette olleet yhdessä? Meillä on sama ongelma toisin päin. Siis minä, nainen, olen edelleen yhtä haluisa kuin aluksikin. Loukkaannun, jos minut torjutaan. En saa yksipuolistakaan viihdytystä, siis vain "hoidella" miestä, joskus aniharvoin hän säälistä vähän "auttaa" minua. Seksi on vähentynyt kertaan pariin viikossa, tämä on siinä rajoilla, riittääkö vai ei. Itselleni ihannemäärä olisi n. joka toinen päivä.

Mieheni varoo suutelemasta intohimoisesti, eikä ole ikinä ollut mikään hellijä. Hän ei tee aloitteita, ja on melkein aina liian väsynyt touhuamaan kun ehdottaa. Hän ei ikinä nykyään edes selitä, miksi ei halua. Siitä suutun enemmän kuin itse hylkimisestä.

Oletko miettinyt miltä miehestäsi tuntuu? Onko sinusta se niin aikaa viepää touhuilla vaikka joka ilta? Mikä siinä on niin vastenmielistä? Etkö ole kuitenkin aluksi pitänyt seksistä?

Itse tunnen itseni petetyksi. Mies ylisti aluksi miten hyvin sillä saralla menee, mutta nyt on paiseessa kun naista ei huvita ollakaan siinä suomikiintiössä ja kuluttaa joka ainoaa iltaa vaan töllön ääressä.

Ei pidä suostua, jos seksi on vastenmielístä. Mutta pitää selittää, miksi kieltäytyy, sillä haluava osapuolikin tuntee itsensä likaiseksi ja syntiseksi, vaikka kyse on rakkaaseen kohdistuvasta huumasta, joka tuon saa aikaan. Enemmän haluavan on myös vaikea tukahduttaa tunteitaan. Eräät meistä ovat voimakkaasti fyysisesti sitoutuvia, itse kuulun myös heihin. Olen sen tehnyt selväksi suhteen alussa. Ja huom. osaan osoittaa hellyyttä ja läheisyyttä ja kaipaan sitä myös seksittä. Mies tuntuu kuitenkin pelkäävän minun koskemistani eikä tahdo enää antautua kiihkolle kuten alussa.
 
Säkin voisit olla aidosti loukkaantunut siitä, ettei mies koskaan pidä sua hyvänä ilman taka-ajatusta seksistä. Et siis ikinä saa mieheltä mitään ilmaiseksi, vaan maksat hellyyydestä luonnossa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:
Säkin voisit olla aidosti loukkaantunut siitä, ettei mies koskaan pidä sua hyvänä ilman taka-ajatusta seksistä. Et siis ikinä saa mieheltä mitään ilmaiseksi, vaan maksat hellyyydestä luonnossa.

Mulla tuli tää sama mieleen. Kannattaa keskustella asiasta kahden kesken lisää.
 
eikä mies ole pätkääkään edes pahoillaan, kun on pamputtanut, vaikka ei kiinnosta. Alkaa vaan huutamaan ja mullittelemaan, nukkuu hyvässä lykyssä sohvalla... :-(
 
just sama tilanne. Ymmärrän sua hyvin, muttei mullakaan mitään ratkaisua ole. Itse yritän monesti vetkuttaa nukkumaan menoa tai "nukahdan" sohvalle, ettei tarvi kestää sitä loukkaantumisdraamaa ja velvollisuudesta antamista. Mut kun mies on muuten niin hyvä, niin olen tätä kestänyt. Mies on nyt 35 ja toivon, että iän karttuminen rauhoittasi häntä.
 
Ihankuin omaa elämää lukisin, poikkeuksena että jos viikonloppu aamuna nukun pitkään ja mies herää ennen, ottaa auton häipyy ja mököttää kun tulee takaisin, silloinkin kun on kipeä. Väittää että olin hereillä vaikka nukuin oikeasti. Meillä 5 lasta ja oikeasti haluaisin nukkua viikonloppuna vähän pidempään, mutta pakko nousta ettei tarvi aamuseksiä vaikka edellisestä on muutama tunti kun nukkumaan mennää vasta puolenyön aikaan. Mun on odotettava että herra menee nukkumaan että saa seksiä. Jos vetkutat nukkumaan menoa, tai nukahdat ei auta, mökötys seur.aamuna. Vaikka ois hommat tosi pahasti kesken, kun makkarin valot mee kiinni on mentävä, vaikka olisit valveilla aamuun asti.
 
mä haluan painostaa, että mun mies ei ole koskaan alistanut tai pakottanut mua seksiin ja sen jälkeen ollut tyly tai tunteeton. luulen, ettei hän edes joka kerta huomaa, että olen "antanut hänelle velvollisuuden tunteesta". ja silloin kun huomaa, etten ollut oikein mukana hommassa, on kyllä harmistunut ja saattaa pyytää anteeksi, mutta silti minusta tuntuu, että se oman nautinnon saavuttaminen kuitenkin oli tärkeintä hänelle.

joku kysyi miksi seksi sitten on niin vastenmielistä tai että onko se ajan tuhlausta minusta? ei seksi ole vastenmielistä. silloin kun sitä on itsekin halunnut, se on ihanaa. mutta jotenkin tuntuu, ettei omille haluille anneta tilaa kypsyä ja kehittyä... en tiedä.

mun mies on 27. että kaipa ikä "kesyttää" kun sitä tulee lisää.
 

Similar threads

P
Viestiä
6
Luettu
351
Aihe vapaa
En osaa auttaa
E
Ä
Viestiä
1
Luettu
237
Aihe vapaa
illankin harmaana
I
M
Viestiä
70
Luettu
5K
M
N
Viestiä
4
Luettu
362
S

Yhteistyössä