Seksiä ostavat eniten parisuhteessa elävät korkeakoulutetut miehet.

["Ahaa"]

Sivuhuomautuksena yksi mielipide. Oma avioliittoni voi huonosti, ollaan erosta puhuttu paljon. Olen paljon parempi ja kärsivällisempi äiti silloin kun mies ei ole kotona nysväämässä sohvalla. Ärsyttää katsoa sitä laiskottelua ja huokailua, tulen tuolloin todella kiukkuiseksi. Mietin koko ajan sitä että miten olen kahlittu tähän suhteeseen.

Voisikohan tämän yhden miehen kohdalla olla kyse samasta? Ehkä vaimosikin voi huonosti/on väsynyt/kokee avioliittonne epätyydyttäväksi? Siihen en ota kantaa, että kumpi tekee enemmän töitä. Ainahan sitä itse arvioisi oman työmääränsä suuremmaksi, vaikka totuus voi olla toinen...
Entäpä jos keskustelisit vaimosi kanssa, etkä siirtäisi ongelman käsittelyä. Olisiko sinusta ihan yhtä ok, jos vaimosi hankkisi salasuhteen?

 

["mie"]

Jos isän tapa hoitaa asiat on vain maata sohvalla tai olla omassa harrastksessaan, niin ei tuo ehdottamasi malli toimi.

Ja turha tulla uikuttamaan mitään valinnoista. Ennen lapsia mies oli hyvinkin aktiivinen aj osallistuva.

Katsohan peiliin. Vakka kantensa valitsee. Meinnatko että miehasi pyykkäsi ja luuttusi, laittoi ruokaaja tiskasi kun tapasitte. Miten mä veikkaa että ei...se aktiivisuus taisi olla muualla. Entä miten miehesi käyttäytyi vanhempien luona? Passasiko hänen äitinsä edelleen poikaansa? Tekikö miehesi mitään vanhempiensa/ sisarrustensa eteen.

Usein noista tunnistaa sen mitä tuleman pitää kun lapsia hankitaan. Mikä on perheen toiminta malli, mihin malliin tuleva puoliso on kasvanut. Ihastuneena& rakadtuneena ja ehkä vauvakuumeen kourissa saattaapi sokaistua.

Mutta tilaa sille miehellekin pitää antaa että kasvaa hänkin isäksi. Meillä naisilla on etumatkaa, koko raskausaika. Meille vauva on konkreettinen jo ennen syntymää. Määrittää muuttamaan käytöstä, voivalvottaa jo mahassa jne. Miehille konkreettisuus paljastuu vasta vauvan synnyttyä. Ja jos äiti on tuolloin kyttäävä haukka miehen joka yrityksestä tulla lapsen elämään....siihen into lässähtää.

Puhuin alkupäässä ketjua siitä miten mies kokee tulleensa ulkoistetuksi perheestä. Että hänen osansa on vain elätys ( ja koittaa toteutta emännän vaateita...). Vähemmästäkin latistuu innostus. Isä tulee pitää kiinteänä osana koko perhettä eikä vaan hautotua pukluntuoksuiseen "äit-vauva" kuplaan.

Toki tiedän miehiä jotka ei nyt vaan isän rooliin taivu. Mutta kyllä heistä asia paistaa ventovieraankin silmään hyvin nopeasti. Mitä itseriittoisempia, sitä todennäköisempää. Mutta valitettavasti nuo yksilöt taitaa parinvalintamarkkinoilla olla ne näkyvimmät ja houkuttelevimmat. Sitten kun rinnalle osuu nuori nainen joka haluua perustaa perinteisiin arvoihin luottavan perheen ( lue perheen jossa isän osuus on perhee talouden ylläpito).... niin avot, yllätys on valmis kun lapsi putkahtaa maailmaan. Äidille.

 

[kröhöm]

[QUOTE="mie";29764797]Katsohan peiliin. Vakka kantensa valitsee. Meinnatko että miehasi pyykkäsi ja luuttusi, laittoi ruokaaja tiskasi kun tapasitte. Miten mä veikkaa että ei...se aktiivisuus taisi olla muualla. Entä miten miehesi käyttäytyi vanhempien luona? Passasiko hänen äitinsä edelleen poikaansa? Tekikö miehesi mitään vanhempiensa/ sisarrustensa eteen.

Usein noista tunnistaa sen mitä tuleman pitää kun lapsia hankitaan. Mikä on perheen toiminta malli, mihin malliin tuleva puoliso on kasvanut. Ihastuneena& rakadtuneena ja ehkä vauvakuumeen kourissa saattaapi sokaistua.

Mutta tilaa sille miehellekin pitää antaa että kasvaa hänkin isäksi. Meillä naisilla on etumatkaa, koko raskausaika. Meille vauva on konkreettinen jo ennen syntymää. Määrittää muuttamaan käytöstä, voivalvottaa jo mahassa jne. Miehille konkreettisuus paljastuu vasta vauvan synnyttyä. Ja jos äiti on tuolloin kyttäävä haukka miehen joka yrityksestä tulla lapsen elämään....siihen into lässähtää.

Puhuin alkupäässä ketjua siitä miten mies kokee tulleensa ulkoistetuksi perheestä. Että hänen osansa on vain elätys ( ja koittaa toteutta emännän vaateita...). Vähemmästäkin latistuu innostus. Isä tulee pitää kiinteänä osana koko perhettä eikä vaan hautotua pukluntuoksuiseen "äit-vauva" kuplaan.

Toki tiedän miehiä jotka ei nyt vaan isän rooliin taivu. Mutta kyllä heistä asia paistaa ventovieraankin silmään hyvin nopeasti. Mitä itseriittoisempia, sitä todennäköisempää. Mutta valitettavasti nuo yksilöt taitaa parinvalintamarkkinoilla olla ne näkyvimmät ja houkuttelevimmat. Sitten kun rinnalle osuu nuori nainen joka haluua perustaa perinteisiin arvoihin luottavan perheen ( lue perheen jossa isän osuus on perhee talouden ylläpito).... niin avot, yllätys on valmis kun lapsi putkahtaa maailmaan. Äidille.[/QUOTE]

Olet aivan hakoteillä. Meillä mies ei elätä perhettä. Minä maksan tasan puolet perheen yhteisistä menoista ja olen maksanut jopa enemmän talon remonteista. Kyllä mies ennen lapsia tiskasi, teki ruokaa, pesi pyykkinsä ja oma poikamiesboksi oli moitteettoman siisti.

Turha yrittää jankata tuota, ettei miehelle ole annettu mahdollisuutta osallistua. Miestä on yritetty monin eri tavoin pakottaa osallistumaan lastensa hoitoon, joten se siitä.