Seksielämä synnytyksen jälkeen

[BettyBoop]

NIIIIIN monet sanovat, etteivät enää synnytyksen jälkeen häpeile kroppaansa tai mitään miehensä edessä, kun hän on nähnyt jo "kaiken"...

En tajua. Olenko jotenkin ihmeellinen tai rajoittunut, kun en halua, että mieheni enää ikinä näkee minua reva leveellään, huutavana, hikisenä, tuskaisena... Siis tottakai se hetki on molemmille hieno, oma lapsi syntyy. Mutta ei sillä ole ainakaan meillä vaikutusta tulevaan seksielämäämme.

Haluan, että hän edelleen pitää minua haluttavana ja ihanana naisena, eikä pelkkänä revenneenä pilluna.

 

[hyytikyppynen]

Minusta tämä oli aika huvittava alotus. En ossaa selittää

 

[no]

Ei mun pillu revennyt mihinkään.

Ja kakkosen synnytin sitten jakkaralla niin mies ei nähnyt mitään.

 

[Viola]

Kyllä mun mies oli mun jalkovälini nähny ennen synnytystäkin. En nyt osaa niin kainostella kun mun mielestä toi pimsloora ei niin kaunis ole ikinä ollut ennen synnytystäkään.

 

[NeitiNasu]

Hmm. Siis ymmärsinkö mä nyt oikein: teillä ei ole seksiä, koska et halua että miehesi näkee sinua enää ikinä reva leväällään, huutavana, hikisenä, tuskaisena? Ellen, niin korjaa ihmeessä.

 

[trauma]

Samaa mieltä ap:n kanssa. Ei enää, kiitos! Vaikka mies olikin ylpeä ja tohkeissaan asiasta, koin itse sen reva levällään ähkimisen alle paskomisineen sekä leikattuine välilihoineen aivan järkyttäväksi kokemukseksi. Varmaan sekin lisää kauhua asiaan liittyen, että olin synnytyksessä jos en hengen- niin ainakin vakavassa terveyden vaarassa. Kaikki muistot asiasta paitsi se ihana pieni ihminen + yksi kätilö ovat lähinnä tuskaisia.

 

[maritu]

Luulen ymmärtäväni. Tietty erotiikka häviää?
Vähän kuin jotkut säästelevät alastomuuttakin tietynlaiseen tilanteeseen?

Ei minusta outoa olenkaan, mutta kuvittelisin, että on kovin vaikeaa pidemmässä parisuhteessa. Vähän on minusta mukava säilyttää, mutta ihminen meidän kaikien sisällä kuitenkin on.

 

[pinki]

Sama juttu. Kun ei itekään pysty omaa värkkiä koskemaan, niin en halua että ukkokaan koskee.

 

[EllaDonna]

Mä en ole koskaan ymmärtänyt, miksi synnytyksen pitäisi olla jännä esitys miehelle. Kyllä se mies ehtii vauvan näkemään sitten, kun äiti on saanut itsensä takaisin kasaan. Sen verran pitäisi naisen yksityisyyttä kunnioittaa, että pysyy tutkimusten ja toimenpiteiden aikana poissa, eikä töllötä uteliaana vieressä. Tuskin miehetkään suostuisivat esiintymään tuollaisessa tilanteessa vaimolleen jalat levällään ja peffa paljaana jonkun vieraan ronkittavana.

 

[Ksantippa S.]

Aloittajan ongelmaan on varsin yksinkertainen ratkaisu: miehen ei ole pakko olla mukana siinä "reva levällään" -vaiheessa.

 

[Essie]

Mulla taas meni niin et alapää on ainoa mikä pysys kuosissa raskauden ja synnytyksen jälkeen... :snotty: Maha, rinnat reidet ja takamus ihan pilalla... :/

 

[Vernalis]

No ei ainakaan meillä ole vaikuttanut mihinkään. Lähensi meitä enemmän. Ja koen edelleen olevani yhtä haluttava kuin aina ennenkin ja seksielämä on ihan loistavaa edelleen jollei jopa vielä parempaa. Meillä mies jo suunnitteli ihan tohkeissaan seuraavaa synnytystä mikä jouluna ajankohtainen.

Kuulostaa vähän siltä ettei ole ihan parisuhde kunnossa teillä..

 

[tinni]

hmm... oloen varmaan todella outo mutta mua ei hävettänyt niinä kolmena kertana ollenkaan kunolen poikamme maailmaan pukannut. enempi mulle huoli olis tullu jos ukko olis ilmoittanut ponnistus vaiheessa et meen nyt tuun ko muksu maailmassa.
tosin mulla oli mies mukana myös kun ensimmäisiä pillereitä hain (eli sai suoraan lääkäriltä kuulla samat asiat kuin minäkin käytöstä yms.)

olen siis öälyttömän outo kun pystyn tekemään melkein mitä vain mieheni edessä häpeämättä.