Seksin väheneminen koska toinen ei huolehdi itsestään

[kyllästynyt naisystävä]

Molemmat ovat ilmeisesti alkaneet ottaa toisen itsestäänselvyytenä. En tiedä kumpi sen aloitti ja onko sillä väliäkään, mutta lopputulos on se, että esim. seksiä on todella vähän (lomia lukuunottamatta) eikä se ole enää niin tyydyttävää. Itse en enää edes muista milloin toinen olisi hoidellut loppuun tai milloin olisin saanut juurikaan lämmittelyä. Miestä taas kuulemma harmittaa, etten minäkään enää juurikaan anna suuseksiä mitä oli ennen paljon. Kaava on yleensä se, että minä kourin häntä sieltä ja sitten seuraa suoraa jyystöä johon hän laukeaa. Usein se on vielä sellaista kovakouraista, josta huokuu asenne, että annetaan nyt sitten. Pusuttelua, kainalossaoloa ja muuta sellaista on kyllä ja itseasiassa jopa enemmän kuin alkuun. Se on erittäin kivaa ja siitä olen iloinen, mutta surkeaa, jos se on se hinta, että olisi myös intohimoa.

Osaltaan seksin vähenemiseen on omalta puoleltani vaikuttanut vahvasti se, ettei sille otollisia olosuhteita ole useinkaan. Mies käy vain 2-3 päivän välein suihkussa ja joskus silloinkin pistää samat vanhat vaatteet päälle. Nukkuu samassa t-paidassa ja kalsareissa kuin päivällä ja pukee vaan seuraavana päivänä taas muut vaatteet niiden päälle. Tämä on minulle todellinen turn-off eikä silloin tee mieli tehdä aloitteita tai usein tulla myöskään lähelle. Mies vaan lisää deudoranttia, mutta paita ei lähde päältä kahteen kolmeen päivään.

Toisena se, että mies menee nukkumaan lähes aina monta tuntia minun jälkeeni. Aamuisin minä herään selvästi aikaisemmin kuin hän. Emme siis ole hereillä sängyssä yhtä aikaa, eikä tilanteita joissa spontaanisti haluaisi koskea toiseen sinne, ole kuin pari kertaa viikossa. Se on todella sääli, mutta asiasta on sanottu niin monesti ilman vaikutusta, että olen luovuttanut. En ole sillä tavoin jaksanut enää välittää myös itsestänikään, kun huomasin että on ihan turhaa ajella, hajustella ja pestä itseään. Seksiä ei tule niin sitä ei tule. Ehkä minä en enää tuttuna ole niin innostava eikä se etten minäkää enää panosta varmaan auta.

En tiedä miten tällaista epäkohtaa pystyy muuttamaan. Surettaa ajatella, että seuraava tyttöystävä saa varmasti kyllä suuseksiä, hyväilyjä ja suihkunraikkaan miehen. Mikä siinä on, että minun takiani ei enää tarvitse vaivautua. Miten tällaista voi muuttaa? Yhdessä vasta reilu vuosi, joista pari kuukautta asuttu yhdessä.

 

[naapurin tyttö]

No, onko asiasta keskusteltu kotona?

 

[Paikat putsplänk]

No yök, itse en moiselle törkyturvalle antaisi enkä takuulla sellaiselta seksiä vonkaisi. Kyllä hygieniasta tulee pitää huolta, oli sitten nainen tai mies.

Teillä pitäisi vielä tuossa vaiheessa olla suhde kiihkeimmillään. Mies taitaa olla melkoinen laiskimus ja tossukka. En kyllä jaksaisi tuollaista katsella vaan pistäisin kierrätykseen.

 

[Irmelie]

No, onko asiasta keskusteltu kotona?

Olen samoilla linjoilla. Ei tuossa auta mikään muu kuin se, että rohkeasti otat asian puheeksi. Miehelle pitää sanoa, että kaipaat intohimoa ja sitä, että kumpikin haluaa herättää sen takaisin. Se vaatii vaivannäköä: TV kiinni, nukkumaan ajoissa, kunnolla suihkuun vaikkapa yhdessä, jutelkaa seksifantasioistanne ja siitä mitä ylipäätään haluatte seksiltä. Yksin ei voi intohimoa pitää hengissä, vaan se vaatii kummaltakin asennetta. Pahinta on se, jos mies yksinään iltaisin katselee esim. nettipornoa, koska silloin on vaikeaa saada itseään motivoitua visuaalisesti enää oman tyttöystävän kanssa. Voi myös yrittää jutella, että mikä olisi hyvä määrä seksiä viikossa. Ex miehen kanssa jopa sovittiin, että kun meillä oli taloyhtiön saunavuoro aina torstai-iltaisin, niin sen jälkeen oli aina seksiä, niin kumpikin tiesi panostaa siihen iltaan (ajelin säärikarvat, mies ei masturboinut edellisenä iltana).

 

[xux]

meän mies ei tykkää shampoosta kuin loumuna, mutta alko mikä tahsnsa maistuu.

 

[Jako]

Olen samoilla linjoilla. Ei tuossa auta mikään muu kuin se, että rohkeasti otat asian puheeksi. Miehelle pitää sanoa, että kaipaat intohimoa ja sitä, että kumpikin haluaa herättää sen takaisin. Se vaatii vaivannäköä: TV kiinni, nukkumaan ajoissa, kunnolla suihkuun vaikkapa yhdessä, jutelkaa seksifantasioistanne ja siitä mitä ylipäätään haluatte seksiltä. Yksin ei voi intohimoa pitää hengissä, vaan se vaatii kummaltakin asennetta. Pahinta on se, jos mies yksinään iltaisin katselee esim. nettipornoa, koska silloin on vaikeaa saada itseään motivoitua visuaalisesti enää oman tyttöystävän kanssa. Voi myös yrittää jutella, että mikä olisi hyvä määrä seksiä viikossa. Ex miehen kanssa jopa sovittiin, että kun meillä oli taloyhtiön saunavuoro aina torstai-iltaisin, niin sen jälkeen oli aina seksiä, niin kumpikin tiesi panostaa siihen iltaan (ajelin säärikarvat, mies ei masturboinut edellisenä iltana).

Ihanaa, miehenä, kun masturboinninkin aika on sovittu. Ja miten se nettiporno muka voi vaikuttaa, muutenkuin halujen herättäjänä. En koe että se mitenkään voisi vähentää parisuhteen seksiä.

 

[Parvekeparatiisi]

Minä parissa viestissä ilmenneiden seikkojen vuoksi ihmettelen seuraavaa.

Hoidatte siis siisteyttänne vain sen vuoksi, että seksiä on tiedossa ja kun sitä ei ole tiedossa, ette hoida itseänne?

Minä ajelen säärikarvoja suihkussa, laitan hajuvettä ja hiuksiani - meikkaan joka päivä. Ei se ole riippuvainen siitä onko seksiä tiedossa? Teen sen myös itseni vuoksi.

Jos minun miesystäväni ei peseytyisi, huomauttaisin hänelle siitä niin kauan, että se tapahtuisi.

 

[Varjotar]

En käsitä ihmisiä, joille suhde merkitsee itsensä tuhoamista. Ei välitetä enää mistään, koska on saatu puolisko? Siis miksi näin?
Kyllä itsestään huolta pitää pitää, oli suhteessa tai ei!!

 

[mattaposki]

Erityisesti monen naisen suusta olen kuullut sellaisen lauseen, että "Ihanaa kun ei tarvitse enää meikata, kun seurustelee." Ja muutenkin se asenne itsestään huolehtimiseen on tuota luokkaa. Kun on nyt sen kumppanin saanut niin sitten voikin lyödä hanskat tiskiin.

 

[JIIPII]

Molemmat ovat ilmeisesti alkaneet ottaa toisen itsestäänselvyytenä. En tiedä kumpi sen aloitti ja onko sillä väliäkään, mutta lopputulos on se, että esim. seksiä on todella vähän (lomia lukuunottamatta) eikä se ole enää niin tyydyttävää. Itse en enää edes muista milloin toinen olisi hoidellut loppuun tai milloin olisin saanut juurikaan lämmittelyä. Miestä taas kuulemma harmittaa, etten minäkään enää juurikaan anna suuseksiä mitä oli ennen paljon. Kaava on yleensä se, että minä kourin häntä sieltä ja sitten seuraa suoraa jyystöä johon hän laukeaa. Usein se on vielä sellaista kovakouraista, josta huokuu asenne, että annetaan nyt sitten. Pusuttelua, kainalossaoloa ja muuta sellaista on kyllä ja itseasiassa jopa enemmän kuin alkuun. Se on erittäin kivaa ja siitä olen iloinen, mutta surkeaa, jos se on se hinta, että olisi myös intohimoa.

Osaltaan seksin vähenemiseen on omalta puoleltani vaikuttanut vahvasti se, ettei sille otollisia olosuhteita ole useinkaan. Mies käy vain 2-3 päivän välein suihkussa ja joskus silloinkin pistää samat vanhat vaatteet päälle. Nukkuu samassa t-paidassa ja kalsareissa kuin päivällä ja pukee vaan seuraavana päivänä taas muut vaatteet niiden päälle. Tämä on minulle todellinen turn-off eikä silloin tee mieli tehdä aloitteita tai usein tulla myöskään lähelle. Mies vaan lisää deudoranttia, mutta paita ei lähde päältä kahteen kolmeen päivään.

Toisena se, että mies menee nukkumaan lähes aina monta tuntia minun jälkeeni. Aamuisin minä herään selvästi aikaisemmin kuin hän. Emme siis ole hereillä sängyssä yhtä aikaa, eikä tilanteita joissa spontaanisti haluaisi koskea toiseen sinne, ole kuin pari kertaa viikossa. Se on todella sääli, mutta asiasta on sanottu niin monesti ilman vaikutusta, että olen luovuttanut. En ole sillä tavoin jaksanut enää välittää myös itsestänikään, kun huomasin että on ihan turhaa ajella, hajustella ja pestä itseään. Seksiä ei tule niin sitä ei tule. Ehkä minä en enää tuttuna ole niin innostava eikä se etten minäkää enää panosta varmaan auta.

En tiedä miten tällaista epäkohtaa pystyy muuttamaan. Surettaa ajatella, että seuraava tyttöystävä saa varmasti kyllä suuseksiä, hyväilyjä ja suihkunraikkaan miehen. Mikä siinä on, että minun takiani ei enää tarvitse vaivautua. Miten tällaista voi muuttaa? Yhdessä vasta reilu vuosi, joista pari kuukautta asuttu yhdessä.

Vastaan ylläolevaan: Aika nopeasti on rutiini=tasasen tappavaa hiipinuy suhteeseen. Olen mies ja kokenut tuonsaman ja vaikka itsestäänselvyys on vaimon osalta kyseenalaistettu muutamaan otteeseen 20 vuoden aikana ja jokin aika sitten oli jo kiihkoa suhteessa ihan käsittämättömän paljon niin rutiini pakkaa taas päälle. Rakkaus ei ole automaattista eikä se ole itsestäänselvyys.

 

[Shadowdancer73]

Molemmat ovat ilmeisesti alkaneet ottaa toisen itsestäänselvyytenä. En tiedä kumpi sen aloitti ja onko sillä väliäkään, mutta lopputulos on se, että esim. seksiä on todella vähän (lomia lukuunottamatta) eikä se ole enää niin tyydyttävää. Itse en enää edes muista milloin toinen olisi hoidellut loppuun tai milloin olisin saanut juurikaan lämmittelyä. Miestä taas kuulemma harmittaa, etten minäkään enää juurikaan anna suuseksiä mitä oli ennen paljon. Kaava on yleensä se, että minä kourin häntä sieltä ja sitten seuraa suoraa jyystöä johon hän laukeaa. Usein se on vielä sellaista kovakouraista, josta huokuu asenne, että annetaan nyt sitten. Pusuttelua, kainalossaoloa ja muuta sellaista on kyllä ja itseasiassa jopa enemmän kuin alkuun. Se on erittäin kivaa ja siitä olen iloinen, mutta surkeaa, jos se on se hinta, että olisi myös intohimoa.

Osaltaan seksin vähenemiseen on omalta puoleltani vaikuttanut vahvasti se, ettei sille otollisia olosuhteita ole useinkaan. Mies käy vain 2-3 päivän välein suihkussa ja joskus silloinkin pistää samat vanhat vaatteet päälle. Nukkuu samassa t-paidassa ja kalsareissa kuin päivällä ja pukee vaan seuraavana päivänä taas muut vaatteet niiden päälle. Tämä on minulle todellinen turn-off eikä silloin tee mieli tehdä aloitteita tai usein tulla myöskään lähelle. Mies vaan lisää deudoranttia, mutta paita ei lähde päältä kahteen kolmeen päivään.

Toisena se, että mies menee nukkumaan lähes aina monta tuntia minun jälkeeni. Aamuisin minä herään selvästi aikaisemmin kuin hän. Emme siis ole hereillä sängyssä yhtä aikaa, eikä tilanteita joissa spontaanisti haluaisi koskea toiseen sinne, ole kuin pari kertaa viikossa. Se on todella sääli, mutta asiasta on sanottu niin monesti ilman vaikutusta, että olen luovuttanut. En ole sillä tavoin jaksanut enää välittää myös itsestänikään, kun huomasin että on ihan turhaa ajella, hajustella ja pestä itseään. Seksiä ei tule niin sitä ei tule. Ehkä minä en enää tuttuna ole niin innostava eikä se etten minäkää enää panosta varmaan auta.

En tiedä miten tällaista epäkohtaa pystyy muuttamaan. Surettaa ajatella, että seuraava tyttöystävä saa varmasti kyllä suuseksiä, hyväilyjä ja suihkunraikkaan miehen. Mikä siinä on, että minun takiani ei enää tarvitse vaivautua. Miten tällaista voi muuttaa? Yhdessä vasta reilu vuosi, joista pari kuukautta asuttu yhdessä.

Hei, tuo on kauheaa kun suhdettakin on ollut vasta reilu vuosi? Itse olin suhteessa miehen kanssa, joka oli muuten ihana ja kiltti, mutta (!), ei huolehtinut kunnolla hygieniastaan. Huomauttelin kiltisti aina välilllä voisiko hän peseytyä useammin tai pestä hampaat edes joka päivä... Alussa mies hieman tajusi tsempata (vaikkei silloinkaan pessyt hampaitaan joka päivä!), mutta kun muutimme yhteen sama vanha tapa tuli takaisin eikä huolehtinut itsestään... Kun huomautin useinkin hampaista, ja tarjosin harjaakin käteen, niin vastaus oli vaan että " jos mua pakotetaan niin sitten en ainakaan pese!". Käsittämätöntä! Kyllä myös oman terveyden ja toisenkin huomioonottamiseen kuuluu huolehtia myös hampaistaan ja peseytymisestä. Saattoi mennä kolmekin viikkoa ettei mies pessyt hampaitaan!

No, annoin asian olla hetken ja ajattelin että kai se muuttuu kun aikaa kuluu... Mutta ei! Asia alkoi vaan suurenemaan kokoajan kuin lumipallo, en enää pystynyt kunnolla seksiinkään kun tuntui että mies on aina likainen ja suutelemaankaan en oikeastaan pystynyt ollenkaan... Mies ei vain käsittänyt asiaa, oli kuin pikkulapsi puhtauden suhteen, pakotettuna kyllä muuten suihkuun harvoin ja sekin vain parisen minuuttia... No, ei siinä mitään erohan siitä tuli. Ja olimme kuitenkin yhdessä kolmisen vuotta. Mutta kun toinen ei tajua niin ei tajua.

Onneksi nyt minulla on fiksu mies joka huolehtii itsestään oikeasti, ja on tarkka hygieniastaan! Kyllä niitäkin miehiä löytyy.. Itse en siedä enää yhtään miestä joka ei huolehdi itsestään.

 

[Sunlight]

Ei ihme, jos ei parisuhteet pelaa, ainakaan Suomessa. Suomen naiset jatkuvasti narisemassa ja vaatimassa milloin mistäkin. Tympii tollaset akat.

 

[Mollukkapullukka]

Ei ihme, jos ei parisuhteet pelaa, ainakaan Suomessa. Suomen naiset jatkuvasti narisemassa ja vaatimassa milloin mistäkin. Tympii tollaset akat.

No, jos miehille on OK ettei nainen pese hampaitaan/itseään viikkotolkkuun niin mikäs siinä sitten. Tosiasiassahan saatais lukea täälläkin jotain silakka-kommentteja jos joku nainen ei huolehtisi omasta hygieniastaan. Vaikea ymmärtää että joku on vapaaehtoisesti pesemättä hampaitaan päivä- tai jopa viikkokausia kun itsestä tuntuu kauhealta jos joutuu yhtenäkin iltana menemään nukkumaan ilman kunnon harjausta.

 

[Ei sikoja]

Valitettavasti miehissä on myöhäisteinejä, ikimurkkuja ja mammanpoikia.

Aikuinen mies vähänkin sivistynyt osaa itse huolehtia hampaanpesusta ilman, että siitä täytyy huomauttaa.

Voihan se olla niin, että jotkut tykkää olla paskasena eikä sille voi kukaa mitään, mutta sitten täytynee asua ja olla yksin omassa epäsiisteydessään.

 

[Shadowdancer73]

Ei ihme, jos ei parisuhteet pelaa, ainakaan Suomessa. Suomen naiset jatkuvasti narisemassa ja vaatimassa milloin mistäkin. Tympii tollaset akat.

Wow! Pitäisi siis sietää paskaista ihmistä? Sietäisitkö sinä? On aika vähän vaadittu että toinen huolehtisi edes itsestään.

 

[Lantaa?]

Miksi joku haluaa alkaa olemaan epähygieenisen kanssa, jos kerran pitää kiinni siitä, että kumppanin on myös pidettävä huolta omasta siisteydestään? Turha noita sottapyttyjä käydä koulimaan, ne siitä mikskään viisastu. Riitelyksi vaan menee.
Milloin toinen on tarpeeksi puhdas ja raikkaantuoksuinen? Siinäpä tenkkapoota kerrakseen.
Joku vaatii suihkussakäynnin aamuin illoin, kuka minkäkin takia, toiselle riittää harvempikin kokovartalopesu.
Joskus ihmisen oma ominaistuoksu on kiihottavaa seksin kannalta. Sellainen puhdas, ei paskalla terästetty, se antaa lisäpotkua "suoritukseen".
Näin olen tässä pohdiskellut alkavan päivän sarastaessa.

 

[syy/seuraus]

Molemmat ovat ilmeisesti alkaneet
en enää edes muista milloin
harmittaa, etten minäkään enää juurikaan anna
surkeaa, jos se on se hinta
todellinen turn-off eikä silloin tee mieli
olen luovuttanut.
En ole sillä tavoin jaksanut enää välittää
kun huomasin että on ihan turhaa
eikä se etten minäkää enää panosta varmaan auta.
ei enää tarvitse vaivautua

Suruja puserossa ja kalsareissa.

Seksin väheneminen koska toinen ei huolehdi itsestään

Nämä eivät ole syitä vaan seurauksia kolmannesta asiasta, mikä johtaa monet parit väistämättömään eroon. Ette kumpikaan tiedosta sitä.
En ole huomannut siitä juuri yleisesti puhuttavan tai otettavan esille. Siksi varmaan että aihe on arka ja muutenkin lapsellisen oloinen. Tuore näkökulma ainakin minulle, siitä huolimatta että olen sen itsessänikin vaistonnut.

seksiä on todella vähän eikä se ole enää niin tyydyttävää

Kun seksi ei ole niin tyydyttävää, sitä pitääkin olla vähän. Teillä on kaava, millä valmistetaan myrkkyä suhteelle:

minä kourin häntä sieltä ja sitten seuraa suoraa jyystöä johon hän laukeaa. Usein se on vielä sellaista kovakouraista, josta huokuu asenne

Ja se asenne tappaa sekä lentävät että ryömivät eroottiset ideat niin talosta kuin salaisesta puutarhastakin. Tämä kovuus on suojautumiskeino!

Itse en enää edes muista milloin toinen olisi hoidellut loppuun tai milloin olisin saanut…
Miestä taas kuulemma harmittaa, etten minäkään enää juurikaan anna…
…mitä oli ennen paljon.

Se ei ratkaise mitä tehdään vaan miten tehdään, ja tekemistähän se on, nyt väärällä 'velkojien' asenteella. Huomautan lisäksi ettei toinen ihminen ole, eikä voi koskaan olla, vastuussa kenenkään omasta tyydytyksestä! Tämä selittää alkuajan ja lomien aktiivisuuden vaihtelua. Seksi ei ole kuitenkaan pääongelma.

Pusuttelua, kainalossaoloa ja muuta sellaista on kyllä ja itseasiassa jopa enemmän kuin alkuun. Se on erittäin kivaa ja siitä olen iloinen,

Voisi sanoa että suhteenne toimii paremmin kun seksiä vältellään. Se että mies pukee peseydyttyään samat vanhat vaatteet päälle, on tuskin laiskuutta tai huolimattomuutta ja vaikuttaa näennäisen järjettömältä. Nähdäkseni vain yksi suojakeino lisää. Rapa Ripa ja turvariepu.
Yhdessä rakennatte rutiineja joilla voitte välttää 'otollisia olosuhteita' ja siihen auttaa ettette ole hereillä sängyssä yhtä aikaa, ja tilanteet joissa spontaanisti 'haluaisi koskea toiseen sinne', on supistettu pariin kertaan viikossa.

surkeaa, jos se on se hinta, että olisi myös intohimoa.

Intoa ja himoa voi herätellä, mutta ei intohimoa, sillä se edellyttää rakastumista. Sekään ei ole varsinainen pulma.

Molemmat ovat ilmeisesti alkaneet ottaa toisen itsestäänselvyytenä.

Tämä on kai sen kokemuksen nimi, mihin niin moni parisuhde alitajuisesti ajautuu. Yhteinen yksinäisyys.

En tiedä kumpi sen aloitti ja onko sillä väliäkään, mutta lopputulos on

Aloittajalla ei ole väliä, mutta sillä on kumpi sen lopettaa. Olette hyvää vauhtia masentumassa. Kumppani lakkaa kiinnostamasta eikä itsestään jaksa pitää huolta.

On inhimillistä, takuulla helpottavaa valita ongelman syyksi jokin korvike, kun silläkin voi välttää vaikeutta. Looginen jatkumo perimmäiselle syylle, mikä onkin juuri vältteleminen.

Vaikka näyttää siltä että läheisyyttä on ja seksiä ei, on juttu kuitenkin niin, että piilossa toisen kainalossa lymyätte turvassa, mutta sielullisesti yksinäisenä. Seksistä huomaa, se paljastaa teille karusti läheisyyden puutoksen. Sitä 'kourimista' aletaan karttaa, koska se ei tyydytä.

Olette ja olemme parisuhdeujoja, viimeistään silloin kun olemme löytäneet erityisen mieleisen kumppanin.

Näin tämän ymmärrän enkä muuta voi…

— — — — —
» Tavallisin tapa selvitä ujoudesta on karaista itsensä; ihminen luo itselleen rohkean roolihahmon, ja ujous häviää näköpiiristä jäädessään roolin varjoon. Roolien taakse kätkeytyminen onkin pääsyy ihmisten henkiseen yksinäisyyteen, joka johtaa pidemmän päälle masennukseen. »

Katso:
http://www.suhdesoppa.fi/itsetuntemus/oletko-parisuhdeujo/

 

[hyi hyi!]

että minä kourin häntä sieltä ja sitten seuraa suoraa jyystöä johon hän laukeaa. Usein se on vielä sellaista kovakouraista, josta huokuu asenne, että annetaan nyt sitten'


voi kuinka ihanaa elää parisuhteessa eikö?

mä en ainakaan jaksaisi katsoa tai olla tuollaisessa suhteessa, kuulostaa jo ihan automaattipilootilta koko homma, voi perse sentään.

kyllä jotkut naiset ovat hulluja, kun jaksatte, että antavat moisen tyypin panna itseään vielä?

ei saatana....

 

[hui]

' että minä kourin häntä sieltä ja sitten seuraa suoraa jyystöä johon hän laukeaa"

onko kivaa olla sperma ämpäri jonne se laukeaa? kuulostaa vain siltä että olet sille vaan joku reikä jonne lauetaan.

 

[normaalia]

Ai, että käy vain 3 kertaa suihkussa viikossa. Ihan normaalia. Ukkoni käy kerran viikossa suihkus ja saunassa. Työ ei ole hikoilutyötä. Ei haise pahalle olekaan. Ei ole hikoilevaa tyyppiä.

 

[puhdasta peliin]

Ai, että käy vain 3 kertaa suihkussa viikossa. Ihan normaalia. Ukkoni käy kerran viikossa suihkus ja saunassa. Työ ei ole hikoilutyötä. Ei haise pahalle olekaan. Ei ole hikoilevaa tyyppiä.

Juu eihän sitä hajua tunnekaan jos on siihen tottunut ja molemmat haisee (vrt valkosipuli).

Meillä peseydytään joka aamu ja toimistohommissa ollaan. Ja sitten vielä aina treenien jälkeen illalla. En pystyisi kerran viikossa peseytyvän haisulin kanssa asumaan. Yöks. Töissä on näitä "lauantaisauna"-tyyppejä ja on ihan karmeaa istua niiden vieressä kokouksissa. Puku päällä, kraka kaulassa ja haisu on kamala.

 

[realismia]

Ai, että käy vain 3 kertaa suihkussa viikossa. Ihan normaalia. Ukkoni käy kerran viikossa suihkus ja saunassa. Työ ei ole hikoilutyötä. Ei haise pahalle olekaan. Ei ole hikoilevaa tyyppiä.

Ei se pelkkä hiki haise, vaan bakteerit iholla ja erityisesti genitaaleilla Ällöttävää käydä vain kerran viikossa suihkussa - olispas todella houkuttelevaa antaa suuseksiä sille kuudennen päivän juustoiselle hepille...no, toivottavasti miehen työkaverit ovat yhtä suopeita tai huonolla hajuaistilla varustettuja.

Ja se, että "jokainen olisi vastuussa omista orgasmeistaan", on ehkä parisuhteessa oleville huonoin mahdollinen lähtökohta molemminpuolisesti tyydyttävälle seksielämälle. Että olkaa nyt jo hiljaa tuossa jeesustelussanne.

 

[ap.]

Mies käyttää tuota samaa argumenttiä, ettei ole hikoillut. Koko selitys ärsyttää, koska A. hän ei itse selvästikään haista hikeään, B. hän harrastaa aktiivisesti lajia jossa vaatteisiin tarttuu teknisiä huuruja ja C. hän tupakoi askin päivässä. Kyllä hän haisee, monin tavoin, muttei vaan jostain syystä suostu välittämään tästä. Myös hengitys haisee usein niin voimakkaalle, että kainalossa ollessa joutuu kääntämään päätä niin, ettei osu hengitysväylälle. Paita, sukat ja alushousut eivät vaihdu, kuin korkeitaan kahden päivänä välein. Joskus kesälomaisin tai muissa tilanteissa saattaa mennä neljäkin päivää samalla paidalla. Minä olen kuulemma hygieniaintoilija ja vaatteidenpesufriikki (vaihdan siis alusvaatteet päivittäin ja käyn joka päivä suihkussa tai minimissään pesen oleelliset alueet).

Kaikkein jännintä on, että ollessamme riidoissa, hän aika automaattisesti lopettaa senkin vähän huolehtimisen, ilmeisesti ihan vaan ärsyttääkseen. Tulee suoraan autotallista tupakalta hajustetuissa vaatteissa viereen nukkumaan, ei pese hampaitaan tms.

Tästä peseytymisestä on tullut melkein sanatonta viestintää. Jos se suihkussa käynti on kaukana, kumpikin tietää ettei tule olemaan mitään halailua, läheisyyttä tms seksistä nyt puhumattakaan. Olen ottanut sen merkkinä siitä, että näin hänkin ilmoittaa ettei halua tulla kosketuksi tai kaipaa seksiä. Jos hän on käynyt suihkussa ja etenkin silloin, kun hän tulee nukkumaan ilman paitaansa, on se koodikieltä sille, että hän haluaisi seksiä. Silloinkaan hän ei sitä sano, vaan käy nukkumaan ellen tee aloitetta. Aika nuukahtanutta taitaa olla

 

[maailmaa]

…on tullut melkein sanatonta viestintää… kumpikin tietää… koodikieltä…

Ei melkein vaan on sitä voimakkaasti. Kummankin sanaton viestintä on luultavasti paljon laajemmin tai kokonaisvaltaisesti konfliktihakuista.

Aika nuukahtanutta taitaa olla

Aktiivista erotyötä. Tarvitset enää hieman tätä kirjoittelua vakkuuttuaksesi eron välttämättömyydestä.

 

[maailmaa]

Ja se, että "jokainen olisi vastuussa omista orgasmeistaan", on ehkä parisuhteessa oleville huonoin mahdollinen lähtökohta molemminpuolisesti tyydyttävälle seksielämälle. Että olkaa nyt jo hiljaa tuossa jeesustelussanne.

Yksinkertainen asia. Vaihtoehtoja ei ole, eikä voisi olla.

Kaikesta mihin on oikeus ja valta, on myös vastuu kokonaisuudessaan.

Haluat että Sinulla on täysi oikeus orgasmeihisi ja että Sinulla on valta määrätä saatko niitä vai et.
Haluat että toisella ei ole oikeutta, eikä valtaa määrätä saatko niitä vai et.
Sinulla on lain suojaama oikeus ja valta itse määrätä kehostasi ja sen toiminnoista, itsemääräämisoikeus. Tätä oikeutta tai valtaa ei voi toiselle siirtää ja näinollen ei vastuutakaan.

Jos et osaa niitä käyttää, on toinen juttu ja toinen saa kyllä luvallasi avustaa.