seksin vähäisyys

[ongelmansa kullakin]

Tiedän, mikä olisi järkevin teko tilanteessani mutta haluaisin silti kartoittaa muita vaihtoehtoja. Eli olen reilu kolmekymppinen nainen, miesystäväni on kymmenisen vuotta vanhempi. Hänellä on parikin pidempää suhdetta takanaan ja lapsia niistä, itse olen lapseton ja ainoastaan yhdessä pidemässä suhteess ollut. Minulle seksi on aina ollut tärkeää ja edellinen seitsemän vuoden suhteeni kaatui siihen, etten enää halunnut miestäni seksuaalisesti. Syinä mm. miehen runsas alkoholinkäyttö sekä tupakointi; pelkkä alkoholistimainen haju sai jo voimaan pahoin.

Nyt ainoa ongelma nykyisessä suhteessani on se, että minusta seksuaalinen elämämme on lievästi sanottuna köyhää. Laadullisesti seksi ei ole kummoista, mies tulee parissa minuutissa ja usein aiemminkin. Kuulemma näin ollut aina eikä asiaa ole muuksi pystynyt muuttamaan. Itse olen useammaltakin mieheltä kuullut asian olevan treenattavissa ja olenkin yrittänyt varovaisesti ehdottaa nykyiselle kumppanilleni pienimuotoista treeniä asian korjaamiseksi. Kuulemma ei vain pysty. Itse en ole "omasta kivasta" kovin innostunut, seksi on minusta seksiä vasta kahden ihmisen välillä joten lelulaatikosta en omaan ongelmaani löydä ratkaisua.

Voisin pärjätä pikaisemmillakin seksituokioilla mikäli niitä olisi useammin. Nykyinen 5 min kerran viikossa ei kuitenkaan oikein innosta, ottaa päähän jo etukäteen tieto siitä, että pitäisi itsekin yrittää saada pikavauhtia ennen kuin toisen erektio lopahtaa. Olen samaan aikaan pettynyt ja hämilläni siitä, etten kiinnosta seksuaalisesti tämän enempää. Itselleni tämä on lähes surkeinta seksiä ikinä, miehen mielestä seksi kanssani on puolestaan mahtavaa... Näin ainakin sanoo. Mies on hieman lihonut ja liikuntakin on vähentynyt, itse kuvittelisin nämä asiat seksuaalista halua heikentäviksi. Viagraa on kuulemma tottunut käyttämään aiemmissa suhteissaan, minun kanssani ei koe tarvitsevansa koska erektio onnistuu ilmankin. Joskus nuorena häntä kuulemma panetti, nykyään selvästi harvemmin. On myös kertonut olleensa todella epävarma omasta "riittävyydestään" ja hävenneensä pikaista tulemistaan. Olen yrittänyt kehua häntä kaikin puolin koska olen ajatellut tuon haluttomuuden liittyvän ehkä kuitenkin epävarmuuteen? Toisaalta mies itse vakuuttaa olevansa sinut ja tyytyväinen nykytilanteeseen.

Itse olen todella tarkka ulkonäöstäni, urheilen aktiivisesti ja ylipäätään pidän itseäni viehättävänä. Jos jään tähän suhteeseen pelkään katkeroituvani, vaihtoehtona näen rakastajan hankkimisen. Syy jäämiseen on tietysti se, että todellakin välitän paljon miehestä ja toivon tilanteen petipuuhien suhteen muuttuvan paremmaksi. Itselleni seksi on todella iso osa omaa hyvinvointiani ja ajatukseni pyörivät seksin puutteen ympärillä melko häiritsevästi. Reilu vuosi kuitenkin vasta menty näin. Kommentteja olisi kiva kuulla samantyyppisiä asioita pohtineilta ihmisiltä!

 

[Onnistuva mies.]

Vastaan jotakin, kun muita ei kiinnosta vastata.

Kokemukseni mukaan, laukeamisen pidättäminen ei ole helppoa.
Ainakin, jos peniksen pitää pysyä jäykkänä.
Jos vielä yhdyntää pitää jatkaa.
Kyllä se pitkittäminen vaatii muita ajatuksia ja yhdynnän keskeytystä, mutta mitä sen paussin aikana pitäisi naiselle tehdä?
Ehkä käsin pitää hänen vireyttä yllä, mutta sekin hyväily saattaa laukaista miehen.

Onko mahdollista hoitaa toiminta niin, että nainen on hyvinlähellä orgasmia, ja sitten hän pyytää tulemaan sisälleen niin nainenkin voisi saada huipennuksen muutamalla työnnöllä.
Tuossa tilanteessa ei mies montaa työntöä tarvitse kunnes laukeaa.
On tuo naisen pyyntö senverran kiihottava.

On teillä toinenkin ongelma, siis miten mies innostuisi useammin.
Onko se aina ollut noin, vai vähitellen kiinnostus vähentynyt?

Pitäisikö teidän luoda seksuaalisesti kiihottava tilanne?
Aluksi voitte miettiä miten mies on aiemmin kiihottunut ja toimitte sen suuntaisesti.
Ellei hän ole kyllästynyt nimenomaan siihen samaantapaan.
Silloin voitte keksiä jotain uutta.

Jos ongelmana on kalun velttous, niin eikö sen käsittely kiinnosta teitä yhtään, sillä se hyväily ja pehmeyden hyväksyminen voi hyvinkin saada aikaan kovettumisen.

Seksuaalisuudesta puhuminen saattaa hyvinkin poistaa kaikki pelot ja ennakkoluulot.
Kumpikaan ei vaadi toiselta mitään, vaikka asioista kysyisikin.

Esimerkkinä tuosta puhumisesta, ja sen tuomasta mielihyvästä.
Minä tykkäisin katsella vaimon paljasta pimppiä, mutta hän ei halua näyttää.
Ratkaisuna olemme sopinut, että saan sanoa hänelle, että hänen vako on kaunis ja haluaisin nähdä sen.
Eli tuosta sanomisesta saan sen mielihyvän, ei hänen tarvitse toteuttaa pyyntöä. jos ei halua.

Kokeilkaapa toimiiko naisilla samoin, kun miten minulla.
Kertoisitte miehelle kuinka tykkäätte yhdynnöistä ja kalun tuomasta ihanasta tunteesta.
Älkää vaatiko yhdyntöjä, vaan kerrotte nauttivanne, kun saatte kertoa yhdynnän ihanuudesta.
Ja nuo kertomuksethan voi olla vaikka kuinka mielikuvituksenrikastamia.

Jos mies ei vieläkään innostu tuottamaan hyväilyjä, ja hyväksy puheitanne, niin kannatta kääntyä lääkärinpuoleen, koska seksuaalisuus ei herää jostaisyystä.

 

[ongelmansa kullakin]

Kiitos vastauksestasi. Itsellä on ollut sama käsitys siitä, että hyväilyn yms. stimuloinnin lopettaminen hiukan ennen miehen tulemista voisi olla toimiva tekniikka. Sitä on ollut tarkoituskin kokeilla noin pidemmällä aikavälilä mutta yleensä homma menee niin, että itse olen keskittynyt vain siihen, miltä miehestä tuntuu (ts. olen valmis lopettamaan) ja sitten mies vain yllättäen toteaa että sori, tulin jo. Ongelma on silloin omalta puoleltani se, että koen itse jääneen totaalisesti ilman. Miestä ei jälkikäteen voisi vähempää kiinnostaa minun tyydyttämiseni, ainakaan hän ei tee elettäkän sen eteen. Tästä syystä olen miettinyt sitä, onko seksi miehelle todellakin niin samantekevä asia ettei hän voi edes kuvitella miltä tuntuu toistuvasti ikään kuin saada vesi kielelle mutta jäädä ilman ruokaa?

Olen tuota puhumisella kiihottamistakin kokeillut, olen eri tavoin kuvaillut hänen peniksensä aiheuttamia hyvänolontunteita. Kokeillut asiallista ja vähän pornompaa tapaa kuvailussa, huumorillakin yrittänyt tyyliin "anteeksi että sä panetat mua", kuin naureskellen kiimaisuuttani. Tosiasiassa ei naurata yhtään. Itse tykkään puhua seksistä mutta vastapuolen täytyisi edes vähän "virkata" keskustelua eteenpäin. Tunnen itseni lähinnä säälittäväksi, pikku hiljaa vanhenevaksi nymfoksi yrittäessäni kysyä miehen toiveista seksin suhteen. En ole saanut selville juurikaan muuta, kuin että tykkää maata selällään kun otan häneltä suihin :/

Tuo "romanttisten" tilanteiden järjestäminen ei ole kovin vaikeaa, yleensä viikonloppuisin tehdään ja syödään vähän parempaa ruokaa kahdestaan. Samoin saatetaan katsoa leffaa juomalasi kädessä sohvalla. Minkäänlainen koskettelu ei oikein johda mihinkään, itse tunnen itseni lähinnä typeräksi miestä silitellessäni (sanoo tykkäävänsä kovasti) mutta miehen korkeintaan pitävän kättä olkapäälläni. Illalla nukkumaan mennessä saatan jälleen varovaisesti tunnustela tilannetta, useimmiten mies snoo olevansa ihan kuolemanväsynyt ja nukahtaa melkein kesken hyvänyönsuukon.

Voiko testosteronitasossa olla jotain häikkää? Parta kyllä kasvaa ja hiukset lähtevät vähitellen sikäli, kun asioilla on todellista yhteyttä. Toinen, mikä mietityttää on mielestäni hiukan liian vähäinen nukkuminen. Itse en paljoa jaksaisi seksiä ajatella jos nukkuisin n. 6 h/vrk viikot läpeensä. Kuulemma se riittää hänelle ja testosteronivajausta en edes uskalla ehdottaa - eihän seksi miehelle ole ongelma, hän on tyytyväinen tälläisellään.

Vaikka miehellä on pidempää parisuhdehistoriaa takanaan koen silti harrastaneeni enemmän, monipuolisempaa ja kiihkeämpää seksiä. Olen tavallaan jäänyt koukkuun sen aikaansaamaan hyvänolontunteseen ja kuvittelen, että vastaavaa kokenut mieskin olisi halukkaampi seksin harrastaja. Mies tosiaan väittää seksimme olevan hänestä upeaa, onko se siis sanottu paremman tiedon puutteessa? Miehen aikaisemmat naisystävät vaikuttavat minusta hiukan "kuivilta" ja tavallaan aika epänaisellisilta, "perusmammoilta". Sellaisilta, joiden miehet valittavat keskustelupaltoilla pihtaavista vaimoista, oman ulkonäkönsä suhteen tyytymättömistä ja epävarmoista... No, mitäpä voin sanoa todella kun en heitä tunne. Kiitos taas etukäteen mahdollisista kommenteista, vinkkejä otan vastaan enemmän kuin mielelläni!

 

[Onnistuva mies.]

Tuttutilanne siemensyöksyn jälkeen, ettei seksi kiinnosta ja väsyttää.
Se vaan on noin eikä sille voi mitään.
Kaikki koskeminen tuntuu ilkeältä ja kutittavalta.
Eikä erektiota synny laisinkaan.
Naisen hyväilykin tuntuu työläältä.
No ei tuota vaihetta kestä kuin puolisentuntia, minulla.
Tietysti, jos seksiä halutaan jatkaa, niin naisen täytyy olla aktiivineosapuoli.
Me olemme ratkaissut ongelman sillä, kun minä tyydytän vaimon ensin käsin.
Jatko on hänestä kiinni, haluaako peniksen sisäänsä, tai tyydyttääkö minut käsin.

Tietysti sitä yhtäaikaista tulemista voi välillä kokeilla, josko onnistuisi.
Iänmyötä se tuleminen pitkittyy, mutta saattaa tulla toinenkin ongelma.
Eli pitkittyessä alkaa homma pitkästyttää.
Jotenkin se tunto häviää ja erektio laskee.
Tuolloin joudun käyttämään jotain seksikästä puhetta.
Kyllä pimppi on ihana, tai jotain vastaavaa.
Tietysti naisen sanat on myös tärkeitä, joten niitä kannustan käyttämään, sekä kiemurtelu ja ääntely on paikallaan.

Mielestäni molempien pitäisi olla aktiivisia puheen ja toiminnansuhteen.
Aina, kun toinen tekee jonkin asian oikein, niin se kannattaa huomioida sanoin tai vastaliikkein.
Jos mies on ujompi puhumaan, ja hän joskus sanoo jotakin, niin se kannattaa palkita vaikka sanoilla, olipa kauniisti ja ihanasti sanottu.

Silloin, jos haluaa maata selällään ja nauttia toisen hyväilyistä, niin silloin pitäisi se tehdä myös toisinpäin.

Kyllä molempien pitäisi ymmärtää hyväilyjen tärkeys varsinkin kun itse tuntee sen hyvällä.
Kokeilkaa miten hän reagoi, kun hyväilyt lähestyy sukuelimiä.
Minulla ainakin lähellemeno ja pieni hipaisu herättää viimeistään kiihottumisen ja erektio syntyy.
Toivottavastu tuon tunteminen tuntuu teistä kivalle.
Ehkä heti ei kannata kosketella sen enempää.
Käytte välillä muualla hyväilemässä, ja toistatte niitä retkiä sinne jalkoväliin.
Tällä haluan sanoa sitä miten hyvältä tuntuu useiden erektioiden perättäinsyntyminen.
Se erektion syntyminen on niitä nautinnollisimpia tunteita.
Senjälkeen mies luulisi innostuvan tunnustelemaan teidän kehon salaisuuksia, ja jos ei innostu, niin viekää hänen käsi haluamaanne paikkaan.
Ja sitä huumoria peliin sanomalla vaikka.
Tiedätkö mitä toimintaa tämä kehonikohta odottaa.

Muuten on minuakin illalla nukuttanut, mutta vaimon hyväilyt on herättänyt, ja hyvin olen jaksanut hänet tyydyttää.

Voi se johtua testosteroninpuutteesta, ja eihän mies sitä huomaa, kun sen mitä haluaakin.
Jos tutkimus on poissuljettu vaihtoehto, niin ehdottakaa miehelle, että käsin tyydyttää teidät silloin, kun teillä on ainoastaan halutpäällä.
Ihan varma en ole onnistuuko se, ja hän innostuu sen tekemään, mutta kannattaa kysyä.
Jos ei kiinnosta, niin mitä hän ehdottaa tilanteen korjaamiseksi.
En minäkään nuku juuri 6 tuntia pitempään, ja silti en ole väsynyt seksiin tai muutenkaan.

No miehellehän seksi on upeaa, kun saa tyydytyksen silloin kun haluaa.
Hänen kuitenkin pitäisi oppia huomaamaan sen olevan vielä upeampaa, kun nainenkin on tyytyväinen.

Tyytyväinen nainen on mitä miehen pitää tavoitella.

 

[ongelmansa kullakin]

Kiitos taas kommentoinnista. Ongelma siis on, että vaikka mistä hiplailisin ei mies oikein "syty". Enkä voi sanoa olevani todella ujokaan; tuntuu vain typerältä huomata ettei toista ns. paneta. Eikä miestä suoraan sanottuna kiinnosta minun tyydyttämiseni; olen harrastanut seksiä parinkymmenen miehen kanssa joista ainosataan muutama oppi tyydyttämään minut suulla/sormin. Edellisessä pitkässä parisuhteessani tämä ei esimerkiksi onnistunut, toisilla vaan on sellainen hyvä tuntuma kuin luonnostaan? TAI sitten toiset vaan ovat avoimempia oppimaan uutta/muuten vain motivoituneita...

En tiedä, kauanko jaksan olla suhteessa josta kipinä ainakin seksin suhteen tuntuu kirjaimellisesti olevan kadoksissa. Ja huomiona tosiaan se, että suunnillen yhtä hiljaista on ollut alusta lähtien. Alussa varmaan kuvittelin nopeat sessiomme "pikapanoiksi" ja elättelin toiveita paremmasta, nyt karu totuus alkaa paljastua.

Olen ehkä sitten tylsimys mutta mielestäni on lähes yhtä tylsää runkata yksikseen kuin ottaa suuseksiä yms. vastaan ihmiseltä, joka tekee sitä kuin velvoitteesta. Kaipaan parisuhteessa tunnetta siitä, että olen haluttava ja tunteen lisäksi mieluusti todisteita. Seksiä nyt löytää irtonakin ken haluaa, omassa tapauksessa se vain olisi todennäköisesti parisuhdeseksiä parempa

 

[Ytimekkäästi]

Kirjoitat pitkästi, ja anteeksi vaan, ihan turhaan. Mies on jo itsekin sanonut että hän on aina ollut tuollainen, ja miestä ei selvästi kiinnosta muuttua. Luuletko löytäväsi jonkin taikakeinon jolla hän nyt 40+ vuotiaana yhtäkkiä muuttaa mielensä ja tapansa? Jos kyseessä olisi 2-kymppinen olisi vielä toivoa, mutta ihan yhtä todennäköistä on että seksi menettää yhtäkkiä sinulle merkityksensä, kuin että mies tuosta kovin muuttuu.

Tee päätöksesi suhteen jatkamisesta siltä pohjalta, että mies erittäin erittäin todennäköisesti ei tuon asian suhteen tule muuttumaan, vaan iän myötä seksi päinvastoin menettää yhä enemmän merkitystään ja mies viitseliäisyyttään. Mikään muu yrittäminen tai jahkaaminen tai asian pyörittely on ihan hukkaan heitettyä aikaa. Niin, se ei ole reilua yms mutta se on totuus.

 

[Realistinen Nainen]

Kirjoitat pitkästi, ja anteeksi vaan, ihan turhaan. Mies on jo itsekin sanonut että hän on aina ollut tuollainen, ja miestä ei selvästi kiinnosta muuttua. Luuletko löytäväsi jonkin taikakeinon jolla hän nyt 40+ vuotiaana yhtäkkiä muuttaa mielensä ja tapansa? Jos kyseessä olisi 2-kymppinen olisi vielä toivoa, mutta ihan yhtä todennäköistä on että seksi menettää yhtäkkiä sinulle merkityksensä, kuin että mies tuosta kovin muuttuu.

Tee päätöksesi suhteen jatkamisesta siltä pohjalta, että mies erittäin erittäin todennäköisesti ei tuon asian suhteen tule muuttumaan, vaan iän myötä seksi päinvastoin menettää yhä enemmän merkitystään ja mies viitseliäisyyttään. Mikään muu yrittäminen tai jahkaaminen tai asian pyörittely on ihan hukkaan heitettyä aikaa. Niin, se ei ole reilua yms mutta se on totuus.

Näin se on. Mies on tuon tyyppinen eikä halua muuttua. Nainen ei voi tehdä muuta kuin tyytyä tilanteeseen tai lähteä. Julmaa, mutta totta. Voihan suhdetta jatkaa kavereinakin.

 

[onneton mies]

Joulun valmistelut ovat meneillään, ja perheiden onnen pitäisi olla täydellistä - myös siellä yhteiselon herkimmillä rintamilla. Hämärän laskeutuessa huoneisiin, vain kynttilöiden tuikkiessa ja pehmoisten lumihiutaleiden tanssiessa ikkunaa vasten, tuntuisi niin luonnolliselta, niin upealta ja lämpöiseltä matkustaa vaimon kanssa siihen Talven Ihmemaahan, yhteiseen hekumalliseen nautiskeluun. Mutta ei, "piparia" ei irtoa.

Ennen kuin minulle huomautetaan tasa-arvoisen arjen tärkeydestä, naisen huomioimisesta ja yhteisestä häiriöttämästä ajasta, niin kiiruhdan kertomaan, että olen auttanut joulusiivouksissa, hoitanut ostokset, tiskannut, imuroinut ja paukuttanut mattoja. Lapset ovat jo muuttaneet kotoa pois, joten heitäkään ei tarvitsisi kainostella.

Olen myös vienyt vaimon välillä ravintolaillalliselle rentoutumaan kaiken kiireen keskellä. Olen koettanut lähestyä hellästi ja vaimoa kuunnelleen. Mutta vihjailutkin muista yhteisen nautinnon hetkistä on torjuttu heti alkuunsa.

Pahinta on, että tästä ongelmasta ei voi edes keskustella. Vaimon mielestä olotila on aivan luonnollinen ja minussa on jotakin vikaa, olen jotenkin kyltymätön. Mielestäni vaatimukseni eivät ole kuitenkaan mitenkään kohtuuttomat. Odotan vain sitä, mitä käsittääkseni keskivertomies parisuhteelta odottaa. Ei naimisiin menty sen vuoksi, että pitäisi puutteessa kärvistellä tai kuunnella jatkuvasti, että sitten kahden viikon päästä yms.

Olen hiljalleen kypsymässä päätökseen, joka ei ole helppo - vaikka nykymaailmassa ehkä yleinen.

Jos vaimo kerran väenväkisin pitää joulupiparkakut piilossa, niin menen kauppaan ja ostan tehdastekoisia - ja syön yksin. Se on kylmää, tunteetonta ja steriiliä, mutta minulla on viettini ja elämme vain kerran.

Heittäköön ensimmäisen kiven se, joka ei tähän jaksa eläytyä.