Sektiopelkoa kellään?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja h
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Kyllä mua pelotti sektio huomattavasti enemmän kun alatiesynnytykset. Kolmas lapsi syntyi suunnitellulla sektiolla ja ihan hyvin kyllä meni, mutta silti ennemmin alatiesynnytys kuin sektio.
Sektio nyt on kuiteskin leikkaus, jossa on leikkauksen riskit.
Nopeestihan tuo meni ja paranin hyvin. Puudutus nousi vähän ylös, mutta helpotti kun sain happimaskin naamalle.
 
On ihan hullua lähteä nosteleen sitä vauvaa ja kahvikannua painavampaa. Siinä se repeämisen yms. ongelmien riski on suurin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ninniliina:
Kyllä mua pelotti sektio huomattavasti enemmän kun alatiesynnytykset. Kolmas lapsi syntyi suunnitellulla sektiolla ja ihan hyvin kyllä meni, mutta silti ennemmin alatiesynnytys kuin sektio.
Sektio nyt on kuiteskin leikkaus, jossa on leikkauksen riskit.
Nopeestihan tuo meni ja paranin hyvin. Puudutus nousi vähän ylös, mutta helpotti kun sain happimaskin naamalle.

mitä toi tarkottaa et jollain nousee puudutus ylös, tulee ilmeisesti joku tukehtumisen tunne mutta eikai oikeesti voi tukehtuu?
 
Alkuperäinen kirjoittaja ll:
Alkuperäinen kirjoittaja Ninniliina:
Kyllä mua pelotti sektio huomattavasti enemmän kun alatiesynnytykset. Kolmas lapsi syntyi suunnitellulla sektiolla ja ihan hyvin kyllä meni, mutta silti ennemmin alatiesynnytys kuin sektio.
Sektio nyt on kuiteskin leikkaus, jossa on leikkauksen riskit.
Nopeestihan tuo meni ja paranin hyvin. Puudutus nousi vähän ylös, mutta helpotti kun sain happimaskin naamalle.

mitä toi tarkottaa et jollain nousee puudutus ylös, tulee ilmeisesti joku tukehtumisen tunne mutta eikai oikeesti voi tukehtuu?

Ny en ihan osaa tarkalleen vastata, kun en siitä sen tarkemmin kyselly. Käytännössä se tarkotti mulla sitä, että tuntu kauheen painavalta hengittää ja tuli paha olo. Happimaski autto ja en sit sen enempää siitä asiasta kyselly.

 
Kaks sektiota takana. Ensimmäinen oli kiireellinen ja toinen suunniteltu. Ekaa en edes muista, kun taustalla oli supistuksia, yritystä ja oksentelua ekat kaks päivää ennen sydänäänten laskua ja toinen jännitti kovasti, mut se kaikki käy niin nopeesti. Spinaali ja pim! sulla on vauva. Ei mua pelottanut.. parempi näin, esikoisen syntymästä mulle traumat jäi, kun se teki niin kipeetä ja tuntu jotenkin että olin niin yksin siinä tilanteessa. Oon ihan onnellinen että molemmat tuli sektiolla.. terveitä, maito nousi seuraavana päivänä leikkauksesta ja olin hyvävointinen. Juoksulenkillä olin 2kk leikkausesta vaikka molemmista tuli kohtutulehdus. Kaikki meni niin kuin pitikin, eikä sillä synnytystavalla ole loppujen lopuksi merkitystä - tärkeintä on ettei lapselle satu mitään. Keisarileikkauskin on niin rutiinitoimenpide, ettei sitä kannata pelätä. Menetin 500ml verta, kun monesti kuulee alatiesynnytyksessä jonkun menettäneen enemmän.. mutta kaikki menee tosiaan niin kuin pitää, eikä synnytystä kannata etukäteen oikein suunnitella koska kannattaa mennä tilanteen mukaan. Onnea matkaan! :)
 
Mua pelottaa sektio tosi paljon:( Jouduin sektioon, vaikka olisin viimeiseen asti halunnut synnyttää alakautta. Ihan hyvin meni, mutta koen sektiosta vieläkin tietynlaista häpeää ja huonommuutta, henkisesti se vaivaa vieläkin. En mielelläni puhu asiasta, varsinkaan kenenkään alatiesynnyttäneen kanssa. En kokenut onnistuneeni kun en saanut synnyttää luonnon määräämällä tavalla. Koen jotenkin päässeeni "liian helpolla", ei se niin olisi kuulunut mennä.

Luulen, että äiti-lapsi siteen muodostumisen hitaus johtuu enimmäksenn tuosta sektiosta. Kauhulla kuuntelen, kun jotkut EIVÄT HALUA synnyttää alakautta, vaan tahtovat sektion:o Ihan oikeasti... noh, kukin tavallaan, mut en mä ymmärrä miks joku haluais jättää luonnollisen synnytyksen väliin ja ottaa suunnitellusti sektion ilman hyvää syytä.
 
Ennen ei pelottanut, mutta oman äidin kohdunpoiston jälkeen ihan tosissaan. Ei nimittäin ollutkaan mikään pieni juttu se koko massun avaaminen, ja lisäksi häneltä haava repesi ja tuli tyrä :o En tiedä mitä itse tekisin, jos joutuisin sektioon, varmaan ainakin palkkaisin kodinhoitajan kuukausiksi eteenpäin! Tuo kudosten repeävyys voi meidän suvussa tosin olla perinnöllistä. Kavereilla on ollut kyllä hyviäkin sektiokokemuksia, mutta sit on niitä tooodella hirveitäkin. Kivut ja tietty se, ettei saa itse nostella vauvaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja muuh:
Ennen ei pelottanut, mutta oman äidin kohdunpoiston jälkeen ihan tosissaan. Ei nimittäin ollutkaan mikään pieni juttu se koko massun avaaminen, ja lisäksi häneltä haava repesi ja tuli tyrä :o En tiedä mitä itse tekisin, jos joutuisin sektioon, varmaan ainakin palkkaisin kodinhoitajan kuukausiksi eteenpäin! Tuo kudosten repeävyys voi meidän suvussa tosin olla perinnöllistä. Kavereilla on ollut kyllä hyviäkin sektiokokemuksia, mutta sit on niitä tooodella hirveitäkin. Kivut ja tietty se, ettei saa itse nostella vauvaa.

Tuohon vauvan nosteluun täytyy sanoa että kyllä minä nostelin vauvaa. Ihan se eka päivä oli niin etten nostellut mutta jo seuraavana päivänä vaihdettiin vaippaa jne.:) Varovasti ja rauhallisesti niin kyllä siihen pystyy.
 
en ehtinyt pelätä, kun kiidätettiin hätäsektioon ja iskettiin taju kankaalle...! suunnitellussa sektiossa pelottaisi (samasta syystä pelkään jos joudun joskus polvien tähystykseen) se puudute, mikä isketään selkään... turha väittää, että piikki selkään ei muka koskisi :( ! ja jotkuthan ovat saaneet pahan reaktion siitä puudutteesta...
 
Mä pelkäsin ennen sitä ihan hysteerisesti. Mulle on ollut joka raskausaikana yksi suurimmista peloista se, että joutuisin sektioon, olin ihan varma, että kuolen leikkauspöydälle :ashamed:

Kuopuksen synnytys kuitenkin päätyi sektioon, ja sinne jäi se pelko.
 
Minulla on takana yksi normaali synnytys, yksi hätäsektio ja yksi todella raju käynnistetty synnytys joka johti kipushokkiin.
Silti tässä neljättä odottaessa pelkään vain ja ainoastaan sitä että joutuisin uudelleen sektioon.
 
Alkuperäinen kirjoittaja täällä yks:
Mua pelottaa sektio tosi paljon:( Jouduin sektioon, vaikka olisin viimeiseen asti halunnut synnyttää alakautta. Ihan hyvin meni, mutta koen sektiosta vieläkin tietynlaista häpeää ja huonommuutta, henkisesti se vaivaa vieläkin. En mielelläni puhu asiasta, varsinkaan kenenkään alatiesynnyttäneen kanssa. En kokenut onnistuneeni kun en saanut synnyttää luonnon määräämällä tavalla. Koen jotenkin päässeeni "liian helpolla", ei se niin olisi kuulunut mennä.

Luulen, että äiti-lapsi siteen muodostumisen hitaus johtuu enimmäksenn tuosta sektiosta. Kauhulla kuuntelen, kun jotkut EIVÄT HALUA synnyttää alakautta, vaan tahtovat sektion:o Ihan oikeasti... noh, kukin tavallaan, mut en mä ymmärrä miks joku haluais jättää luonnollisen synnytyksen väliin ja ottaa suunnitellusti sektion ilman hyvää syytä.

Näin on ja ilman puudutuksia se pitäisi hoitaa alatiekin, ihan vain siitä syystä, että ne kivut pitäisi jokaisen kokea. Siinä otetaan naisesta mittaa ja karsitaan jyvät akanoista!

 
Alkuperäinen kirjoittaja puhut asiaa ja vähän:
Alkuperäinen kirjoittaja täällä yks:
Mua pelottaa sektio tosi paljon:( Jouduin sektioon, vaikka olisin viimeiseen asti halunnut synnyttää alakautta. Ihan hyvin meni, mutta koen sektiosta vieläkin tietynlaista häpeää ja huonommuutta, henkisesti se vaivaa vieläkin. En mielelläni puhu asiasta, varsinkaan kenenkään alatiesynnyttäneen kanssa. En kokenut onnistuneeni kun en saanut synnyttää luonnon määräämällä tavalla. Koen jotenkin päässeeni "liian helpolla", ei se niin olisi kuulunut mennä.

Luulen, että äiti-lapsi siteen muodostumisen hitaus johtuu enimmäksenn tuosta sektiosta. Kauhulla kuuntelen, kun jotkut EIVÄT HALUA synnyttää alakautta, vaan tahtovat sektion:o Ihan oikeasti... noh, kukin tavallaan, mut en mä ymmärrä miks joku haluais jättää luonnollisen synnytyksen väliin ja ottaa suunnitellusti sektion ilman hyvää syytä.

Näin on ja ilman puudutuksia se pitäisi hoitaa alatiekin, ihan vain siitä syystä, että ne kivut pitäisi jokaisen kokea. Siinä otetaan naisesta mittaa ja karsitaan jyvät akanoista!

Mulle on ainakin ihan sama mistä aukosta se lapsi tulee ulos. Pääasia on, että sekä äiti että lapsi voivat hyvin. En millään ymmärrä noita häpeän tunteita....mut ei kai mun tarvikaan.
 

Yhteistyössä