Seurustelisitko työtttömän miehen kanssa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Pätkätöitä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
No tottakai. Tietty jos ois ihan elämäntapatyötön, eikä aikomustakaan mennä töihin, niin tuskin kiinnostaisi. En mä tunne oikeastaan yhtään ihmistä, joka ei olisi jossain elämäntilanteessa ollut hetken työtön.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ehkäpä?;26065123:
Miehet eivät arvioi naisia rahassa, kuten naiset tekevät miesten suhteen.

Miehelle tämä sama kysymys kuuluisi " Seurustelisitko ruman naisen kanssa?"

höpsis, keskiverto miehelle sisäinen kauneus on kaikkein tärkeintä :D
 
Seurustelin miehen kanssa, joka oli työtön, tupakoiva, baareissa juokseva, eikä häntä edes kiinnostanut työnteko (ajatteli, että "sitten joskus"). Palstan kauhuksi paljastan vielä, ettei hänellä ollut ajokorttiakaan! Luonne maailman ihanin ja mies todella ajatteleva ja syvällinen ihminen. Tätä nykyä hän on aviomieheni ja lasteni isä ja rakastan häntä niin, että mietin usein, miten olen niin hyvän miehen saanutkin. Sen verran on aikojen saatossa tullut muutosta, että hän on esimiesasemassa, ei tupakoi, eikä käy baarissa kuin kerran vuoteen ja kohtuullisesti juoden. Niin ja hyvä autokin jo on ja se ajokortti ;)
 
En seurustelisi. Jos kerran saa vain peruspäivärahaa, niin on käsittääkseni ollut jo pitkään työttömänä tai ei ollenkaan töissä, ja tällaista miestä en haluaisi. Jos jää työttömäksi, on se ihan ok vähän aikaa, mutta jos yli puoli vuotta makaa kotona, niin kertoo jo paljon ihmisestä.
 
Olen seurustellutkin :) Eipä tuo ihmisestä mitään kerro. Mielummin vaikka elämäntapatyötön kuin uraohjus jolla ei elämään muuta mahdu. Paremmin arvot todennäköisesti kohtaisi jos nyt ääripäitä pitäisi vertailla..
 
Seurustelin miehen kanssa, joka oli työtön, tupakoiva, baareissa juokseva, eikä häntä edes kiinnostanut työnteko (ajatteli, että "sitten joskus"). Palstan kauhuksi paljastan vielä, ettei hänellä ollut ajokorttiakaan! Luonne maailman ihanin ja mies todella ajatteleva ja syvällinen ihminen. Tätä nykyä hän on aviomieheni ja lasteni isä ja rakastan häntä niin, että mietin usein, miten olen niin hyvän miehen saanutkin. Sen verran on aikojen saatossa tullut muutosta, että hän on esimiesasemassa, ei tupakoi, eikä käy baarissa kuin kerran vuoteen ja kohtuullisesti juoden. Niin ja hyvä autokin jo on ja se ajokortti ;)

Oliko siis sellainen, että makasi kaiket päivät kotona tai kaljakuppilassa? Vai oliko opiskelemassa jotain alaa, samalla kävi baareissa jne?
Harvasta luuserialkkiksesta ja elämäntapatyöttömästä tuosta noin vain tulee johtoasemassa olevaa työntekijää. Niillä kun ei yleensä ole minkäälaista kunnianhimoa muuttaa elämäänsä. Kaiken pitäis olla kivaa ja helppoa, mikään muu ei kiinnosta.
 
Mä olen naimisissa sellaisen kanssa, ei tosin ole peruspäivärahalla vaan ansiosidonnaisella. Kyllähän tämä rassaa aika lailla, mutta kun mikään hakemus ei vaan ota tuulta alleen :(.
 
Juu ja menin naimisiinkin sellaisen kanssa. Sitten vihdoin, 5 vuoden pätkätöiden, työkkärin pilipalikurssien ja epätoivoisen työnhaun jälkeen mies sai töitä. Lapsiakin tehtiin kaksi tässä, minulla ei ollut töitä esikoisen syntyessä ja miehellä ei ollut töitä kakkosen syntyessä. Nyt on onneksi molemmilla hyvät työpaikat :)
 

Yhteistyössä