Siis miten kateellisia voivat olla tytön kaverien vanhemmat lapseni "menestyksestä"?

["tyttöni mun"]

Pikkasen taustaa: Tyttöni on saannut mm. hymypatsaan, voittanut useasti erilaisia kilpailuja(koulussa ja harrastuksessa) tuo paljon kymppejä kokeista. Hänellä menee tosi hyvin ja on paljon kavereita.
Vaan nyt on alkanut ilmaantua supinaa ja pahansuopaisuutta muiden tyttöjen vanhempien keskuudessa. Yhdenkin tytön (harrastuksen kautta tutun) äiti oli sanonut jättävänsä meidän "täydellisyyden" pois oman tyttönsä synttäreiltä, koska silloin ei siellä voida pitää mitään kilpailuita tms. (voittaja on selvillä). Lisäksi synttärisankari ei olisikaan tällöin mikään sankari?
Voitteko ymmärtää tällaista? Ihan olisi mukava tietää miten kerron/selitän tämän asian tyttärelleni??? Pitäisikö tytön alkaa löysäilemään ja luuseroimaan tahallaan, koska tämä tahti ottaa jo muita aivoon???
Muut törmänneet vastaavaan?

 

["vieras"]

Ehkä niin voisi sanoa, että aina ei tarvi olla paras, voi sitä antaa toistenkin loistaa. Ei se ole sama, kuin että alahan löysäillä.

 

[Fine van Brooklyn med pieno]

Silloin kun itse olin lapsi, minulle järjestettiin omat erilliset ja haastavammat kilpailutehtävät niissä kilpailuissa, joissa voittaja oli jo etukäteen selvillä johtuen ylivoimaisuudestani.

 

["gee"]

Onpa omituinen suhtautumistapa noilla muilla vanhemmilla. :O
Toki jokainen ainakin salaa toivoisi lapsensa olevan se menestyvä ja lahjakas kympin oppilas mutta ei se luokkakaverin menestys ole keltään pois.

 

[Anatolia]

[QUOTE="vieras";27067810]Ehkä niin voisi sanoa, että aina ei tarvi olla paras, voi sitä antaa toistenkin loistaa. Ei se ole sama, kuin että alahan löysäillä.[/QUOTE]

Juu. Etenkin jossain synttäreillä...synttärileikkejä ei tarvitse suorittaa verenmaku suussa.

Niistä leikeistä voi tosin kehittää sellaisia, että voitto on kiinni tuurista eikä osaamisesta. Eli sinänsä aika hölmö peruste olla kutsumatta ap:n tyttöä.

 

[huuuu]

Eikö lasten synttäreillä voi olla vain leikkejä eikä mitään kilpailuja? Pitääkö joka asiasta kilpailla? Voihan synttärijoukossa olla joku joka aina häviää...mitenkäs se on sitten otettu huomioon. Turhaa pahaa mieltä aiheuttaa sellainen kilpailutilanne, varsinkin jos se on järjestetty "tosissaan".

 

["aapee"]

Niin, siis en ole missään vaiheessa kehoittanut suorittamaan verenmaku suussa tai sanonut, että aina tulisi olla paras. Toki olen ollut tytön isän kanssa tukena asioissa, joista hän pitää ja joissa hän haluaa itse menestyä(harrastus). Kilpailuhenkisyyttä tytöllä kyllä on, mutta emme ole mieheni kanssa ainakaan vielä osanneet pitää tuota huonona asiana.

 

["vieras"]

No kyllä minä voin ymmärtää, että vanhemmat toivoisi sen oman lapsen voittavan edes niissä omissa synttäreissään, varsinkin jos kilpailumenestystä ei juurikaan muuten ole. Mikä vika siinä on? Eikö voisi tyttö edes toisten synttäreillä sallia juhlakalulle sen menestyksen? Jos ei, niin en ihmettele, miksi sellaista kilpailuhullua ei synttäreille kutsuta...

 

[har]

Miten tyttö itse suhtautuu näihin saavutuksiinsa? Muiden vanhempien asenne olisi suht helppo ymmärtää jos hänellä on tapana suureen ääneen "hehkuttaa" voittojaan ja korostaa itseään sitä kautta. Jos taas ottaa voitot neutraalisti vastaan ja muistaa kannustaa muitakin on muiden asennetta hankalampi ymmärtää.

 

[Hmm...]

Lapsen sinänsä viaton kilpailuhenkisyys voi olla aika rumaakin, koska hänelle ei ole vielä kehittynyt samanlaista sosiaalista tilannetajua kuin aikuisille.

Itse olin lapsena hyvä vähän kaikessa, ja sain usein kuulla siitä miten en "osaa" hävitä. Ehkä nuo sanojat olivat vain kateellisia. Mutta muistan kyllä olleeni itsekin naama nurpallaan kun tapasin itseäni paremman piirtäjän.

Joten kysymys ei ole välttämättä kateudesta vaan halusta turvata synttäreillä hyvä tunnelma.

 

["hhh"]

Ikävä kyllä, suomalaiset vanhemmat ovat monet juuri tuollaisia. Kun ei itse pärjätä, eikä jakseta edes yrittää, niin vähän jos joku menestyy, niin kateuttahan se aiheuttaa.

 

[Anatolia]

Mun mielestä kilpailuhenkisyys on huono asia, jos se tulee esiin ihan joka tilanteessa. Jos on aina pakko olla se parhain ja nopein ja taitavin jajajaja...siis ihan koulun ja harrastusten ulkopuolellakin.

 

[astrolabe]

Mie en ees osais nähä tossa tilanteessa mitään sen erikoisempaa, ts. eikö tuo aapeen kuvailema oo ihan normaali tilanne. Tuskin mitään kateutta aiheuttavaa kuitenkaan.

 

["aapee"]

Miten tyttö itse suhtautuu näihin saavutuksiinsa? Muiden vanhempien asenne olisi suht helppo ymmärtää jos hänellä on tapana suureen ääneen "hehkuttaa" voittojaan ja korostaa itseään sitä kautta. Jos taas ottaa voitot neutraalisti vastaan ja muistaa kannustaa muitakin on muiden asennetta hankalampi ymmärtää.

Ei ole todellakaan mikään hehkuttaja päinvastoin. Ei tuuleta voittojaan, vaan on hyvin vaatimaton(juhlii ehkä sisään päin). Ei kai kaveritkaan pitäisi mistään rehentelijästä/kerskailijasta?? On myös reilu kaveri muiden mielestä ja esim. valmentajat ja opettajat ovat tästä yhtä mieltä.

 

["vieras"]

taustalla saattaa olla enempi se ärtymys teidän ylpeyttänne kohtaan. en siis tarkoita että olet joku ylväs, koppava äiti. mutta se että olet lapsesi saavutuksiin tyytyväinen, näkyy myös käytöksessäsi. ja lapsi peilaa näitä tunteita. hän saattaa vahingossa, pahaa tahtomattaan katsoa toisia hieman alaspäin, vaikka onkin kiva ja ystävällinen muille. se aiheuttaa helposti supinaa ja pahoja puheita. teidän kannattaa jättää se kokeissa menestyminen ja kilpailujen voittaminen nyt ihan reilusti vähemmälle huomiolle. keskitytte muihin elämässä tärkeisiin asioihin, jokainen on hyvä juuri sellaisenaan. ei saavutusten kautta.

 

["aapee"]

Mun mielestä kilpailuhenkisyys on huono asia, jos se tulee esiin ihan joka tilanteessa. Jos on aina pakko olla se parhain ja nopein ja taitavin jajajaja...siis ihan koulun ja harrastusten ulkopuolellakin.

Entä, jos vain sattuu sitä useinmiten olemaan ilman sen suurempia ponnisteluita??

 

["hhh"]

[QUOTE="vieras";27068067]taustalla saattaa olla enempi se ärtymys teidän ylpeyttänne kohtaan. en siis tarkoita että olet joku ylväs, koppava äiti. mutta se että olet lapsesi saavutuksiin tyytyväinen, näkyy myös käytöksessäsi. ja lapsi peilaa näitä tunteita. hän saattaa vahingossa, pahaa tahtomattaan katsoa toisia hieman alaspäin, vaikka onkin kiva ja ystävällinen muille. se aiheuttaa helposti supinaa ja pahoja puheita. teidän kannattaa jättää se kokeissa menestyminen ja kilpailujen voittaminen nyt ihan reilusti vähemmälle huomiolle. keskitytte muihin elämässä tärkeisiin asioihin, jokainen on hyvä juuri sellaisenaan. ei saavutusten kautta. [/QUOTE]

Ei jestas. Että jos muut eivät pärjää yhtä hyvin, niin sitten omankin lapsen pitäisi vähän laskea tasoaan. Aivan järjetöntä.

 

[siinäpä]

se tyttösi oppii elämän lakeja. yksi sellainen on että kaikkea ei voi saada.

 

["aapee"]

MITÄ tärkeämpiä asioita 11-vuotiaalla on kuin ystävät, harrastukset, koulu, perhe(ja sen tuki)?? Mihinköhän asioihin meidän nyt sitten pitäisi alkaa keskittymään?
Meillä kyllä noudatetaan tuota "Vaatimattomuus kaunistaa"-linjaa. Toisten nenille hyppiminen ei ole tarkoitus.

 

["vieras"]

[QUOTE="aapee";27068135]MITÄ tärkeämpiä asioita 11-vuotiaalla on kuin ystävät, harrastukset, koulu, perhe(ja sen tuki)?? Mihinköhän asioihin meidän nyt sitten pitäisi alkaa keskittymään?
Meillä kyllä noudatetaan tuota "Vaatimattomuus kaunistaa"-linjaa. Toisten nenille hyppiminen ei ole tarkoitus.[/QUOTE]

Kuulitko sinä tuon syyn olla kutsumatta ihan luotettavalta taholta? Vai voiko olla vähän juttu muuttunut matkan varrella? Ei se minustakaan reilua ole, ettei jotakuta kutsuta jonnekin sen vuoksi, että tämä on taitava ja hyvä vaikkapa kilpailuissa. Mutta toisaalta, et varmaan aina ole paikalla näkemässä lapsesi ja muitten reaktioita, kaikissa tilanteissa. Ainahan sitä omastaan ajattelee, että tämä on se fiksu ja vaatimaton, mutta voi se toiseltakin näyttää muitten silmissä. On niitä lapsiakin, joitten käytös on ihan erilaista, kun omat vanhemmat, valmentajat tai vaikka opettajat ovat paikalla, kuin lapsiporukassa. En sano, että näin on sinun lapsesi kohdalla, mutta voi olla.

 

["hhh"]

[QUOTE="aapee";27068135]MITÄ tärkeämpiä asioita 11-vuotiaalla on kuin ystävät, harrastukset, koulu, perhe(ja sen tuki)?? Mihinköhän asioihin meidän nyt sitten pitäisi alkaa keskittymään?
Meillä kyllä noudatetaan tuota "Vaatimattomuus kaunistaa"-linjaa. Toisten nenille hyppiminen ei ole tarkoitus.[/QUOTE]

No ei mitään. Mutta varaudu siihen, että niin sinä kuin lapsesi joutuu vielä kohtaamaan lukuisia noita luuserivanhempia, jotka ovat kateellisia, jos lapsesi tai sinä itse menestyy jossain. Se nyt vain on niin, että kateellisia on tämä maa pullollaan, joten väistämättä heihin törmää, jos vähänkään jossain onnistuu tai erehtyy edes tosissaan yrittämään.

 

[siinäpä]

milloin on tullut sellainen laki, että synttäreiden pitäjät eivät saa itse päättää, että ketä kutsuvat? ainakin tähän saakka sen on saanut itse päättää ja asiaa ei ainakaan täällä meillä päin ole edes tarvinnut kelleen perustella.

 

[astrolabe]

Jos lapsi on tehnyt töitä saavutustensa eteen ja/tai on luonnostaan taitavampi kuin muut, miksi sitä pitäisi pyydellä anteeksi? Miksi pitäisi alentaa omaa rimaa, että toisille tulisi parempi mieli? Eikö heidän tulisi itse parantaa omia tuloksiaan, eikä vetää toisia alaspäin?

Itse ainakaan en suvaitse lasteni kavereiden tai muidenkaan käyttäytyvän siten, että lapsi tuntisi huonoa omaatuntoa siitä, että on toisia etevämpi. Päinvastoin, lapsi tarvitsee paljon tukea ja lisähaasteita voidakseen tulla vielä paremmaksi!

nimim. äiti, joka vaihtoi lapsensa koulua saadakseen lapselleen vaativampaa koulutusta (kyseessä kolmasluokkalainen)

 

[Hmm...]

[QUOTE="vieras";27068158]Kuulitko sinä tuon syyn olla kutsumatta ihan luotettavalta taholta? Vai voiko olla vähän juttu muuttunut matkan varrella? Ei se minustakaan reilua ole, ettei jotakuta kutsuta jonnekin sen vuoksi, että tämä on taitava ja hyvä vaikkapa kilpailuissa. Mutta toisaalta, et varmaan aina ole paikalla näkemässä lapsesi ja muitten reaktioita, kaikissa tilanteissa. Ainahan sitä omastaan ajattelee, että tämä on se fiksu ja vaatimaton, mutta voi se toiseltakin näyttää muitten silmissä. On niitä lapsiakin, joitten käytös on ihan erilaista, kun omat vanhemmat, valmentajat tai vaikka opettajat ovat paikalla, kuin lapsiporukassa. En sano, että näin on sinun lapsesi kohdalla, mutta voi olla.[/QUOTE]

Peesi tälle. Minun on äärettömän vaikea kuvitella, että äiti torppaisi lapsensa synttäreiltä jonkun mukavan, reilun lapsen, jonka juhlakalu kovasti toivoisi olevan paikalla.

Me voimme vain arvailla, onko ap:n lapsi toisenlainen kuin ap kuvittelee, onko synttärisankari pikkuisen kateellinen, vai ehkä kysymyksessä jokin lasten välinen kränä. mutta joka tapauksessa: lapset vasta opettelevat maailman pelisääntöjä, ja ylilyöntejä sattuu. Joskus se hymytyttökin jää ilman kutsua, syystä tai toisesta. Elämää.

 

["Riksu"]

Ei tuollaisia supinoita kannata tosissaan ottaa. Huhu on kuitenkin kulkenut useamman kautta ennen sinun korviasi.

En usko, että kukaan vanhempi valitsee lapsen synttärivieraita sen perusteella, että vieras on jotenkin "parempi" kuin oma lapsi. Luultavasti synttärisankari on saanut kutsua tietyn määrän lapsia juhliinsa. Se, ettei tyttäresi kuulu tähän joukkoon voi riippua monesta syystä. Pientä riitaa lasten välillä ja äkkiähän toista aletaan haukkua leuhkaksi yms...

Tai sitten lapsesi on yksinkertaisesti onnistunut ärsyttämään kaverin vanhempaa leuhkimisellaan