En nyt lähtisi ihan noin räävittämään aihetta - tapauksia on niin monia. Mutta totta lienee se että osa nuorista naisista on niin vauvakuumeen (ja perhekuumeen) sokaisema että ei näe lapsiarjen todellisuutta. Se mies tuntuu sillä hetkellä niiiiiin täydelliseltä. Ei muka haluta mennä vapaana, ei haluta omaa aikaa, ei ole tarves millekään omalle. Ollaan niin synnyttyjä äideiksi. Juu, toki monella tuo pitää paikkansa, ei kaikki ole tietenkään samanlaisia.
Mihinkä mä mielipiteeni perusta? Ympärilläni oleviin ihmisiin. Itselläni ikää jo sen verran että voinen jotain sanoakin. Ainoastaan serkkuni on lapsen isän kanssa, siis näistä jotka aikanaan tekivät lapset nuorina. Muut ovat eronneet, erosivat oikein läjässä siinä kun 30 vuotta tuli täyteen. Yhtäkkiä pitikin taas saada toteuttaa itseään, mennä ja tulle miten tykkää. Käytös muistutti 18v neitosen käytöstä. Kikateltiin baarituttavuuksien "kyvyillä", leikittiin tekstarirumbaa useamman miehen kanssa jajaja. Tuskin sinällää suoraan heidän lapsiaan satutti. Eihän noita lasten aikaan "nimillä" puhuttu. Mutta lapsilta kyllä särkyi koti.
Vikahan tokikaan ei aina ole naisissa. Ne miehet on osatutunut osalla "kelvottomiksi". Niin, no jos odottaa että luu ulkona pillurallia ajavasta räkänokasta on yhtäkkiä isäksi niin...no joo, kyllähän nuorena tuollaisen virheen voi tehdä. Että vaikka ne naiset olisikin olleet valmiita äideiksi, ei isistä siihen vielä ollut. Vauva jaksoi kiinnostaa vain satunnaisesti, kaverien ryypyillat veti enemmän. Sitä oli lohdutonta seurata. Siinä rikottiin lasten äiti ja lapsia ja lujaa.
Itse olen vanhempana muksut tehnyt, nyt isompikin jo kohta kymmenen. Sama isä kaikilla kolmelle, eikä meillä ole ajatustakaan erosta ollut koskaan. Kasvukivut kasvettiin ennen lapsia. Ja otettiin yliannos itsekeskeisyyttä. Sille ei ole enää tarvetta.
