Sohvaperuna mies

[mitä tehdä?]

Kun mies on sohvaperuna, niin mitä tehdä vai tehdäkö mitään...? Miestä kiinnostaa vain sisällä istuminen, lukeminen, tietokoneet ja satunnaisesti baarissa istuminen illalla (ei yökerhossa). Yhdessä olisi mukava tehdä muutakin kuin istua sisällä ja syödä. Tämä alkaa sitä paitsi näkyä molempien kunnossa. Itse en ole suhteen aikana lihonut, mutta kunto on heikentynyt. Mies sen sijaan on lihonut n. 15-20 kg ja lihakseksi tuosta painosta ei ole muuttunut taatusti yhtään. Miestä ei kiinnosta kuntosalit, eikä edes ulkoilu. Olen ehdottanut reippailua vaikkapa metsään tai ulkoilualueille, mutta ei kuulemma innosta. Puoliväkisin olen saanut pari kertaa houkuteltua mukaani, jolloin mies usein on rutissut huuli pitkällä. Itseäni tässä rassaa paitsi plösööntyminen pitkästi alle kolmikymppisenä mutta myös se, että olisi mukava tehdä muutakin yhdessä kuin nysvöttää illat sisällä. Mitä pitäisi tehdä vai antaako olla rauhassa ja lähteä itse yksinään iltaisin ulkoilemaan? Sekin hankaluus tässä on, että asumme erikseen ja vuorotellen ollaan kummankin luona. Tuntuisi vähän hassulta lähteä vaikka miehen luokse illaksi ja kääntyä ovella, että lähdenkin tästä samantien yksinään ulkoilemaan.

 

[hah]

Huolehdi itsestäs enemmän ja vähemmän miehestä. Se palkitsee aina. Sillä aikaa kun mies lukee ja sivistyy, sinä istut vieressä ja kyttäät miestä. Tee sinä mitä sinä teet, ei kai sua tarvi olla kädestä pitelemässä joka paikassa mihin menet?
Mitä enemmän se näkee että yrität ujuttaa sille jotain sitä enemmän sillä kiinnostaa kaikki muu.
Tuo miehen muuttaminen tapahtuu niin että nainen muuttaa itse itsensä, tulee tyytyväiseksi itseensä ja pystyy hyväksymään toisen, eikä ota näppyjä pyllyyn toisen istumisesta.

 

[ap]

""Tee sinä mitä sinä teet, ei kai sua tarvi olla kädestä pitelemässä joka paikassa mihin menet?""

Tässäpä olikin ajatuksena, että olisi mukavaa tehdä jotain muutakin yhdessä kuin nysvätä sisällä ja olisi molempien kunnolle hyväksi liikkua. Mies ei kävele vapaaehtoisesti kuin bussipysäkille. Jos mahdollista, niin yksikin pysäkin väli mennään bussilla. Täytyy myöntää, että jos painoa tulee tuota tahtia lisää, niin kyllä se alkaa vähän häiritä, vatsaan ja varsinkin miehillä rintoihin kertyvä rasva vaikuttaa ulkomuotoon. En ole siitä mitenkään huomautellut, koska tiedän sen loukkaavan, joten olen yrittänyt siitäkin syystä saada liikkumaan.

 

[ap]

Kenelläkään mielipiteitä?

 

[no höh]

No jos et sinä ole saanut miestä muuttumaan, niin eiköhän se puhu puolestaan. Kuulostaa jo lähtöjään niin arveluttavalta tuollainen. Toisaalta on hyvä ajatus pidentää sekä miehen että omaa elin-ikää, mutta kai sinä ukkosi tunnet, ja tiesit jo alkaessasi että minkälainen tyyppi hän on.
Ei kannata luulla että hän siitä muuttuu, vaikka saisitkin jollain suostuttelulla/kiristyksellä hänet väliaikaisesti mukaasi iloisiin harrastuksiin.

Ja sitä paitsi: minä ainakin ymmärrän hyvin, miksi jollekin jätkälle ei ole kovin helppo löytää motivaatiota mennä johonkin pihalle tepsuttelemaan tai pelata sulkista ja uppopalloa eukon kanssa.

On kuitenkin olemassa miehiä, jotka ovat ihan sitä tyyppiä, että harrastavat ja rakentelevat jatkuvasti jotain. Etsi sellainen jätkä. Veikkaan kyllä että näissäkin on omat rasituksensa, kuten mm. oma mieheni. Toivoisin että hän istuisi kotona enemmän ja kävisi vähemmän harrastuksissa ja autotallissa.
Sitäpaitsi kun mies TODELLA harrastaa, se ei ole mitään yhteistä kivaa, vaan sitä että mies määrää marssijärjestyksen, ja osaa kaiken paremmin.

Suosittelen sullekin että nautit vaan siitä että ukkosi elää omalla tavallaan, rakastaa sinuakin sellaisena kuin olet eikä herätä sinua aamulla kuudelta puhaltamalla pilliin: Nyt lenkille. Saa nainenkin tuntea olonsa paremmaksi, ja jopa itsekin löhötä joskus sohvalla, ilman että joku pyykkilautavatsa-urheilusankari siinä vieressä halveksii sinun saamattomuuttasi. Ja saat olla ylpeä itsestäs kun saat edes jotain aikaiseksi ja miehesi ei.

 

[James]

Vedät ""kivirekeä"" perässäsi. Tekisit vain itsekkäästi, mikä itsestäsi tuntuu hyvältä.

Minä olen ns. oman tien kulkija. Kuntoilen useita kertoja viikossa. Usein kyselen, onko tuossa rääkkäyksessä mitään järkeä, kun työkaverit ja oman läheiset ovat lähinnä kaljan kanssa lärtääviä sohvaperunoita. No, turhapa sitä on enempää miettiä. Veri vetää urheilemaan ja minähän teen röyhkeästi, mikä itsestä tuntuu hyvältä. En ole mikään ""tuuliviiri"", vaan todellakin oman tien kulkija.

Oletko sinä hyvässä seurassa yksinäsi, vai tarvitsetko todellakin aina ympärillesi seuraa? Onko kivireen vetäminen kaiken vaivannäön arvoista?

P.S. Olen laihtunut tämän vuoden aikana 15 kg. Läskiä ei löydy vartalosta yhtään.

 

[ap]

Voisin ehkä päättää, että kun toinen ei innostu niin sitten ei, mutta olisi sitä kiva katsoa toista edes likimain normaalipainoisena, eikä koko ajan pyöreämpänä. Mitenkähän tuon saisi heräämään asiaan? En siis odota mitään timmiyttä, mutta ei se toinen äärilaitakaan innosta.

 

[ap]

""Toisaalta on hyvä ajatus pidentää sekä miehen että omaa elin-ikää, mutta kai sinä ukkosi tunnet, ja tiesit jo alkaessasi että minkälainen tyyppi hän on.""

Kyse onkin siitä, että muutos on tapahtunut suhteemme aikana. Ei hän ollut mikään himoliikkuja aiemminkaan, mutta lähti kyllä ulkoilemaan ja vahti painoaan.

 

[pottu]

Lihavat naiset sanovat olevansa ""sinut kilojensa kanssa"", ja that's it. Sanopa siihen sitten mitään. Ainakaan miehen ei kannata mennä sanomaan mitään. Ehkä miehesi on sinut omien kilojensa kanssa.

 

[hip hei]

Jos hän on niin masentunut seurassasi, että on menettänyt elämänhalunsa.

 

[auvo]

fitti juttu

 

[James]

Minä todellakin olen jo ajat sitten luopunut kivirekien vetämisestä. Esimerkiksi ollessani täällä työpaikalla tai kotona tai vanhempieni seurassa, enhän minä enää viitsi alkaa rautalangasta vääntämään asioita. ""Rautalankani"" on nimittäin jo niin vähissä. Muut ihmiset elävät omaa elämäänsä ja niin elän minäkin omaani. Minä olen maailmani ja elämäni herra!

Luuletko tosiaankin, jos miestäsi ei liikunta kiinnosta, että sinulla olisi jokin mahti muuttaa kyseistä aikamiestä. Minä ainakin päätän tasan tarkkaan itse, mitä teen vapaa-ajallani.

 

[James]

Eihän se toinenkaan äärilaita (lihavuus) todellakaan innosta. Olet siinä aivan oikeassa. Kyllähän minäkin katselen naisissa usein kiloja. Pienikin ylimäärä ärsyttää, tosin kyllä ylimäärän näkeminen omassa vartalossa ärsyttää ja masentaa vielä enemmän. Ei minua edes kiinnosta seksi naisten kanssa, joilla on selvästi ylimäärää. Kaikki ylimäärä on siis ylimäärää, ja huonosta. En ole siis missään nimessä kaikkiruokainen naisten suhteen. Kyllä miehesi pyöristyminen vaikuttaa varmasti sinunkin seksihaluihisi häntä kohtaa. Sehän on selvä. Ärsyttävä tilanne. Yleensä vain nauran mielessäni, nähdessäni tuollaisia tapauksia, mutta sinun tapauksessasi minua vain säälittää ja harmittaa, mutta mikäpä nyt neuvoksi? Jos mikään ei auta, kentis sinäkin voisit ryökeästi alkaa oman tien kulkijaksi. Huolehdit vain omasta vartalostasi. ""Minä olen maailmani"", vai mitä?

 

[jopas]

Kovastipas sen oman tien kulkijan täytyy tuota asiaa vakuutella. Taitaa yksinäisyys vaivata herrä täydellistä. Enpä ihmettele.
Minä en luota ihmisiin, jotka luulevat keksineensä mikä on hyvä elämä.
Voit jo huomenna jäädä autonalle. En pidä toisia ihmisiä kivirekinä, vaikka itse harrastankin liikuntaa. Salaisuus on siinä, että jos huomaa että toisella ei kiinnosta samat asiat, niin se on hänen asiansa.En luota tuollaisiin muka-hyperihmsisiin, minusta se kertoo luonnehäiriöstä.
Elämässä ei ole kohta mitään muuta kuin rasvaprosentit.
Vedä sinäkin jätkä kuule silloin tällöin kunnon perslärvit, ja polta vaikka sikari. Se vähän turruttaa tuota hypetystä, ja alat nähdä muutakin kuin peilikuvasi.

 

[jopas]

Paitsi jos olet joku ex-alkkis, tai ex- norsun kokoinen läski, niin sitten tuon ymmärtää. Silloin kehotan, että älä mene nyt vetämään niitä perslärvejä. Silloinhan on ymmärrettävää, että sinun on ollut pakko kehittää kunnon ääriasenne, koska muuten repsahdat pahemmin kuin yksikään kivireki-tuttavasi.

 

[ap]

""Salaisuus on siinä, että jos huomaa että toisella ei kiinnosta samat asiat, niin se on hänen asiansa""

Kai jonkun kuntoa ylläpitävän liikkumismuodon pitäisi kiinnostaa, oli se sitten ihan mikä tahansa liikkumismuoto. Ja kyllä se alkaa olla valitettavasti toisenkin asia, kun toisen ulkomuoto muuttuu melkoisesti, vaikea sitä on olla huomaamatta. Kun ei harrasta edes hyötyliikuntaa (lyhyiden matkojen kävelyä/pyöräilyä), niin ei ihme, kun alle kolmikymppisenä hartiat painuu kasaan ja alkaa kertyä painoa kunnolla. Kyllä koko ajan kertyvä ylipaino vaikuttaa siihen, että näkee toisen eri tavalla kuin aiemmin, vaikkei sitä haluaisikaan. On vähän erilaista vaikka riisua toiselta housut seksin edellä, jos ensin pitää siirtää vatsa syrjään ja paidan alta paljastuva rinta alkaa olla rasvakudoksen takia rinnat. Aihe on niin herkkä, ettei siitä voi helposti loukkaamatta puhua. Pitäisi jotenkin saada ihmisestä itsestään löytymään halu puuttua asiaan.

 

[jopas]

En kyllä sitten muuta keksi kuin että sanot miehelles suoraan.
Loukkaaminen on joskus välttämätöntä, ja oletko tullut ajatelleeksi, että mies ei ehkä suhtaudu lihavuuteen samalla yliherkkyydellä kuin naiset.

Miesten keskuudessa on sekin lause syntynyt, että ""Alle satakiloiset jätkät punnitaan neuvolassa"".

Suhde ei kyllä voi kovin hyvin, jos pitää istua jonkun mielenrauhaa järkyttävän asian päällä vuositolkulla, sekin voi ehkä olla eräänlaista loukkaamista, ja toisen aliarvioimista kun ei sano mitä sydämessään tuntee.

Tee se, kuuntele mitä mies vastaa ja jos hän kovasti loukkaantuu niin saatpahan sitten sitä katua, mutta asia on siirtynyt taas yhden pykälän eteenpäin.

En kyllä itse ainakaan jaksaisi kauaa elää oman pääni sisällä jotain pikällistä vitutuksen ja huolenaihetta, kyllä se on toinenkin siihen saatava messiin jos meinaa parisuhteeksi suhdettaan kutsua.

Nuo kiviriippa jutut on oma lukunsa, James vaikuttaa minusta turhankin hurahtaneelta rasvaprosenttinsa puntaroimiseen. Se on eri asia.

 

[James]

Höh! Kaikki kirjoitukset eivät ansaitse edes vastausta. Liikaa tämäkin.