Toksoplasmoosin aiheuttaja on Toxoplasma gondii -niminen alkueläin. Ihminen saa tartunnan infektoituneesta lihasta tai kissan ulosteista. Aikuisiällä saatu tartunta on imusolmuketurvotuksineen oireiltaan lievä, lähinnä nuhakuumeen kaltainen.
Taudin tärkein ilmenemismuoto on sikiön toksoplasmoosi, joka voi syntyä, kun nainen saa tartunnan odotusaikana. Tauti aiheuttaa sikiölle elinvaurioita. Suomessa syntyy vuosittain noin 50 synnynnäisen toksoplasmoositartunnan saanutta lasta, joista suurin osa on syntyessään oireettomia. Myöhemmin, 1020 vuoden kuluessa, lähes kaikille ilmaantuu näkö-, kuulo- tai aivovaurioita. Jos tauti todetaan heti syntymän jälkeen, vammat voidaan välttää lääkityksellä. Toksoplasma voi aiheuttaa silmäinfektioita erityisesti immuunipuutteisilla potilailla. Tauti tunnistetaan vasta-ainetutkimuksella verikokeesta, ja se voidaan hoitaa toksoplasmaan tehoavalla antibiootilla.
Odotusaikana äidin on syytä välttää tartunnanlähteitä, kissoja ja raakaa tai huonosti kypsennettyä lihaa. Lihan toksoplasmat kuolevat hyvin keitettäessä tai paistettaessa. Suomalaisista äideistä kolmasosa on sairastanut toksoplasmoosin, mutta lämpimissä maissa lähes kaikki. Suomalaisen äidin tulisi noudattaa erityisen suurta varovaisuutta ulkomailla tai välttää kokonaan matkustamista maihin, jossa tartuntavaara on suuri.
Lähde: Terveyskirjasto, Lääkärikirja Duodecim