On se kumma, kun tavispulliaisäiti on nykyään ravitsemusterapeutimpi kuin ravitsemusterapeutti itse. "Syötä perunaa!" "eikun riisivelliä" "Eikun maissia" "Eikun, eikun eikun!!"
Tosiaan itse samassa jamassa kuin aloittaja, että poika syö rajattomasti parin tunnin välein ja itkee nälkäänsä koko ajan ( JA KYLLÄ, EROTAN KYLLÄ NÄLKÄITKUN, että sen suhteen besserwisserit älköön vaivautuko). Kaveri on ollut maailman tyytyväisin vauveli miltei tähän asti, mutta on nyt 2,5 kk ja juo maitoa yli äyräiden ja puklaa läpi päivän. Nutrician Omneota suositeltiin neuvolasta kokeiltavaksi pieremistä ja puklaamista vastaan, mutta vauva ei suostu sitä syömään, joten se siitä. Nälkääkö vauvan siis nyt pitää nähdä se "VAIN" kaksi viikkoa, koska pitää väen vängällä saada se 3 kk:n pyhä rajapyykki rikki!? Voi hyvää päivää!!
Tuntuu, että imetysvouhotuksen myötä monelta äidiltä on hälvennyt todellisuudentajua ja hokevat sitä rintamaitomantraansa kuin transsista, yh-tään huomioimatta, että kaikki ovat erilaisia, niin äidit kuin vauvatkin. Voi kunpa olisinkin palkintolypsylehmä, ja rintamaito olisi riittänyt suosituksen mukaisesti 4 kk asti! Vaan en ole. Eikä ole moni muukaan. Joten turha hypermaitomamojen on tässä syyllistää muita siitä. Piste. Loppu.
Haimme tänään kaupasta maissivelliä (ai kamala!!!!), perunaporkkanavelliä (ui hirveetä!!!), perunaporkkanasosetta ja perunabroccolisosetta. Ja meinaan myös muussata perunaa ihan omin pikku kätösinkin korvikkeeseen. Huomenna soitan neuvolaan ja kysyn ohjeita, sillä itse en ainakaan kestä katsoa pikkuihmisen pahaa oloa ja kuunnella nälkäitkua, en edes "vain" 2 viikkoa.
kohta alkaa hirvee sadattelu 
