Spekuloidaan! Mikä saa palstailijan feikkaamaan?

Rieputarallaa

Aktiivinen jäsen
20.06.2005
48 269
-3
36
JKL
Siis tapaukset Blume, Aksu jne. sai mut miettimään, että miksi joku tekee tuollaista? Keksii itselleen uuden elämän ja värittää sitä varastetuilla kuvilla, kertoo täysin fiktiivistä tarinaa totena.


En haluaisi spekuloida nyt erityisesti näitä tapauksia, vaan pohtia asiaa yleisellä tasolla. Mikä ihmisen elämässä on vialla, että pitää elää keksittyä elämää?
 
Mikä on keksittyä, mikä on todellista? Jos joku elää mielestään jotain elämää, onko se keksittyä, jos se on hänelle totta. Tai jos se on totta jollekulle, voisi olla totta. Mistä me edes tiedämme, olemmeko itse olemassa? Mitä väliä?
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Yksinäisyys, huono itsetunto, huomionhaku ja halu olla jotain.

Lähtisin peesailemaan yleisesti ottaen tätä. Harvempi feikkaaja kuitenkaan varmaan on ihan oikeasti niin pihalla että kuvittelee olevansa se mitä väittää.

Mä luulen myös että joskus ne pienet valkoiset valheet millä väritetään omia aitoja juttuja saattaa vaan karata käsistä ja sitten onkin kivempi lähteä testaamaan miten pitkälle ihmiset uskoo.

Joka tapauksessa, musta ihmisessä on jotain pahasti vialla jos saa jotain sadistista hupia siitä että kusettaa esim. jotain todella surullista elämäntarinaa ja saa ihmiset uskomaan siihen, saa jopa parhaassa tapauksessa just lähettämään rahaa jne. kuten joillain palstoilla (ilmeisesti täälläkin aiemmin?) on tapahtunut. Surkeeta ja hämmentävää.
 
Luulen, että joku saattaa saada tyydytystä siitä, että muut uskovat niitä paksuja juttuja. Siitä voi sille henkilölle tulla ehkä ylemmyydentunne. Terve henkilö tuskin vaan jaksaisi kovin pitkään pilailla toisten kustannuksella. Ja jos henkilö lainailee kaikki juttunsa, en usko, että silloin kyse olisi sellaisesta, joka nauttisi jymäyttämisestä, vaan sellaisesta, joka kokee, että häneltä puuttuu jotain.
 
Ehkä ei tykkää kovasti itsestään sellaisena kuin oikeasti on. Haluaa olla jotain muuta.

Lyhyt huijaus nyt menee vaikka ihan kokeilunhalusta, mutta pitkä (kuten Blume, roikkui täällä viikosta toiseen) kertoo, että viihtyy hyvin siinä keksimässään roolissa, hänelle riittää että saa huomiota keksitylle, eikä itselleen.
 
Halu tuntea itsensä muita paremmaksi (keksityt jutut, muiden uskominen niihin ja varsinkin se, että muut kadehtivat niitä juttuja).

Eli uskon, että kateellisuus ajaa tekemään feikkipersoonan. Pääsee niiden kadehtimiensa ihmisten yläpuolelle. Ei välttämättä kenenkään tietyn, mutta pääsee tilanteeseen missä muut kadehtivat häntä eikä hän muita.

Hankala selittää...
 
Alkuperäinen kirjoittaja jadal:
Mä voisin kuvitella, että syynä on tyytymättömyys omaan elämäänsä, ja näillä feikki hahmoilla saa hetken kuvitella elävänsä unelmaansa.

Mäkin luulen näin.

Tai ei välttämättä tyytymättömyys, mutta muuten tylsä tai raskas elämä. Itse pakenin leffojen maailmaan elämään hetken jonkun muun elämää, kun lapset olivat pieniä ja elämä heidän kanssaan hyvin intensiivistä ja hektistä... katson paljon leffoja nykyisinkin, mutta en siinä määrin kuin silloin. Uskon tässä olevan kyse vähän samasta asiasta.
 
Mä luulen, että joku voi keksiä semmoisen itsensä viihdyttämiseen. Mutta semmoinen henkilö varmaan nauttisi itse keksiä tarinoita ja juttuja, eikä ehkä varastaisi niitä muualta.
 

Yhteistyössä