Suomenruotsalainen - Miksi äänestät RKP:tä?

[oi miksi äänestätte]

En tiedä sitten minkämoinen osuus on vaihtanut kielensä suomesta ruotsiin tai ruotsista suomeen. Onko sillä mitään väliäkään? Jos äidinkieli on tällä hetkellä ruotsi tahi suomi se on sitä oli se sitten 100 tai satoja vuosia sitten ollut jokin muu.

Minustakin kielipolitiikan pitäisi perustua nykypäivään ja tulevaisuuteen eikä historiaan. Ruotsinkielisiä on nyt noin 5% ja se ei ole niin suuri määrä, että esim. pakkoruotsi joka ainoalle oppilaalle olisi oikeutettu. Se, että joskus olitiin osa Ruotsia tai hallinto oli ruotsinkielistä on asia erikseen, mutta sillä ei pitäisi olla mitään merkitystä nykylasten kieliopintoihin.

 

[Raitalankakäärme IV]

No ei ne Siilitie - Igelkottsvägen-kuulutukset tai kaupan tervetulotekstit ruotsiksi ole mitään elävää kaksikielisyyttä. Ruotsinkielisiä on niin vähän että täällä kyllä suomenkielinen kokee elävänsä ihan yksikielisessä ympäristössä lukuunottamatta muutamia alueita, joilla ruotsinkielisiä tavallista enemmän.

No mikä on elävää kaksikielisyyttä? Olenko ehkä minä jonkinlainen ei-ihminen, kun olen nähtävästi feikki-suomenruotsalainen? Entä ne kaikki muut tuntemani suomenruotsalaiset? Feikkejä kaikki?

 

[poikia3]

Aliarvioin vielä sen koulun koon, 1450 oppilasta, 120 päiväkotipaikkaa. Todellinen laitos siis!

Ymmärrän, että isossa kaupungissa voi ihan hyvin ollakin erillinen koulu ruotsinkieliselle. Mutta en hyväksy, että siitä tehdään joku ihmeellinen pakkomielle, että samaan rakennukseen ei mennä, piste. Jos on kunnan kannalta järkevintä laittaa samaan rakennukseen, niin laitetaan. Jos ruotsinkielisiä on niin paljon, että riittää kokonaisen koulun verran, niin sitten omaan rakennukseen.

Millä perusteella kunnan kannalta järkevintä. Sitähän kunta tuossa täälläkin ajaa. Isoja säästöjä henkilökunnassa ja kaikessa. Mutta minkä kustannuksella. Voiko tuollaisessa massiivisessa laitoksessa mitenkään kasvaa tasapainoisia lapsia?

Minä en tunne muiden kuntien tilannetta, tiedän kuitenkin, että sekä Espoossa että Vantaalla, jossa on ihan riittävän isoja ruotsinkielisiä kouluja, ollaan näitä yhdistämässä isompiin tehokkaampiin yksiköihin. Helsingin tilanteeseen en ole perehtynyt, mutta varmasti sielläkin kuukauden sisällä uutisoidut isot tilasäästöt kouluista, päiväkodeista ja kirjastoista tarkoittavat isompia yksiköitä.

Minä olen muuten ihmetellyt, että miksei niitä kunnan virkamiehiä voida istuttaa avokonttoreihin, kuten yrityksissä tehdään. Niissä sentään on yhdellä henkilöllä käytössään melkoinen määrä neliötä. Luovuttaisiin sitten turhista virastorakennuksista paraatipaikoilla - ja saataisiin pidettyä palvelut lähellä tavallisia tallaajia.

 

[oi miksi äänestätte]

Tarkennetaan vielä, että "statustapauksella" tarkoitan esim. sellaista että täysin suomenkielinen perhe pistää muksunsa ruotsinkieliseen kouluun, koska ajattelevat näin lapsen pääsevän ns. parempiin piireihin.

Mihin ihmeen "parempiin piireihin"?

No jotkut suomenkieliset uskovat, että "kylvettämällä" lapsensa ruotsinkieliseksi, niin edessä odottaa parempi tulevaisuus... Surullista, koska tässä on vaarana lapsen kielellinen kehitys. Jos ruotsia ei kotona puhuta ja lapsi tupataan ruotsinkieliseen kouluun ilman muita yhteyksiä ruotsin kieleen, niin ei sekään ihan riskitöntä ole.

Ruotsinkieliseen kouluun ei kyllä pääse nykyään täysin ummikkona, kielitaito testataan ensin jos kyseessä siis suomenkielinen lapsi, ja yleensä kouluuntuloa on edeltänyt sitten kielikylpy päiväkodissa, jotta tämä olisi edes mahdollista. Naapurin tyttö muuten käy samaa koulua kuin meidän keskimmäinen. En tiedä miksi ovat valinnan tehneet. Tuo ruotsinkielinen koulu on kuitenkin ehdottomasti alueen pienin koulu, muissa kouluissa on 2-3 luokkaa per luokka-aste. Lisäksi se on myös lähin koulu, olisikohan noilla jotain tekemistä asian kanssa. Mutta tyttö ainakin tuntuu puhuvan erittäin hyvää ruotsia, on siis nyt kolmasluokkalainen.

No, saako lapsesi olla tekemissä tämän naapurintytön kanssa, vaikka hän onkin suomenkielinen, jos kuitenkin puhuu ruotsia?

 

[kannanottaja]

Minä pistäisin lapseni mielellään ruotsinkielisee kouluun, jos vain lapsen resurssit siihen riittäisi. Ja sehän on elävä legenda, et Åbuun ja Hankkeniin pääsee helpommalla kuin HYon tai Kauppakorkeeseen, joten silläkin periaatteella opettasin jälkikasvuni ruotsinkieleen - vaikka sitten letkuttamalla(?)! Keltä suomenkieliseltä se on pois? Pitää olla pullamössöä, jos kirvelee tuo tosiasia et traditiot elää ja niiden kanssa on meiän muitten (maalta tulleitten) kanssa elettävä.

 

[Raitalankakäärme IV]

No, saako lapsesi olla tekemissä tämän naapurintytön kanssa, vaikka hän onkin suomenkielinen, jos kuitenkin puhuu ruotsia?

Eikös tässä ole poikia3:n kanssa juuri korostettu sitä, että lapsilla on moniakin suomenkielisiä kontakteja?

 

[oi miksi äänestätte]

Aliarvioin vielä sen koulun koon, 1450 oppilasta, 120 päiväkotipaikkaa. Todellinen laitos siis!

Ymmärrän, että isossa kaupungissa voi ihan hyvin ollakin erillinen koulu ruotsinkieliselle. Mutta en hyväksy, että siitä tehdään joku ihmeellinen pakkomielle, että samaan rakennukseen ei mennä, piste. Jos on kunnan kannalta järkevintä laittaa samaan rakennukseen, niin laitetaan. Jos ruotsinkielisiä on niin paljon, että riittää kokonaisen koulun verran, niin sitten omaan rakennukseen.

Millä perusteella kunnan kannalta järkevintä. Sitähän kunta tuossa täälläkin ajaa. Isoja säästöjä henkilökunnassa ja kaikessa. Mutta minkä kustannuksella. Voiko tuollaisessa massiivisessa laitoksessa mitenkään kasvaa tasapainoisia lapsia?

Minä en tunne muiden kuntien tilannetta, tiedän kuitenkin, että sekä Espoossa että Vantaalla, jossa on ihan riittävän isoja ruotsinkielisiä kouluja, ollaan näitä yhdistämässä isompiin tehokkaampiin yksiköihin. Helsingin tilanteeseen en ole perehtynyt, mutta varmasti sielläkin kuukauden sisällä uutisoidut isot tilasäästöt kouluista, päiväkodeista ja kirjastoista tarkoittavat isompia yksiköitä.

Minä olen muuten ihmetellyt, että miksei niitä kunnan virkamiehiä voida istuttaa avokonttoreihin, kuten yrityksissä tehdään. Niissä sentään on yhdellä henkilöllä käytössään melkoinen määrä neliötä. Luovuttaisiin sitten turhista virastorakennuksista paraatipaikoilla - ja saataisiin pidettyä palvelut lähellä tavallisia tallaajia.

No jos vaikka olisi tilanne, että suomenkielisillä kouluissa on 400 oppilasta per koulu yhdessä olisi tilaa vielä 100 oppilaalle, niin ne 100 ruotsinkielistä voitaisiin laittaa tähän koulurakennukseen. Tämä nyt vaan kuvitteellinen esimerkki. Eli jos on rakennus jo olemassa, niin ei rakenneta erikseen erillistä koulurakennusta apartheid-politiikan vuoksi.

 

[Raitalankakäärme IV]

No jos vaikka olisi tilanne, että suomenkielisillä kouluissa on 400 oppilasta per koulu yhdessä olisi tilaa vielä 100 oppilaalle, niin ne 100 ruotsinkielistä voitaisiin laittaa tähän koulurakennukseen. Tämä nyt vaan kuvitteellinen esimerkki. Eli jos on rakennus jo olemassa, niin ei rakenneta erikseen erillistä koulurakennusta apartheid-politiikan vuoksi.

Tai vähän siirrellään oppilaita niin, että jokainen pääsee omankieliseen kouluympäistöön?

Mitä muuten olet mieltä siitä, että itähelsingissä osassa kouluista on jo niin suuri osa erikielisiä oppilaita, että osa suomenkielisistä vanhemmista ei halua laittaa lapsiaan niihin, vaan "suomalaisempiin" kouluihin?

 

[Tuulipuku]

No ei ne Siilitie - Igelkottsvägen-kuulutukset tai kaupan tervetulotekstit ruotsiksi ole mitään elävää kaksikielisyyttä. Ruotsinkielisiä on niin vähän että täällä kyllä suomenkielinen kokee elävänsä ihan yksikielisessä ympäristössä lukuunottamatta muutamia alueita, joilla ruotsinkielisiä tavallista enemmän.

No mikä on elävää kaksikielisyyttä? Olenko ehkä minä jonkinlainen ei-ihminen, kun olen nähtävästi feikki-suomenruotsalainen? Entä ne kaikki muut tuntemani suomenruotsalaiset? Feikkejä kaikki?

Tietenkin olet kaksikielinen jos koet niin olevasi. Mutta siis muille (yksikielisille) täällä ei ole kaksikielisyyttä ja eivät koe elävänsä kaksikielisessä maassa. Jos ruotsinkielisiä olisi vaikka 40% Suomen asukkaista niin tilanne olisi tietenkin ihan erilainen.


Manner-Suomessa on yhtä paljon ruotsinkielisiä kuin Ahvenamaalla on suomenkielisiä. Ahvenanmaa on kuitenkin lain mukaan yksikielinen ja ei kai kenellekään tule edes mieleen väittää, että se olisi jotenkin hyvin suomenkielinen alue tms. Sama tilanne on täällä mantereen puolella, Manner-Suomi on yhtä ruotsinkielinen alue kuin Ahvenanmaa on suomenkielinen. Tosin sillä erotuksella että Ahvenanmaalla tehdään vielä kaikki sen eteen että suomenkielisillä olisi mahdollisimman kurjat oltavat.

 

[poikia3]

En tiedä sitten minkämoinen osuus on vaihtanut kielensä suomesta ruotsiin tai ruotsista suomeen. Onko sillä mitään väliäkään? Jos äidinkieli on tällä hetkellä ruotsi tahi suomi se on sitä oli se sitten 100 tai satoja vuosia sitten ollut jokin muu.

Minustakin kielipolitiikan pitäisi perustua nykypäivään ja tulevaisuuteen eikä historiaan. Ruotsinkielisiä on nyt noin 5% ja se ei ole niin suuri määrä, että esim. pakkoruotsi joka ainoalle oppilaalle olisi oikeutettu. Se, että joskus olitiin osa Ruotsia tai hallinto oli ruotsinkielistä on asia erikseen, mutta sillä ei pitäisi olla mitään merkitystä nykylasten kieliopintoihin.

Minä en jaksa ruveta vääntämään tästä asiasta yhtään. Itse olen erittäin tyytyväinen, että olen opiskellut ruotsinkielen, jos se olisi ollut vapaaehtoista, olisin saattanut valita ihan jonkin muun kielen. Itse olen kuitenkin kieltä tarvinnut sekä töissä, että ulkomaan lomilla ja viimeksi n. 14 vuotta opintojeni jälkeen - kun satuin rakastumaan suomenruotsalaiseen Huvustadsbladetin kampanjan mukaisesti. On todellakin mukavaa pystyä keskustelemaan mieheni yli 80-vuotiaan äidin kanssa ruotsiksi. Äidin, joka tällä hetkellä on sairaalassa, ja jonka toivon saavan siellä hoitoa ruotsiksi. Ei siksi, että hän ei osaisi suomea, vaan siksi, että kun ihminen on heikoimmillaan, hän ei ota kaikkea vastaan edes omalla äidinkielellään, ei ymmärrä termejä vieraalla kielellä. Juuri siksi toivon, että suomessa säilyy mahdollisuus opiskella sairaanhoitajaksi ja lääkäriksi ruotsinkielellä, ja juuri siksi toivon, että ruotsinkieltä opiskelee myös ei ruotsinkieliset. Että sairasta ihmistä hoidettaisiin tai edes yritettäisiin hoitaa tämän äidinkielellä.

Eikä tämä tarve poistu tulevaisuudessakaan, sillä poikani ekalla luokalla on lapsia, jotka eivät osaa sanaakaan suomea, perheistä, joissa molempien vanhempien äidinkieli on ruotsi. Suomen opinnot alkavat sitten kolmannella luokalla. Ja alkavat muuten niin, että ne alkavat kahdelta eri tasolta, toinen on äidinkieli suuntautunut suomi, ja toinen on sitten suomi vieraana kielenä.
Siellä sairaalassa voi maata myös pikku potilas, joka ei osaa suomea.

 

[oi miksi äänestätte]

No jos vaikka olisi tilanne, että suomenkielisillä kouluissa on 400 oppilasta per koulu yhdessä olisi tilaa vielä 100 oppilaalle, niin ne 100 ruotsinkielistä voitaisiin laittaa tähän koulurakennukseen. Tämä nyt vaan kuvitteellinen esimerkki. Eli jos on rakennus jo olemassa, niin ei rakenneta erikseen erillistä koulurakennusta apartheid-politiikan vuoksi.

Tai vähän siirrellään oppilaita niin, että jokainen pääsee omankieliseen kouluympäistöön?

Mitä muuten olet mieltä siitä, että itähelsingissä osassa kouluista on jo niin suuri osa erikielisiä oppilaita, että osa suomenkielisistä vanhemmista ei halua laittaa lapsiaan niihin, vaan "suomalaisempiin" kouluihin?

Näissä tapauksissa ongelma on se, että nämä lapset ovat samoissa luokissa suomenkielisten kanssa. Eli opetus heikkenee, koska joudutaan menemään kieltä huonosti osaavien ehdoilla. En tiedä, olisiko se sitten apartheidia, jos huonosti suomea osaavat olisivat omassa luokassaan. Mutta miten he sitten oppisivat sitä suomea, jos ei olisi suomenkielisiä ympärillä... vaikea juttu. Mutta eri ongelma kuin tässä ruotsinkielisten koulurakennusten tapauksessa.

 

[poikia3]

Aliarvioin vielä sen koulun koon, 1450 oppilasta, 120 päiväkotipaikkaa. Todellinen laitos siis!

Ymmärrän, että isossa kaupungissa voi ihan hyvin ollakin erillinen koulu ruotsinkieliselle. Mutta en hyväksy, että siitä tehdään joku ihmeellinen pakkomielle, että samaan rakennukseen ei mennä, piste. Jos on kunnan kannalta järkevintä laittaa samaan rakennukseen, niin laitetaan. Jos ruotsinkielisiä on niin paljon, että riittää kokonaisen koulun verran, niin sitten omaan rakennukseen.

Millä perusteella kunnan kannalta järkevintä. Sitähän kunta tuossa täälläkin ajaa. Isoja säästöjä henkilökunnassa ja kaikessa. Mutta minkä kustannuksella. Voiko tuollaisessa massiivisessa laitoksessa mitenkään kasvaa tasapainoisia lapsia?

Minä en tunne muiden kuntien tilannetta, tiedän kuitenkin, että sekä Espoossa että Vantaalla, jossa on ihan riittävän isoja ruotsinkielisiä kouluja, ollaan näitä yhdistämässä isompiin tehokkaampiin yksiköihin. Helsingin tilanteeseen en ole perehtynyt, mutta varmasti sielläkin kuukauden sisällä uutisoidut isot tilasäästöt kouluista, päiväkodeista ja kirjastoista tarkoittavat isompia yksiköitä.

Minä olen muuten ihmetellyt, että miksei niitä kunnan virkamiehiä voida istuttaa avokonttoreihin, kuten yrityksissä tehdään. Niissä sentään on yhdellä henkilöllä käytössään melkoinen määrä neliötä. Luovuttaisiin sitten turhista virastorakennuksista paraatipaikoilla - ja saataisiin pidettyä palvelut lähellä tavallisia tallaajia.

No jos vaikka olisi tilanne, että suomenkielisillä kouluissa on 400 oppilasta per koulu yhdessä olisi tilaa vielä 100 oppilaalle, niin ne 100 ruotsinkielistä voitaisiin laittaa tähän koulurakennukseen. Tämä nyt vaan kuvitteellinen esimerkki. Eli jos on rakennus jo olemassa, niin ei rakenneta erikseen erillistä koulurakennusta apartheid-politiikan vuoksi.

Mutta eihän tässä ole kyse siitä. Se 100 oppilaan koulurakennus on olemassa. Ne 100 oppilasta, vaan siirretään siihen isompaan ja tehokkaampaan rakennukseen. Ja ei tässä ei ole kyse apartheid-politiikasta - ei todellakaan. Tai vastaavasti tuo sinun kuvaamasi tapa on sulatusuuni. Kaikki sinne vaan niin tulee yhtenäiskulttuuri - not. Ja tulee paljon, paljon ongelmia! Niin muuten Itä-Helsingin realismia on nuo luokat, joissa puhutaan 75 prosenttisesti jotain muuta kuin suomea, sinun lapsesi toki menee sinne luokalle, kun koulut yhdistetään?

 

[kannanottaja]

No jos vaikka olisi tilanne, että suomenkielisillä kouluissa on 400 oppilasta per koulu yhdessä olisi tilaa vielä 100 oppilaalle, niin ne 100 ruotsinkielistä voitaisiin laittaa tähän koulurakennukseen. Tämä nyt vaan kuvitteellinen esimerkki. Eli jos on rakennus jo olemassa, niin ei rakenneta erikseen erillistä koulurakennusta apartheid-politiikan vuoksi.

Tai vähän siirrellään oppilaita niin, että jokainen pääsee omankieliseen kouluympäistöön?

Mitä muuten olet mieltä siitä, että itähelsingissä osassa kouluista on jo niin suuri osa erikielisiä oppilaita, että osa suomenkielisistä vanhemmista ei halua laittaa lapsiaan niihin, vaan "suomalaisempiin" kouluihin?

Peesaan tätä. Koulujärjestelmän operointi ei todellakaan noudata suomi-ruotsi -kielipolitiikkaa tässä vaiheessa, kun pk-seudulla kouluikäisten lasten määrä kimpoaa avaruuksiin ja maahanmuuttajalapset ovat merkittävä osa sitä. Poliittinen lähtökohta on sovittaa mamulapset kantaväestöön, minkä lisäksi kunnalliset taloudelliset resurssit vaativat isoja yksikköjä. Se tietää tuhansien lasten koulukokonaisuuksia, jossa puhutaan kymmeniä eri kieliä.

 

[oi miksi äänestätte]

En tiedä sitten minkämoinen osuus on vaihtanut kielensä suomesta ruotsiin tai ruotsista suomeen. Onko sillä mitään väliäkään? Jos äidinkieli on tällä hetkellä ruotsi tahi suomi se on sitä oli se sitten 100 tai satoja vuosia sitten ollut jokin muu.

Minustakin kielipolitiikan pitäisi perustua nykypäivään ja tulevaisuuteen eikä historiaan. Ruotsinkielisiä on nyt noin 5% ja se ei ole niin suuri määrä, että esim. pakkoruotsi joka ainoalle oppilaalle olisi oikeutettu. Se, että joskus olitiin osa Ruotsia tai hallinto oli ruotsinkielistä on asia erikseen, mutta sillä ei pitäisi olla mitään merkitystä nykylasten kieliopintoihin.

Minä en jaksa ruveta vääntämään tästä asiasta yhtään. Itse olen erittäin tyytyväinen, että olen opiskellut ruotsinkielen, jos se olisi ollut vapaaehtoista, olisin saattanut valita ihan jonkin muun kielen. Itse olen kuitenkin kieltä tarvinnut sekä töissä, että ulkomaan lomilla ja viimeksi n. 14 vuotta opintojeni jälkeen - kun satuin rakastumaan suomenruotsalaiseen Huvustadsbladetin kampanjan mukaisesti. On todellakin mukavaa pystyä keskustelemaan mieheni yli 80-vuotiaan äidin kanssa ruotsiksi. Äidin, joka tällä hetkellä on sairaalassa, ja jonka toivon saavan siellä hoitoa ruotsiksi. Ei siksi, että hän ei osaisi suomea, vaan siksi, että kun ihminen on heikoimmillaan, hän ei ota kaikkea vastaan edes omalla äidinkielellään, ei ymmärrä termejä vieraalla kielellä. Juuri siksi toivon, että suomessa säilyy mahdollisuus opiskella sairaanhoitajaksi ja lääkäriksi ruotsinkielellä, ja juuri siksi toivon, että ruotsinkieltä opiskelee myös ei ruotsinkieliset. Että sairasta ihmistä hoidettaisiin tai edes yritettäisiin hoitaa tämän äidinkielellä.

Eikä tämä tarve poistu tulevaisuudessakaan, sillä poikani ekalla luokalla on lapsia, jotka eivät osaa sanaakaan suomea, perheistä, joissa molempien vanhempien äidinkieli on ruotsi. Suomen opinnot alkavat sitten kolmannella luokalla. Ja alkavat muuten niin, että ne alkavat kahdelta eri tasolta, toinen on äidinkieli suuntautunut suomi, ja toinen on sitten suomi vieraana kielenä.
Siellä sairaalassa voi maata myös pikku potilas, joka ei osaa suomea.

Ensisijaisesti pitäisi varmistaa suomen opetuksen hyvä taso kaikille suomalaisille. Toisekseen pitäisi varmistaa, että esim. sairaanhoitajakoulutukseen menee tarpeeksi ruotsinkielisiä.

Ja muuten, jos olisit opetellut vaikka espanjaa, olisi saattanut rakastua espanjalaiseen ja mennä vaikka Espanjaan töihin... Tarkoitan vaan sanoa, että tavallaan kielivalinnat myös ohjaavat kohtaloa, eikä sillä voi perustella pakollisuutta. Jos opiskelet ruotsia, todennäköisemmin olet tekemisissä sen kielen kanssa jatkossakin. Jos opiskelet jotain muuta kieltä, olet tekemissisä sen kielisten kanssa ja voit todeta, että onneksi opiskelin juuri sitä kieltä!

 

[Tuulipuku]

Ja jos rakastuu ruotsinkieliseen mieheen niin ehtiihän sen kielen oppia myöhemminkin. Kenties pariskunta muuttaa miehen kotiseudulle, joka ruotsinkielistä aluetta ja äkkiähän sen kielen oppii kun on oma opettaja kotona.

Hyvin on ulkomaille avioituneet suomalaisetkin oppineet uuden kotimaansa kielen, vaikka tuskin ovat kreikkaa, hepreaa, italiaa jne. aiemmin opiskelleet.

 

[oi miksi äänestätte]

Mutta eihän tässä ole kyse siitä. Se 100 oppilaan koulurakennus on olemassa. Ne 100 oppilasta, vaan siirretään siihen isompaan ja tehokkaampaan rakennukseen. Ja ei tässä ei ole kyse apartheid-politiikasta - ei todellakaan. Tai vastaavasti tuo sinun kuvaamasi tapa on sulatusuuni. Kaikki sinne vaan niin tulee yhtenäiskulttuuri - not. Ja tulee paljon, paljon ongelmia! Niin muuten Itä-Helsingin realismia on nuo luokat, joissa puhutaan 75 prosenttisesti jotain muuta kuin suomea, sinun lapsesi toki menee sinne luokalle, kun koulut yhdistetään?

Jos kaikki muut koulut yhdistetään isoihin kouluihin, niin silloin ei ole perustetta jättää yhtä pikkukoulua vain kielen takia. Minäkään en siis halua jättikouluja. Mutta en koe tasa-arvoisena, että kielen perusteella pääsee pikkukouluun. Tämä lisää niitä statustapauksia, jotka pakottavat lapsensa ruotsinkieliseksi, jotta pääsevät parempaan kouluun.

On eri asia, että luokassa on erikielisiä kuin että koulurakennuksessa on erikielisiä. Toivoisin, että samassa luokassa on vain hyvin opetuskieltä osaavia, olkoon kieli sitten suomi tai ruotsi. Miten tämä ratkaistaan maahanmuttajien tapauksessa, niin siihen ei minulla (eikä monella muullakaan) taida olla ratkaisua

 

[Raitalankakäärme IV]

Ja jos rakastuu ruotsinkieliseen mieheen niin ehtiihän sen kielen oppia myöhemminkin. Kenties pariskunta muuttaa miehen kotiseudulle, joka ruotsinkielistä aluetta ja äkkiähän sen kielen oppii kun on oma opettaja kotona.

Hyvin on ulkomaille avioituneet suomalaisetkin oppineet uuden kotimaansa kielen, vaikka tuskin ovat kreikkaa, hepreaa, italiaa jne. aiemmin opiskelleet.

Ja siinä vaiheessa kun saadaan lapsia, ja lapsille pitäisi saada aikaiseksi hyvä ja elävä kielitaito, ollaankin takaisin alkuperäisessä aiheessa...

 

[poikia3]

Näissä tapauksissa ongelma on se, että nämä lapset ovat samoissa luokissa suomenkielisten kanssa. Eli opetus heikkenee, koska joudutaan menemään kieltä huonosti osaavien ehdoilla. En tiedä, olisiko se sitten apartheidia, jos huonosti suomea osaavat olisivat omassa luokassaan. Mutta miten he sitten oppisivat sitä suomea, jos ei olisi suomenkielisiä ympärillä... vaikea juttu. Mutta eri ongelma kuin tässä ruotsinkielisten koulurakennusten tapauksessa.

Olisi todellakin aparthaidia, jos lapset sen vuoksi olisivat eri luokalla, jos osaavat huonosti suomea.

Niin vahvoja kannanottoja sinulta tulee, että ajat ruotsinkielisille mantereella yhtä huonoja oloja, kuin suomenkielisillä on ahvenanmaalla. Espoossa ruotsinkielisiä on 8,4 prosenttia. Se luku Espoossa tarkoittaa yli 20 tuhatta ihmistä. Suomessa on kuntia, joissa ruotsinkielisiä on edelleen enemmistö, naapurissa Kauniaisissa ruotsinkielisiä onkin 40 prosenttia, mutta kunta on niin pieni, että heitä on vähemmän kuin ruotsinkielisiä Espoossa. Mutta palvelut Granista saa ruotsiksi.

Ja tuollaisessa isossa koulussa, jossa niitä oppilaita on vaikka se 400 ja heistä 100 ruotsinkielistä, mitä luulet, että tapahtuu, kun esim. jumppamaikka sairastuu. Aika hemmetin isolla todennäköisyydellä tuntia tulee pitämään suomenkielinen opettaja, joka ei osaa opettaa ruotsiksi. Voit pitää tätä pikkujuttuna, mutta käytännössä totuus on tänä päivänä se, että esikoiselleni on myönnetty luokka-avustaja tietyksi tuntimääräksi. Luokka-avustaja ei ole tänä vuonna ollut luokassa päivääkään, miksikö? Hän sairastui - ja säästöjen vuoksi avustajille ei saa palkata sijaisia. Ja sairaslomaa jatkuu aina vaan, päivääkään hän ei ole ollut töissä! Alkuvuodesta myös opettajilla oli sijaisuuskielto. Mitä tapahtuu, kun säästejään, ja jotain tälläistä tapahtuu?

 

[kannanottaja]

Ja jos rakastuu ruotsinkieliseen mieheen niin ehtiihän sen kielen oppia myöhemminkin. Kenties pariskunta muuttaa miehen kotiseudulle, joka ruotsinkielistä aluetta ja äkkiähän sen kielen oppii kun on oma opettaja kotona.

Hyvin on ulkomaille avioituneet suomalaisetkin oppineet uuden kotimaansa kielen, vaikka tuskin ovat kreikkaa, hepreaa, italiaa jne. aiemmin opiskelleet.

Suomalainen nainen ei välttämättä rakastu ilman yhteistä kieltä. Yleensä halutaan tietää kumppanista jotakin enemmän kuin mitä elekielellä pystyy kommunikoimaan. Tai sitten suhde voi jäädä lyhyeksi. Palstalla tietenkin tapana on tää random..

 

[Raitalankakäärme IV]

Jos kaikki muut koulut yhdistetään isoihin kouluihin, niin silloin ei ole perustetta jättää yhtä pikkukoulua vain kielen takia.

Mutta voihan ne ruotsinkielisetkin eri suunnista yhdistää yhteen kouluun. Vähän samaan tapaan kuin toimittiin Helsingin terveydenhuollossa. Ruotsinkielistä palvelua saa aina varmasti... mutta vain kolmelta tai neljältä asemalta. Jää jokaisen itse päätettäväksi haluaako mennä omalle lähiasemalle saamaan palvelua suomeksi, vai kauemmas saamaan palvelua ruotsiksi. Sama voi toimia aivan hyvin koulujen suhteen. Vanhempien valinta siinä vaiheessa.

Toivoisin, että samassa luokassa on vain hyvin opetuskieltä osaavia, olkoon kieli sitten suomi tai ruotsi. Miten tämä ratkaistaan maahanmuttajien tapauksessa, niin siihen ei minulla (eikä monella muullakaan) taida olla ratkaisua

Yrittämällä jakaa maahanmuuttajalapset kantaväestön kanssa kouluihin mahdollisimman tasaisesti? Siinä tosin tulee sitten pitkiä koulumatkoja. Mahdollisimman tehokas suomen kielen koulutus jo nuorille lapsille? Maahanmuuttajalasten saaminen päiväkotihoitoon mahdollisimman laajasti? Luulisi että tuosta olisi muista maista tutkimusmateriaalia, mikä toimii ja mikä ei.

 

[oi miksi äänestätte]

Näissä tapauksissa ongelma on se, että nämä lapset ovat samoissa luokissa suomenkielisten kanssa. Eli opetus heikkenee, koska joudutaan menemään kieltä huonosti osaavien ehdoilla. En tiedä, olisiko se sitten apartheidia, jos huonosti suomea osaavat olisivat omassa luokassaan. Mutta miten he sitten oppisivat sitä suomea, jos ei olisi suomenkielisiä ympärillä... vaikea juttu. Mutta eri ongelma kuin tässä ruotsinkielisten koulurakennusten tapauksessa.

Olisi todellakin aparthaidia, jos lapset sen vuoksi olisivat eri luokalla, jos osaavat huonosti suomea.

Niin vahvoja kannanottoja sinulta tulee, että ajat ruotsinkielisille mantereella yhtä huonoja oloja, kuin suomenkielisillä on ahvenanmaalla. Espoossa ruotsinkielisiä on 8,4 prosenttia. Se luku Espoossa tarkoittaa yli 20 tuhatta ihmistä. Suomessa on kuntia, joissa ruotsinkielisiä on edelleen enemmistö, naapurissa Kauniaisissa ruotsinkielisiä onkin 40 prosenttia, mutta kunta on niin pieni, että heitä on vähemmän kuin ruotsinkielisiä Espoossa. Mutta palvelut Granista saa ruotsiksi.

Ja tuollaisessa isossa koulussa, jossa niitä oppilaita on vaikka se 400 ja heistä 100 ruotsinkielistä, mitä luulet, että tapahtuu, kun esim. jumppamaikka sairastuu. Aika hemmetin isolla todennäköisyydellä tuntia tulee pitämään suomenkielinen opettaja, joka ei osaa opettaa ruotsiksi. Voit pitää tätä pikkujuttuna, mutta käytännössä totuus on tänä päivänä se, että esikoiselleni on myönnetty luokka-avustaja tietyksi tuntimääräksi. Luokka-avustaja ei ole tänä vuonna ollut luokassa päivääkään, miksikö? Hän sairastui - ja säästöjen vuoksi avustajille ei saa palkata sijaisia. Ja sairaslomaa jatkuu aina vaan, päivääkään hän ei ole ollut töissä! Alkuvuodesta myös opettajilla oli sijaisuuskielto. Mitä tapahtuu, kun säästejään, ja jotain tälläistä tapahtuu?

Hei, nyt vääristelet sanomisiani. En halua Ahvenanmaan tai Ruotsin kaltaista suomenkielisiä (siis meillä ruotsinkielisiä) sortavaa politiikkaa. Tarkoitan, että näinkin lähellä meillä on esimerkkejä avoimen syrjivästä kielipolitiikasta, vaikka nämä ovat ns. sivistyneitä maita/alueita. Suomessa ruotsinkielisten asiat ovat todella hyvällä tolalla, joten en näe mitään syytä itkeä jostain koulurakennuksista.

Mikä kannanotoissani on varsinaisesti ollut "vahvaa"?

Mainitsit ongelmaksi, että sijaisopettaja tms. voi olla suomenkielinen. Maassa, jossa on yli 90% suomenkielisiä, olisi lapsenkin hyvä tottua ajatukseen, että saattaa joskus tulla tilanteita, että ruotsin kielellä ei pärjää.

 

[poikia3]

Ja jos rakastuu ruotsinkieliseen mieheen niin ehtiihän sen kielen oppia myöhemminkin. Kenties pariskunta muuttaa miehen kotiseudulle, joka ruotsinkielistä aluetta ja äkkiähän sen kielen oppii kun on oma opettaja kotona.

Hyvin on ulkomaille avioituneet suomalaisetkin oppineet uuden kotimaansa kielen, vaikka tuskin ovat kreikkaa, hepreaa, italiaa jne. aiemmin opiskelleet.

No mun ei tarvinnut sitä kieltä opetella, kun sen jo osasin valmiiksi. Minusta se oli hyvä juttu. Mutta eipä se poista sitä faktaa, että olen pankin pääkonttorissa puhunut pankin konttoreihin suomessa ruotsia, että olen vastaanottanut osto- ja myyntimääräyksiä ruotsiksi, että olen palvellut liikkeissä pääkaupunkiseudulla asiakkaita ruotsiksi. Ja siihen minulle on antanut mahdollisuuden kouluruotsini. Kielitaito on toki tässä parantunut, eihän minulla ole ollut hajuakaan arkisanastosta, mitä lapsiperheessä tarvitaan, vesilätäköistä tai kurahousuista tai vaipoista, välitunneista ja niin edelleen. Mutta sehän on vain kivaa, kun kielitaito laajenee.

Kun kielistä on kiinnostunut niitä opiskelee muutenkin, esim. omasta repertuaarista löytyy
-ruostunut kreikka (opiskeltu vain lomailutarpeisiin, joka juontaa juurensa tarpeeseen ostaa vesipullo).
-Venäjä, opiskeltu, koska kuvittelin lukioaikana sen taidon olevan erittäin hyödyllinen.
- Ranska, jota opiskelin, koska se kuulosti kauniilta kieleltä.
- Englanti, koska ensimmäisenä vieraana kielenä 70-luvulla sai valita joko ruotsin tai englannin
- Ruotsi koska se oli se toinen vieras kieli
- Saksa, jota opiskelin työväenopistossa, kun yksi kesätyöpaikka jäi saamatta
- Espanja, jota lähdin opiskelemaan, koska kieli on helppo ja muistuttaa ranskaa.

Monia kieliä opiskellaan varsin yllättävistä syistä, ja ne syyt eivät likikään aina ole avioliitto.

 

[kannanottaja]

Näissä tapauksissa ongelma on se, että nämä lapset ovat samoissa luokissa suomenkielisten kanssa. Eli opetus heikkenee, koska joudutaan menemään kieltä huonosti osaavien ehdoilla. En tiedä, olisiko se sitten apartheidia, jos huonosti suomea osaavat olisivat omassa luokassaan. Mutta miten he sitten oppisivat sitä suomea, jos ei olisi suomenkielisiä ympärillä... vaikea juttu. Mutta eri ongelma kuin tässä ruotsinkielisten koulurakennusten tapauksessa.

Olisi todellakin aparthaidia, jos lapset sen vuoksi olisivat eri luokalla, jos osaavat huonosti suomea.

Niin vahvoja kannanottoja sinulta tulee, että ajat ruotsinkielisille mantereella yhtä huonoja oloja, kuin suomenkielisillä on ahvenanmaalla. Espoossa ruotsinkielisiä on 8,4 prosenttia. Se luku Espoossa tarkoittaa yli 20 tuhatta ihmistä. Suomessa on kuntia, joissa ruotsinkielisiä on edelleen enemmistö, naapurissa Kauniaisissa ruotsinkielisiä onkin 40 prosenttia, mutta kunta on niin pieni, että heitä on vähemmän kuin ruotsinkielisiä Espoossa. Mutta palvelut Granista saa ruotsiksi.

Ja tuollaisessa isossa koulussa, jossa niitä oppilaita on vaikka se 400 ja heistä 100 ruotsinkielistä, mitä luulet, että tapahtuu, kun esim. jumppamaikka sairastuu. Aika hemmetin isolla todennäköisyydellä tuntia tulee pitämään suomenkielinen opettaja, joka ei osaa opettaa ruotsiksi. Voit pitää tätä pikkujuttuna, mutta käytännössä totuus on tänä päivänä se, että esikoiselleni on myönnetty luokka-avustaja tietyksi tuntimääräksi. Luokka-avustaja ei ole tänä vuonna ollut luokassa päivääkään, miksikö? Hän sairastui - ja säästöjen vuoksi avustajille ei saa palkata sijaisia. Ja sairaslomaa jatkuu aina vaan, päivääkään hän ei ole ollut töissä! Alkuvuodesta myös opettajilla oli sijaisuuskielto. Mitä tapahtuu, kun säästejään, ja jotain tälläistä tapahtuu?

Pitäiskö rauhottua?? Voiko lapsesi huonosti vai onko kenties integroitunut valtaväestöön? Ja sekö syö sinua? Lasten väitetään sopeutuvan huomattavasti pahempiinkin tilanteisiin - ei kannata lietsoa lapseen epätoivoa, jota ei oikeasti ole.

 

[poikia3]

No, saako lapsesi olla tekemissä tämän naapurintytön kanssa, vaikka hän onkin suomenkielinen, jos kuitenkin puhuu ruotsia?

Eikös tässä ole poikia3:n kanssa juuri korostettu sitä, että lapsilla on moniakin suomenkielisiä kontakteja?

tuossa iässä tytöt ja pojat karttavat toisaan kuin ruttoa. Mutta todellakin, olen sanonut, että lapset leikkivät pihalla suomeksi.

 

[oi miksi äänestätte]

Jos kaikki muut koulut yhdistetään isoihin kouluihin, niin silloin ei ole perustetta jättää yhtä pikkukoulua vain kielen takia.

Mutta voihan ne ruotsinkielisetkin eri suunnista yhdistää yhteen kouluun. Vähän samaan tapaan kuin toimittiin Helsingin terveydenhuollossa. Ruotsinkielistä palvelua saa aina varmasti... mutta vain kolmelta tai neljältä asemalta. Jää jokaisen itse päätettäväksi haluaako mennä omalle lähiasemalle saamaan palvelua suomeksi, vai kauemmas saamaan palvelua ruotsiksi. Sama voi toimia aivan hyvin koulujen suhteen. Vanhempien valinta siinä vaiheessa.

Toivoisin, että samassa luokassa on vain hyvin opetuskieltä osaavia, olkoon kieli sitten suomi tai ruotsi. Miten tämä ratkaistaan maahanmuttajien tapauksessa, niin siihen ei minulla (eikä monella muullakaan) taida olla ratkaisua

Yrittämällä jakaa maahanmuuttajalapset kantaväestön kanssa kouluihin mahdollisimman tasaisesti? Siinä tosin tulee sitten pitkiä koulumatkoja. Mahdollisimman tehokas suomen kielen koulutus jo nuorille lapsille? Maahanmuuttajalasten saaminen päiväkotihoitoon mahdollisimman laajasti? Luulisi että tuosta olisi muista maista tutkimusmateriaalia, mikä toimii ja mikä ei.

Niin, jos ihan tavallisen ruotsinkielisen kannalta ajattelee, niin olisiko parempi, että lähikoulussa on ruotsinkielinen luokka, vai että kaupungin toisella puolella on ruotsinkielinen koulu? Itse kannattaisin ensimmäistä vaihtoehtoa, mutta onko se rakennus niin tärkeä juttu, että hyväksyisit sen vuoksi pitkän koulumatkan?