Suosi sekarotuista! Asiatekstiä, te himojalostajat, lukekaa ja miettikää.

["seropi"]

Suosi sekarotuista! | Kotimaan uutiset | Iltalehti.fi

Suosi sekarotuista!

Tiistai 18.10.2011 klo 01.06

Jos niin monet suositut koirarodut ovat sairaita, millainen koira kannattaa valita, että se pysyisi mahdollisimman terveenä eikä kärsisi pelkästä olemassaolostaan?



Seppo Turunen sanoo, että usein suomenpystykorvan tapainen, sekarotuinen koira on fyysisesti kaikkein tervein. (WIKIPEDIA)Seppo Turunen ei välttämättä luottaisi kasvattajan sanaan koiran valinnassa.

- Kasvattajat ovat huonoja lähteitä. Satun tietämään, että jotkut pikkukenneleiden pitäjät eivät edes halua kertoa sairauksista, vaan yrittävät jopa vähätellä rodun sairausgeenejä.

Turunen itse suosisi sekarotuista koiraa, koska niissä on vähemmän perinnöllisiä sairauksia kuin rotukoirissa. Hän korostaa, että vanhempien geenipohjan pitäisi olla mahdollisimman laaja.

Liikkumisongelmien takia koira ei saisi olla liian iso tai pieni.

- Koiran pitäisi olla keskikokoa, ei ihan pieni. Sillä pitäisi olla sen verran jalkoja, että se yltää kävellä lumihangessa.

Turunen sanoo, ettei koiralla pidä olla erikoista ruumiinrakennetta, sillä se on varma merkki tulevista terveysongelmista.

- Luppakorvat ovat huonot, samoin, jos iho on kovin poimuinen. Sanotaan nyt, että terve koira voisi muistuttaa vanhaa suomenpystykorvaa.

Lyhytkuonoiset koirat ovat Turusen mukaan usein kaikkein sairaimpia.

- Se kuuluu hengitysäänessä. Niillä on niin ahtaat tiehyet, etteivät ne pysty hengittämään kunnolla, vaan niiden pitää ikään kuin vähän läähättää koko ajan.

- Nämä ovat maalaisjärkeen käyviä asioita.


Iltalehti 18.10.2011

 

["höh"]

Nyt kun vielä tietäs kuka on Seppo Turunen. Naapurin mies? Sillä ei kyllä ole koiraa.

 

[hois]

Eikös se ole se entinen Korkeasaaren johtaja?

 

[diudiud]

http://fi.wikipedia.org/wiki/Seppo_Turunen

 

["..."]

[QUOTE="seropi";24845735]
Turunen itse suosisi sekarotuista koiraa, koska niissä on vähemmän perinnöllisiä sairauksia kuin rotukoirissa. Hän korostaa, että vanhempien geenipohjan pitäisi olla mahdollisimman laaja. [/QUOTE]

Toi on kyllä ihan pöhköä. Mieluummin kai sitä hankkii tarkastettujen ja terveiksi todettujen suomenpystykorvien puhdasrotuisen jälkeläisen kuin mahdollisesti sairaiden erirotuisten pystykorvien sekarotuisen jälkeläisen?

 

["mä"]

En nyt lähtisi kaikkia rotukoiria parjaamaan muutaman huonomman vuoksi. Jos esim. pentueen toinen vanhempi tuotu ulkomailta, sukusiitokselle on minimaaliset mahdollisuudet.

Enemmän lähtisin huutelemaan sellaisten perään, jotka ostavat rotukoiran rekisteröimättömänä. Tällaisia myyjiä on Apulat sun muut täynnä ja idiootit ostavat, kun "halvemmalla saa".

 

["höh"]

Jos mopsi kuksii sharpeita niin saadaan terve sekarotuinen?
On tainnut toimittaja hiukan oikoa juttua tehdessään. Tuo on aivan totta, että lyhytkuonoisista yms äärimmäisyyksistä pitäisi päästä eroon. parhaat mahdolisuudet terveyteen on keskikokoisella kuonollisella pystykorvaisella koiralla. Mikä ei välttämättä tarkoita sekarotuista koiraa. Minulla ei ole ollut mitään vaikeuksia löytää terveitä rotukoiria. Pitää vaan hiukan paneutua asiaan ja hylätä kaikki sellaiset kasvattajat joiden koirilla on sairauksia ja myös sellaiset joiden kasvattamia koiria ei ole kattavasti tutkittu,mikä pudottaa heti pois sekarotuiset(jotka yleensä kuopataan soramonttuun kun sairautta ilmenee) . Myös käyttölajeissa veteraaneina kilpailevat koirat ovat aika hyvä laadun tae.

 

["jaahans"]

Ja mistäköhän nämä sekarotuiset tulevat? Rotukoirien eri yhdistelmistä, joten perinnöllisyys sairauksiin on ihan samanlainen kuin rotukoirillakin.

Miten tällainen myytti voi vielä elää?

Ei ole olemassa mitään tyypillistä perustervettä koiraa. Yksikään eläinlääkäri ei edes allekirjoittaisi tuota Turusen väitettä. Geeniperimästä ei kukaan tiedä, joten mistä tämä väite on saanut alkunsa?

Mihin ne sairaudet häviäisivät?

Tuohon ulkomaisiin tuontikoiriin sekä jalostuksiin sen verran, että kaikissa maissa ei ole samanlaista käytäntöä kuin Suomessa. Ulkomaisen koiran suvusta ei välttämättä ole tietoa, koska jalostussäännöt eivät sitä vaadi. Näissäkin on omat riskinsa juuri sairauksien kohdalla.
Koiran isä ja emä sekä heidän vanhempansa voivat olla tiedossa, mutta ei sairaudet.

Eipä niitä kyllä ihan kaikki kasvattajat edes ilmoitakaan.

 

[minä,]

Entäs sekarotuiset ihmiset kuten esi.Jani Toivola tai Lola Odusoga, onko ne parempia vai huonompia kuin puhdasrotuiset

 

[chef]

[QUOTE="...";24845763]Toi on kyllä ihan pöhköä. Mieluummin kai sitä hankkii tarkastettujen ja terveiksi todettujen suomenpystykorvien puhdasrotuisen jälkeläisen kuin mahdollisesti sairaiden erirotuisten pystykorvien sekarotuisen jälkeläisen?[/QUOTE]

Se minkä se sekarotuisuus tuo tähän lisää, on laajempi geeniperimä. Homma kun menee siten, että mitä suppeampi geeniperimä, sen enemmään sairauksia. Mutta muuta hyötyä siitä ei ole...ja koska meiltä löytyy vielä varsin terveitä rotuja (juuri niistä peruskoiran näköisistä ja kokoisista roduista), ei ole tarvetta lopettaa kaikkia rotuja ja alkaa suosimaan sekarotuisia.

Ja tässä unohdetaan nyt kokonaan se, että jos tehdään sekarotuisia koiria kahdella rotukoiralla, ei voida tietää, mitä saadaan. Hyvänä esimerkkinä vaikkapa tuo oma koirani. Siitä piti tulla noin 35-40 kiloinen, koska sen molemmat vanhemmat ovat isoja ja pentuna se oli hyvin vankka...mutta kuinkas sitten kävikään...se painaa nyt aikuisena 22 kiloa.

Myöskään ei voida lainkaan tietää mitä saadaan noin niinkuin luonnepuolella. Koirani rodut huomioiden voitaisiin olettaa sen osaavan uida ja jopa nauttia vedstä, mutta sen saa veteen lähinnä vain raahaamalla, eikä se ui, ellei sitä pudota veneestä veteen, jolloin sen on pakko uida tai se hukkuu.

Sen sijaan, että voisin tuudittautua sen olevan terve, koska se on sekarotuinen, joudunkin nyt miettimään kahden erirotuisen koiran tyypillisiä sairauksia ja seuraamaan, ilmaantuuko niiden oireet koiralleni. Koirani molemmat vanhemmat ovat terveeksi todettuja, mutta kyllä kaksi A-lonkkaistakin voi saada vaikka D-lonkkaisen jälkeläisen. Mitään takeita ei siis ole.

Mulla on ollut sekarotuisia ja rotukoiria melkolailla puolet ja puolet, mutta jatkossa meille kotiutunee enemmän puhdasrotuisia. Niiden kohdalla on edes vähän paremmin tiedossa se, että mitä sieltä pitäisi tulla, vaikka sitä ei voi niidenkään kohdalla koskaan tietää.

 

["..."]

Nämä ovat sairaimmat koirarodut | Kotimaan uutiset | Iltalehti.fi

"Turunen on listannut kymmenen suosittua koirarotua, joilla esiintyy suuri määrä erilaisia perinnöllisiä sairauksia.

Shih Tzu
Selkänikamavauriot, hengitysvaikeudet, liikalihavuus, varhainen hampaiden irtoaminen, silmä- ja korvasairaudet."


Siis liikalihavuus perinnöllinen sairaus?

 

["niin"]

Chef sanoi, että rotukoirista tietää paremmin, mitä voi saada. Ei todellakaan voi tietää, itsekin joskus aikanaan rummutin rotukoirien puolesta ja mitä enemmän niitä näin ja itsellänikin muutama oli, totesin, että ainoa mitä rotukoirassa voi olettaa olevan on suht samanlainen ulkonäkö, luonne ja terveys on rotukoirien (ja seropien) kohdalla täyttä arpapeliä.

Se kuitenkin on tunnettu tosiasia, että seropit ihan oikeasti ja tosissaan ovat terveempiä kuin ulkonäköjalostetut rotukoirat (ja ikävä kyllä, näyttelyt jostain todella sairaasta syystä sanelevat koko ajan kasvatusta enemmän ja enemmän) ja se seropien terveys on seurausta siitä laajemmasta geenipohjasta. Mitä enemmän niitä rotuja on sekaisin, sen parempi, koiran terveyden kannalta.

Laitettuani muutaman vuoden ikäiset rotukoirat monttuun, joilla olis sitä sun tätä sairautta ja yhdellä täysin laho pää totesin, että rotukoirista en saa mitään vastinetta sille järjettömälle ja kohtuuttomalle kiskurihinnalle, mitä niistä pyydetään. Se paperilappunen, joka erottaa rotukoiran seropista ei takaa yhtään mitään eikä todellakaan ole sen tuhannen euron väärti, mitä kasvattajat niistä repii. Ostin seropin 100€:lla ja tyytyväisempi en voi olla, jos se sairastuu niin onpahan se sen hinnassa säästetty 900€ laittaa sen eläinlääkärikuluihin. Tosin niin, se seropi -yllättävää kyllä- ei ole tarvinnut eläinlääkäriä muuhun kuin rokotuksiin, toisin kuin rotukoirat, joita on saanut viedä eläinlääkäriin milloin minkäkin syyn takia.

Toki terveitäkin rotukoiria on, mutta eivät nekään ole hintansa väärtejä. Jatkossa siis kierrän rotukoirat kaukaa ja etsin kunnon sekarotuisia

 

["..."]

Se minkä se sekarotuisuus tuo tähän lisää, on laajempi geeniperimä. Homma kun menee siten, että mitä suppeampi geeniperimä, sen enemmään sairauksia. Mutta muuta hyötyä siitä ei ole...ja koska meiltä löytyy vielä varsin terveitä rotuja (juuri niistä peruskoiran näköisistä ja kokoisista roduista), ei ole tarvetta lopettaa kaikkia rotuja ja alkaa suosimaan sekarotuisia.

Mutta vaikka vanhemmat ovat eri rotuisia ja geeniperimä sen takia laaja, niin eihän se tarkoita että sairauksia olisi jotenkin vähemmän? Mahdollisesti jopa enemmän? Jos toisella vanhemmalla on d-lonkat ja toinen sairastaa jotain perinnöllistä silmäsairautta, niin eikö pennut voi pahimmassa tapauksessa saada kummankin rodun vitsukset?

 

["..."]

[QUOTE="niin";24845969]
Se kuitenkin on tunnettu tosiasia, että seropit ihan oikeasti ja tosissaan ovat terveempiä kuin ulkonäköjalostetut rotukoirat (ja ikävä kyllä, näyttelyt jostain todella sairaasta syystä sanelevat koko ajan kasvatusta enemmän ja enemmän) ja se seropien terveys on seurausta siitä laajemmasta geenipohjasta. Mitä enemmän niitä rotuja on sekaisin, sen parempi, koiran terveyden kannalta.[/QUOTE]

On ikävää että sinulle on ollut huono tuuri rotukoirien kanssa. Minulla on juuri päinvastainen kokemus.
Meillä on ollut PALJON rotukoiria (kasvatusta), eikä millään niistä ole ollut hengenvaarallista sairautta, sydämen laajentumista on vanhemmiten tullut, joka pysyy kurissa lääkkeillä.
Sitä vastoin olemme "pelastaneet" pari kunnon sekoitusta virosta, siis niistä ei millään pysty/pystynyt arvaamaan mitä ne sisälsivät. Kummallekin tuli kasvaimia, toinen kuoli ja toinen nyt vielä hengissä parin leikkauksen jälkeen.

Enkä ala toitottamaan että sekarotuiset on sairaita ja pelkästään rotukoiria pitää suosia. Mutta meidän kohdala on käynyt näin, p*ska mäihä.

 

["hmmm"]

[QUOTE="...";24845974]Mutta vaikka vanhemmat ovat eri rotuisia ja geeniperimä sen takia laaja, niin eihän se tarkoita että sairauksia olisi jotenkin vähemmän? Mahdollisesti jopa enemmän? Jos toisella vanhemmalla on d-lonkat ja toinen sairastaa jotain perinnöllistä silmäsairautta, niin eikö pennut voi pahimmassa tapauksessa saada kummankin rodun vitsukset?[/QUOTE]

näinhän voi käydä, mutta yleensä kun rotuja aletaan sekoittelemaan ómaksuu se jälkikasvu enemmän niitä hyviä geenejä kuin huonoja, tämä on ihan luonnollinen tapahtuma.. samahan se ihmisillä on, että tulee sairaita yksilöitä mitä sisäsiittoisempaa on, eli lisäännytään lähisukulaisen kanssa, näin se koirillakin menee..

itselläni on kaksi sekarotuista, molemmat olleet suht terveitä, toiselle tuli perintösairautena epilepsia, onneksi se on hallinnassa oikealla lääkityksellä.

itse olen aina haaveillut sakemannista, mutta enään en sellaista ostaisi, koska rotu on jalostettu pilalle, matalaperseiseksi, josta seurauksena selkä ja lonkkasairaudet, kylläpä vaan oli sakemannitkin upeita 20vuotta sitten, kun perä oli normaali, ja silloin ne olivat terveitäklin, enään ei tuollaisia vanhan kannan sakemanneja vain löydy.

 

[alkukantainen]

Ihmiset kun hommaisivat terverotuisia koiria eivätkä mitään pilalle jalostettuja. Itse kun ensimmäisen koirani ostin, niin tavoitteena olikin löytää rotu joka on mahdollisimman terve ja alkukantainen. Huomannut, että koirillani on välillä vaikeuksia esim. puistoissa kommunikoida muiden koirien kanssa jos niillä on luppakorvat, töpöhäntä, rohisevat hengittäessään ym. ym. Ja tutkin pentueen sukutaulua pitkälle ja vielä pidemmälle ja etsin terveystutkimusten tuloksia ja niillä perusteilla löysin sopivan pentueen, mistä halusin pennun. En vain ottanut pentua ekalta vastaan tulevalta kivalta kasvattajalta. Sen verran hyvää sukua on ollut ja terveitä, että kahta koiristani on käytetty myöhemminkin jalostukseen.

 

[chef]

[QUOTE="niin";24845969]Chef sanoi, että rotukoirista tietää paremmin, mitä voi saada. Ei todellakaan voi tietää, itsekin joskus aikanaan rummutin rotukoirien puolesta ja mitä enemmän niitä näin ja itsellänikin muutama oli, totesin, että ainoa mitä rotukoirassa voi olettaa olevan on suht samanlainen ulkonäkö, luonne ja terveys on rotukoirien (ja seropien) kohdalla täyttä arpapeliä.

Se kuitenkin on tunnettu tosiasia, että seropit ihan oikeasti ja tosissaan ovat terveempiä kuin ulkonäköjalostetut rotukoirat (ja ikävä kyllä, näyttelyt jostain todella sairaasta syystä sanelevat koko ajan kasvatusta enemmän ja enemmän) ja se seropien terveys on seurausta siitä laajemmasta geenipohjasta. Mitä enemmän niitä rotuja on sekaisin, sen parempi, koiran terveyden kannalta.

Laitettuani muutaman vuoden ikäiset rotukoirat monttuun, joilla olis sitä sun tätä sairautta ja yhdellä täysin laho pää totesin, että rotukoirista en saa mitään vastinetta sille järjettömälle ja kohtuuttomalle kiskurihinnalle, mitä niistä pyydetään. Se paperilappunen, joka erottaa rotukoiran seropista ei takaa yhtään mitään eikä todellakaan ole sen tuhannen euron väärti, mitä kasvattajat niistä repii. Ostin seropin 100€:lla ja tyytyväisempi en voi olla, jos se sairastuu niin onpahan se sen hinnassa säästetty 900€ laittaa sen eläinlääkärikuluihin. Tosin niin, se seropi -yllättävää kyllä- ei ole tarvinnut eläinlääkäriä muuhun kuin rokotuksiin, toisin kuin rotukoirat, joita on saanut viedä eläinlääkäriin milloin minkäkin syyn takia.

Toki terveitäkin rotukoiria on, mutta eivät nekään ole hintansa väärtejä. Jatkossa siis kierrän rotukoirat kaukaa ja etsin kunnon sekarotuisia [/QUOTE]

Niin siis mitä se Chef sanoi? Ei tainnut nyt ihan mennä siten, miten sä sen asian ilmaisit. Käytä vaikka seuraavalla kertaa lainauksia, jos pääsee noin pahasti siinä välissä unohtumaan se, että mitä joku sanoi.

 

[Maanantaikappale]

Suosin itse rekisteröityjä rotukoiria siitä yksinkertaisesta syystä, että voin paremmin tietää mitä koirani "takana" on. Esim. sukusiitos%+muut sukulinjaukset. Lisäksi esim. koiranetistä näkee todella kätevästi kaikki lonkka, yms. kuvausten ja testien tulokset (oma koira, sen lähisukulaiset, kasvattajan kaikki koirat jne). Minulle on tärkeää tietää koirani tausta, jotta voin paremmin ennakoida mitä on mahdollisesti odotettavissa tulevaisuudessa.

Lisäksi koen valtavana plussana myös sen, että rotukoiralle saa otettua kunnon vakuutuksen.

 

[chef]

[QUOTE="...";24845974]Mutta vaikka vanhemmat ovat eri rotuisia ja geeniperimä sen takia laaja, niin eihän se tarkoita että sairauksia olisi jotenkin vähemmän? Mahdollisesti jopa enemmän? Jos toisella vanhemmalla on d-lonkat ja toinen sairastaa jotain perinnöllistä silmäsairautta, niin eikö pennut voi pahimmassa tapauksessa saada kummankin rodun vitsukset?[/QUOTE]

Tarkoittaa ja ei tarkoita. Mikäli molemmat vanhemmat ovat roduiltaan sellaisia, joilla on vaikkapa ongelmia lonkkien kanssa ja molemmilla vanhemmilla on vieläpä yksilötasollakin tätä ongelmaa, on hyvin suuri todennäköisyys sille, että ongelma siirtyy myös pennuille.

Mikäli toisella on ongelmaa lonkkien kanssa ja toisella kyynäreiden kanssa on mahdollista saada lonkkavikaisia pentuja, mutta mahdollisuus tähän on kuitenkin pienempi silloin jos vain toisella vanhemmista on paskat lonkat, kuin että ne olisi molemmilla.
Toki siihen pentueeseen saattaa tulla sitten myös niitä paskoja kyynäreitä omaavia pentuja, mutta jälleen taas pienemmällä todennäköisyydellä, kun toisella vanhemmalla ne kyynäreet on kuitenkin kunnossa.

Lopputulos saattaa olla se, että tällaiseen pentueeseen syntyy yhtä paljon sairaita pentuja, kuin mitä vastaavaan puhdasrotupentueeseen, mutta todennälköisyys sille on kuitenkin pienempi.

Toisaalta sitten taas tälläiseen pentueeseen saattaa syntyä pentuja joilla on nuo molemmat ongelmat. Ja tätä ei siis olisi odotettavissa siihen puhtaaseen rotupentueeseen.

Pitää muistaa se, että on olemassa erilaisia rotukoiria ja erilaisia sekarotuisia. Mikäli vertaa sekarotuista sesseä vaikka cavalieriin, joista ei taida montaakaan tervettä yksilöä enää löytyvän, niin siinä kohtaa lähes mikä tahansa sekarotuinen on todennököisesti terveempi.

Mutta ainakin nyt näyttää siltä, että oma sekarotuisempi on sairaampi, kuin yksikään puhdasrotuisistani on koskaan ollut. Jotta menee tämä näinkin päin.

 

["niin"]

Se minkä se sekarotuisuus tuo tähän lisää, on laajempi geeniperimä. Homma kun menee siten, että mitä suppeampi geeniperimä, sen enemmään sairauksia. Mutta muuta hyötyä siitä ei ole...ja koska meiltä löytyy vielä varsin terveitä rotuja (juuri niistä peruskoiran näköisistä ja kokoisista roduista), ei ole tarvetta lopettaa kaikkia rotuja ja alkaa suosimaan sekarotuisia.

Ja tässä unohdetaan nyt kokonaan se, että jos tehdään sekarotuisia koiria kahdella rotukoiralla, ei voida tietää, mitä saadaan. Hyvänä esimerkkinä vaikkapa tuo oma koirani. Siitä piti tulla noin 35-40 kiloinen, koska sen molemmat vanhemmat ovat isoja ja pentuna se oli hyvin vankka...mutta kuinkas sitten kävikään...se painaa nyt aikuisena 22 kiloa.

Myöskään ei voida lainkaan tietää mitä saadaan noin niinkuin luonnepuolella. Koirani rodut huomioiden voitaisiin olettaa sen osaavan uida ja jopa nauttia vedstä, mutta sen saa veteen lähinnä vain raahaamalla, eikä se ui, ellei sitä pudota veneestä veteen, jolloin sen on pakko uida tai se hukkuu.

Sen sijaan, että voisin tuudittautua sen olevan terve, koska se on sekarotuinen, joudunkin nyt miettimään kahden erirotuisen koiran tyypillisiä sairauksia ja seuraamaan, ilmaantuuko niiden oireet koiralleni. Koirani molemmat vanhemmat ovat terveeksi todettuja, mutta kyllä kaksi A-lonkkaistakin voi saada vaikka D-lonkkaisen jälkeläisen. Mitään takeita ei siis ole.

Mulla on ollut sekarotuisia ja rotukoiria melkolailla puolet ja puolet, mutta jatkossa meille kotiutunee enemmän puhdasrotuisia. Niiden kohdalla on edes vähän paremmin tiedossa se, että mitä sieltä pitäisi tulla, vaikka sitä ei voi niidenkään kohdalla koskaan tietää.

Noin, nyt mä lainasin, kun pyysit lainaamaan. Eli ei unohtunut yhtikäs mitään. Tuossa viimeisessä kappaleessa sanot, että "jatkossa meille kotiutunee enemmän puhdasrotuisia. Niiden kohdalla on edes vähän paremmin tiedossa se, että mitä sieltä pitäisi tulla, vaikka sitä ei voi niidenkään kohdalla koskaan tietää" kun se ei todellakaan ole tiedossa yhtään sen paremmin. Itsekin tosiaan kaivelin ja tongin ja otin niin helvetin hienon rotukoiran jossa koko suku oli harrastavaa, tervettä ja kaikinpuolin priimakoiraa ja käsiini sain kasan paskaa.

Kyllä niitä sairaita seropeja on vaikka kuinka ja paljon, et oo sitä koskaan kieltänyt, mutta todennäköisyys saada terve sekarotuinen on suurempi kuin saada terve rotukoira (ps. tätä ei ollut enää tarkoitettu chefille vaan yleisesti.

 

[chef]

[QUOTE="niin";24846362]Noin, nyt mä lainasin, kun pyysit lainaamaan. Eli ei unohtunut yhtikäs mitään. Tuossa viimeisessä kappaleessa sanot, että "jatkossa meille kotiutunee enemmän puhdasrotuisia. Niiden kohdalla on edes vähän paremmin tiedossa se, että mitä sieltä pitäisi tulla, vaikka sitä ei voi niidenkään kohdalla koskaan tietää" kun se ei todellakaan ole tiedossa yhtään sen paremmin. Itsekin tosiaan kaivelin ja tongin ja otin niin helvetin hienon rotukoiran jossa koko suku oli harrastavaa, tervettä ja kaikinpuolin priimakoiraa ja käsiini sain kasan paskaa.

Kyllä niitä sairaita seropeja on vaikka kuinka ja paljon, et oo sitä koskaan kieltänyt, mutta todennäköisyys saada terve sekarotuinen on suurempi kuin saada terve rotukoira (ps. tätä ei ollut enää tarkoitettu chefille vaan yleisesti.[/QUOTE]

Niin, mä tosiaan sanoin, että niiden kohdalla on edes vähän paremmin tiedossa se, että mitä sieltä pitäisi tulla, vaikka sitä ei voi niidenkään kohdalla koskaan tietää.

Ja se on kyllä eri asia, kuin se, mitä sinä väitit mun sanoneeni, joka siis oli:

[QUOTE="niin";24845969]Chef sanoi, että rotukoirista tietää paremmin, mitä voi saada. [/QUOTE]

"Vähän paremmin tiedossa" on eri asia, kuin "tietää paremmin".

"Tietää vähän paremmin" sen sijaan olisi oikea muoto.

Ymmärrätkö?

Jos mä otan bortsun, niin mä voin olettaa (linjoista riippuen) saavani koira, jolla voi mm. paimentaa.

Jos mä otan x-rotuisen, jonka taiustasta tiedetään se, että emä on mikälie mix ja isä tuntematon, voinko mä millään muotoa olettaa saavani paimentavan koiran? En voi.

Toki voi käydä niinkin, etteä se bortsu niistä linjoista huolimatta paimenna, mutta sille on kuitenkin mahdollisuus, joka lienee suurempi, kuin sen x-rotuisen sessen kohdalla.

Valitettavaa, että sait käsiisi paskaa. Niin vain valitettavasti käy aina välillä, sillä ei taida maa päällään kantaa montaakaan sellaista pentuetta, jossa jokainen pentu olisi pelkkää priimaa vaikka olisi ihan ää'rimmilleen harlittu yhdistelmä, josta ei periaatteessa pitäisi muuta tulla kuin sitä priimaa.