V
"vieras"
Vieras
Alla vähän luettavaa antibioottien haitoista. Meidän lapsi söi antibioottikuureja paljon korvatulehduksiin. Itse taas olen jättänyt määrätyt ottamatta ja itsekseen on parantunut.
Tarvitseeko kivuttomaan korvatulehdukseen edes ottaa antibioottia? Missä vaiheessa vaikuttaa kuuloon tms.?
Antibiootti ei tehoa superbakteereihin
Tiistai 15.2.2011 klo 09.29
Pahimmillaan superbakteerit tarkoittavat uhkakuvaa, että tavallisestakin leikkauksesta voi tulla vaarallinen operaatio.
- Sairaaloissa tarvittaisiin infektioriskien torjumiseksi entistä enemmän yhden hengen potilashuoneita omalla vessalla ja suihkulla varustettuina, sanoo professori Ville Valtonen.
- Sairaaloissa tarvittaisiin infektioriskien torjumiseksi entistä enemmän yhden hengen potilashuoneita omalla vessalla ja suihkulla varustettuina, sanoo professori Ville Valtonen.
FAKTA
Thaimaan-matkailijat vaarassa
Superbakteerikannat leviävät professori, infektiolääkäri Ville Valtosen mukaan Suomeen vääjäämättä.
-?Suomi ei ole mikään lintukoto. Emme voi lopettaa sairastumista ulkomailla ja sairaalaan joutumista.
-?Aasia on pahinta aluetta. Olen huolissani Intian, Pakistanin ja Bangladeshin lisäksi Thaimaasta ja Venäjästä.
-?Kiina on suuri arvoitus, koska sieltä ei ole saatavissa minkäänlaisia tilastoja.
Uusia antibiootteja ei kehitetä Valtosen mukaan kymmeneen vuoteen.
- ?Uuden antibiootin kehittäminen maksaa yli miljardin ja kestää kymmenen vuotta. Lääketeollisuudelle tämä on liian suuri riski. Visioni on, että kymmenen vuoden kuluttua antibioottiresistenssiongelma on niin paha, että WHO alkaa koordinoida uusien antibioottien kehittämistä veronmaksajien rahoilla.
-?Nyt satsataan yhä enemmän rokotteiden kehittämiseen. Uskon, että kymmenen vuoden sisällä tulee rokotteita sairaalainfektioita vastaan.
FAKTA
Hurjia uhkakuvia
Superbakteerien leviäminen nostaa pelottavia uhkakuvia.
Tavallisten infektiotautien hoidosta voi tulla pitkiä ja hankalia. Esimerkiksi virtsatietulehdusta voidaan joutua hoitamaan suoneen annettavilla antibiooteilla pitkään sairaalassa, ja tippuristakin tulisi vaikea hoidettava. Tuber-kuloosi voi palata, ja keuhkokuumeesta tulisi taas yleinen vanhojen ihmisten kuolinsyy.
Koska moderni kirurgia on riippuvainen antibiooteista, ihmisiä voisi kuolla yksinkertaisissa leikkauksissa, kuten joskus 1930-luvulla.
Umpilisäkkeen poistosta tulisi vaarallinen operaatio, ja elinsiirroista tulisi käytännössä mahdottomia suorittaa.
FAKTA
Maailman terveys-päivän teema
WHO on ottanut maailman terveyspäivän 7.4. teemaksi antibiooteille vastustuskykyiset superbakteerit.
Suomen ensimmäinentapaus tuli ilmi viime syksynä, kun Intian-matkalta palannut nuorehko mies paljastui superbakteerin kantajaksi. Hänellä ei vielä ollut tautia, mutta bakteeri löytyi miehen ulosteesta, kun hän oli tutkittavana muun sairauden takia.
Otsikoihin superbakteerit nousivat viime kesänä, kun Britanniassa ilmaantui useita tapauksia. Suolistossa elävä superbakteeri valmistaa NDM-1 -nimistä entsyymiä, joka vahvistaa bakteerin vastustuskykyä antibiooteille hajottamalla useimmat antibiootit. Potilaita yhdisti se, että he kaikki olivat olleet Intiassa tai Pakistanissa ja käyneet muun muassa kauneuskirurgilla tai saaneet elinsiirtoja.
Nyt tutkijat pelkäävät, että superbakteerit aiheuttavat maailmanlaajuisen terveysongelman.
Miksi superbakteeri NDM-1:n pesäpaikka on Intian, Pakistanin ja Bangladeshin alueella, professori ja infektiolääkäri Ville Valtonen?
- Siellä antibioottien käyttö on hulvatonta. Antibiootteja saa kaupan hyllyltä ilman reseptiä. Lisäksi hygieniataso on huono, mikä lisää ripuliriskiä. Bakteereja joutuu pesuveteen ja juomaveteen ja sitä kautta ruokaan.
- Ensimmäiset tapaukset havaittiin 2008 Britanniassa. Nyt bakteerikanta on levinnyt myös Yhdysvaltoihin ja moniin Euroopan maihin, kuten Ruotsiin ja Suomeen. Suomessa bakteeria kantava mies ei ole eristyksissä, mutta hän yrittää palauttaa normaalin bakteeriflooran suolistoon.
- NDM-1:n lisäksi on ilmaantunut useita lievempiä suolistobakteereja, jotka ovat yleisimmille antibiooteille vastustuskykyisiä.
Miksi antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja kehittyy?
- Mitä enemmän anti-biootteja käytetään, sitä herkemmin bakteereja syntyy. Suomessa selvästi yli kaksi miljoonaa syö antibiootteja vuosittain. Se on paljon. Toisaalta, jos antibiootteja ei syötäisi ollenkaan, meillä kuolisi arvioiden mukaan vuosittain noin 20 000 ihmistä nykyistä enemmän.
Korvatulehdus on pikkulasten yleinen vaiva. Tarvitaanko sen hoitamiseen aina antibiootteja?
- Antibioottihoito lyhentää tutkitusti tulehduksen kestoa ja komplikaatioita. Osa tulehduksista menisi kuitenkin ohi viikossa itsestään. Koska alkuvaiheen helppoa diagnosointimenetelmää ei ole osattu kehittää, vanhempia ei voi syyllistää, jos he vaativat antibiootteja lapselleen.
- Huomattavasti pahempi asia on verenmyrkytys eli yleisinfektio. Se voi viedä jopa muutamassa tunnissa oireiden alusta ja on meillä nykyisin tavallisin välitön kuolemansyy sairaalapotilailla.
Onko leikkaukseen menevän syytä pelätä ns. sairaalabakteereja?
- Lisääntyneet robottileikkaukset ja tähystyskirurgia ovat pienentäneet merkittävästi riskiä. Väki kuitenkin vanhenee, ja isojen tekonivelleikkausten määrä kasvaa. Vuodesta 1975 alkaen huomattava osa leikkauspotilaista on saanut ennen operaatiota ennaltaehkäisevän antibioottiannoksen, joka on antanut hyvän suojan.
- Antibiooteille vastustuskykyisen bakteerin leviäminen laajalle väestöön merkitsisi meillä dramaattista infektioriskin lisääntymistä leikkauksien yhteydessä.
Mitä keinoja on pitää superbakteerit kurissa?
- Halvin keino on pitää antibioottien käyttö järkevänä. 10-20 prosentin vähentäminen nykytasosta voisi onnistua ilman jälkitautien riskiä.
- Antibioottien käyttäminen eläinten kasvattamiseen pitäisi kieltää. EU on onnistunut tässä aika hyvin, mutta Yhdysvalloissa karjaa kasvatetaan edelleen antibiooteilla. Myös EU:hun kuulumattoman Norjan kaloja kasvatetaan monin paikoin antibiooteilla. Ehkä kuluttajien pitäisi alkaa vaatia selvitystä, mitä elintarvikkeita kasvatetaan antibioottien avulla ja sitten äänestää jaloillaan.
- Terveysturismi on pantava suurennuslasin alle. Hetkellisesti esimerkiksi Intiassa tehtävät kauneusleikkaukset voivat olla halvempia, mutta komplikaatiot tulevat kalliiksi.
- Käsien pesu on erittäin tärkeä keino ehkäistä bakteerien leviämistä. Hyksissä on jo kaksi vuotta ollut kampanja, ettei lääkäri tervehdi kättelemällä. Potilaat ovat ottaneet käytännön vastaan hyvin. Vv
Antibiooteista kohta historiaa?
Sulfa tuli kliiniseen käyttöön vuonna 1935 ja penisilliini vuonna 1940. Ne mullistivat bakteeri-infektioiden hoidon. Verenmyrkytyskuolleisuus väheni radikaalisti.
1940-luvun puolivälissä ja 1950-luvulla alkoi kehittyä ensimmäisiä antibiooteille vastustuskykyisiä bakteerikantoja. Penisilliini menetti tehonsa esimerkiksi haavatulehduksen hoidossa.n 1960-luvulta 1980-luvulle uudet stafylokokkipenisilliinit tehosivat stafylokokkibakteerikantoihin, kunnes antibiooteille resistentti MRSA-bakteeri alkoi levitä muun muassa USA:ssa ja Isossa-Britanniassa. 1990-luvun lopulta lähtien torjunta on tuottanut tulosta.
Suomeen MRSA-epidemia ilmaantui suuressa määrin vuonna 2002 tapahtuneen Myyrmannin tragedian jälkeen, kun Töölön sairaalassa hoidettiin yhtä aikaa
Italiassa autokolarissa ollutta potilasta ja räjähdyksen uhreja. Tilanne oli pahimmillaan 2004. MRSA, joka on vastustuskykyinen useille antibiooteille, on nyt hallinnassa.
2008 ilmestyi clostridium difficile -bakteerin aiheuttama ripuli, joka on myös vastustuskykyinen käsidesille. Suomeen ripuli rantautui 2007. Seuraavana vuonna kaikki voimavarat keskitettiin HUS:ssa sen eliminoimiseen ja onnistuttiin hyvin.
Tämän hetken pelottavin uhkakuva ovat suolistobakteerit, joista pahin on superbakteeriksi ristitty NDM-1. Siihen ei tepsi käytännöllisesti katsoen mikään antibiootti. Ensimmäiset tapaukset tulivat ilmi Britanniassa 2008 ja Suomessa viime syksynä.
Tarvitseeko kivuttomaan korvatulehdukseen edes ottaa antibioottia? Missä vaiheessa vaikuttaa kuuloon tms.?
Antibiootti ei tehoa superbakteereihin
Tiistai 15.2.2011 klo 09.29
Pahimmillaan superbakteerit tarkoittavat uhkakuvaa, että tavallisestakin leikkauksesta voi tulla vaarallinen operaatio.
- Sairaaloissa tarvittaisiin infektioriskien torjumiseksi entistä enemmän yhden hengen potilashuoneita omalla vessalla ja suihkulla varustettuina, sanoo professori Ville Valtonen.
- Sairaaloissa tarvittaisiin infektioriskien torjumiseksi entistä enemmän yhden hengen potilashuoneita omalla vessalla ja suihkulla varustettuina, sanoo professori Ville Valtonen.
FAKTA
Thaimaan-matkailijat vaarassa
Superbakteerikannat leviävät professori, infektiolääkäri Ville Valtosen mukaan Suomeen vääjäämättä.
-?Suomi ei ole mikään lintukoto. Emme voi lopettaa sairastumista ulkomailla ja sairaalaan joutumista.
-?Aasia on pahinta aluetta. Olen huolissani Intian, Pakistanin ja Bangladeshin lisäksi Thaimaasta ja Venäjästä.
-?Kiina on suuri arvoitus, koska sieltä ei ole saatavissa minkäänlaisia tilastoja.
Uusia antibiootteja ei kehitetä Valtosen mukaan kymmeneen vuoteen.
- ?Uuden antibiootin kehittäminen maksaa yli miljardin ja kestää kymmenen vuotta. Lääketeollisuudelle tämä on liian suuri riski. Visioni on, että kymmenen vuoden kuluttua antibioottiresistenssiongelma on niin paha, että WHO alkaa koordinoida uusien antibioottien kehittämistä veronmaksajien rahoilla.
-?Nyt satsataan yhä enemmän rokotteiden kehittämiseen. Uskon, että kymmenen vuoden sisällä tulee rokotteita sairaalainfektioita vastaan.
FAKTA
Hurjia uhkakuvia
Superbakteerien leviäminen nostaa pelottavia uhkakuvia.
Tavallisten infektiotautien hoidosta voi tulla pitkiä ja hankalia. Esimerkiksi virtsatietulehdusta voidaan joutua hoitamaan suoneen annettavilla antibiooteilla pitkään sairaalassa, ja tippuristakin tulisi vaikea hoidettava. Tuber-kuloosi voi palata, ja keuhkokuumeesta tulisi taas yleinen vanhojen ihmisten kuolinsyy.
Koska moderni kirurgia on riippuvainen antibiooteista, ihmisiä voisi kuolla yksinkertaisissa leikkauksissa, kuten joskus 1930-luvulla.
Umpilisäkkeen poistosta tulisi vaarallinen operaatio, ja elinsiirroista tulisi käytännössä mahdottomia suorittaa.
FAKTA
Maailman terveys-päivän teema
WHO on ottanut maailman terveyspäivän 7.4. teemaksi antibiooteille vastustuskykyiset superbakteerit.
Suomen ensimmäinentapaus tuli ilmi viime syksynä, kun Intian-matkalta palannut nuorehko mies paljastui superbakteerin kantajaksi. Hänellä ei vielä ollut tautia, mutta bakteeri löytyi miehen ulosteesta, kun hän oli tutkittavana muun sairauden takia.
Otsikoihin superbakteerit nousivat viime kesänä, kun Britanniassa ilmaantui useita tapauksia. Suolistossa elävä superbakteeri valmistaa NDM-1 -nimistä entsyymiä, joka vahvistaa bakteerin vastustuskykyä antibiooteille hajottamalla useimmat antibiootit. Potilaita yhdisti se, että he kaikki olivat olleet Intiassa tai Pakistanissa ja käyneet muun muassa kauneuskirurgilla tai saaneet elinsiirtoja.
Nyt tutkijat pelkäävät, että superbakteerit aiheuttavat maailmanlaajuisen terveysongelman.
Miksi superbakteeri NDM-1:n pesäpaikka on Intian, Pakistanin ja Bangladeshin alueella, professori ja infektiolääkäri Ville Valtonen?
- Siellä antibioottien käyttö on hulvatonta. Antibiootteja saa kaupan hyllyltä ilman reseptiä. Lisäksi hygieniataso on huono, mikä lisää ripuliriskiä. Bakteereja joutuu pesuveteen ja juomaveteen ja sitä kautta ruokaan.
- Ensimmäiset tapaukset havaittiin 2008 Britanniassa. Nyt bakteerikanta on levinnyt myös Yhdysvaltoihin ja moniin Euroopan maihin, kuten Ruotsiin ja Suomeen. Suomessa bakteeria kantava mies ei ole eristyksissä, mutta hän yrittää palauttaa normaalin bakteeriflooran suolistoon.
- NDM-1:n lisäksi on ilmaantunut useita lievempiä suolistobakteereja, jotka ovat yleisimmille antibiooteille vastustuskykyisiä.
Miksi antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja kehittyy?
- Mitä enemmän anti-biootteja käytetään, sitä herkemmin bakteereja syntyy. Suomessa selvästi yli kaksi miljoonaa syö antibiootteja vuosittain. Se on paljon. Toisaalta, jos antibiootteja ei syötäisi ollenkaan, meillä kuolisi arvioiden mukaan vuosittain noin 20 000 ihmistä nykyistä enemmän.
Korvatulehdus on pikkulasten yleinen vaiva. Tarvitaanko sen hoitamiseen aina antibiootteja?
- Antibioottihoito lyhentää tutkitusti tulehduksen kestoa ja komplikaatioita. Osa tulehduksista menisi kuitenkin ohi viikossa itsestään. Koska alkuvaiheen helppoa diagnosointimenetelmää ei ole osattu kehittää, vanhempia ei voi syyllistää, jos he vaativat antibiootteja lapselleen.
- Huomattavasti pahempi asia on verenmyrkytys eli yleisinfektio. Se voi viedä jopa muutamassa tunnissa oireiden alusta ja on meillä nykyisin tavallisin välitön kuolemansyy sairaalapotilailla.
Onko leikkaukseen menevän syytä pelätä ns. sairaalabakteereja?
- Lisääntyneet robottileikkaukset ja tähystyskirurgia ovat pienentäneet merkittävästi riskiä. Väki kuitenkin vanhenee, ja isojen tekonivelleikkausten määrä kasvaa. Vuodesta 1975 alkaen huomattava osa leikkauspotilaista on saanut ennen operaatiota ennaltaehkäisevän antibioottiannoksen, joka on antanut hyvän suojan.
- Antibiooteille vastustuskykyisen bakteerin leviäminen laajalle väestöön merkitsisi meillä dramaattista infektioriskin lisääntymistä leikkauksien yhteydessä.
Mitä keinoja on pitää superbakteerit kurissa?
- Halvin keino on pitää antibioottien käyttö järkevänä. 10-20 prosentin vähentäminen nykytasosta voisi onnistua ilman jälkitautien riskiä.
- Antibioottien käyttäminen eläinten kasvattamiseen pitäisi kieltää. EU on onnistunut tässä aika hyvin, mutta Yhdysvalloissa karjaa kasvatetaan edelleen antibiooteilla. Myös EU:hun kuulumattoman Norjan kaloja kasvatetaan monin paikoin antibiooteilla. Ehkä kuluttajien pitäisi alkaa vaatia selvitystä, mitä elintarvikkeita kasvatetaan antibioottien avulla ja sitten äänestää jaloillaan.
- Terveysturismi on pantava suurennuslasin alle. Hetkellisesti esimerkiksi Intiassa tehtävät kauneusleikkaukset voivat olla halvempia, mutta komplikaatiot tulevat kalliiksi.
- Käsien pesu on erittäin tärkeä keino ehkäistä bakteerien leviämistä. Hyksissä on jo kaksi vuotta ollut kampanja, ettei lääkäri tervehdi kättelemällä. Potilaat ovat ottaneet käytännön vastaan hyvin. Vv
Antibiooteista kohta historiaa?
Sulfa tuli kliiniseen käyttöön vuonna 1935 ja penisilliini vuonna 1940. Ne mullistivat bakteeri-infektioiden hoidon. Verenmyrkytyskuolleisuus väheni radikaalisti.
1940-luvun puolivälissä ja 1950-luvulla alkoi kehittyä ensimmäisiä antibiooteille vastustuskykyisiä bakteerikantoja. Penisilliini menetti tehonsa esimerkiksi haavatulehduksen hoidossa.n 1960-luvulta 1980-luvulle uudet stafylokokkipenisilliinit tehosivat stafylokokkibakteerikantoihin, kunnes antibiooteille resistentti MRSA-bakteeri alkoi levitä muun muassa USA:ssa ja Isossa-Britanniassa. 1990-luvun lopulta lähtien torjunta on tuottanut tulosta.
Suomeen MRSA-epidemia ilmaantui suuressa määrin vuonna 2002 tapahtuneen Myyrmannin tragedian jälkeen, kun Töölön sairaalassa hoidettiin yhtä aikaa
Italiassa autokolarissa ollutta potilasta ja räjähdyksen uhreja. Tilanne oli pahimmillaan 2004. MRSA, joka on vastustuskykyinen useille antibiooteille, on nyt hallinnassa.
2008 ilmestyi clostridium difficile -bakteerin aiheuttama ripuli, joka on myös vastustuskykyinen käsidesille. Suomeen ripuli rantautui 2007. Seuraavana vuonna kaikki voimavarat keskitettiin HUS:ssa sen eliminoimiseen ja onnistuttiin hyvin.
Tämän hetken pelottavin uhkakuva ovat suolistobakteerit, joista pahin on superbakteeriksi ristitty NDM-1. Siihen ei tepsi käytännöllisesti katsoen mikään antibiootti. Ensimmäiset tapaukset tulivat ilmi Britanniassa 2008 ja Suomessa viime syksynä.