Synnytyksen jälkeen henkinen palautuminen... ??!!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja sekava äiti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

sekava äiti

Vieras
Olin todella uupunut, väsynyt ja sekava heti synnytyksen jälkeen. Itse synnytys oli todella rankka ja en sitä alkuun ihmetellytkään. nyt synnytyksestä 3 viikkoa ja sama jatkuu. Olen todella uupunut ihan kokoajan. En ole ollut hetkeäkään oma itseni sen jälkeen. Saan kyllä nukkua tarpeeksi, syön ja juon hyvin. En vaan tajua mistä tää jatkuva sekavuus, muistihäiriöt. aloitekyvyn puuttuminen ja omituinen olo jatkuu eikä helpota yhtään. Onko muilla ollut vastaavaa ja mitä tämä on????
 
Hormonit, hormonit... :) Mulla ekat 1-2 kk meni jossain sumussa, ei oikeasti ole kauhean paljon kuin satunnaisia muistikuvia tuosta ajasta. Babyblueskin painoi päälle ja esikoisen kanssa oli vähän hukassa oleva olo. Ei varmaan kovinkaan paljon lohduta, mutta aika korjaa tuotakin. Meillä oli miehellä vähän samoja oireita alkuun. Tsemppiä! :hug:
 
Varmaan se suurin syy on hormoonit. Itselläni ainakin jatkui todella pitkään sekava olo synnytyksen jälkeen. Kai sitä ne hormoonit teki suurimman osan ja muutenkin elämä muuttui niin paljon, että sopeutuminen asiaan oli kova. Vieläkin välillä tuntuu, että on päästään pyörällä ihan täysin vaikka tyttö jo vuoden! :o

Sulla vielä todella vähän aikaa synnytyksestä, että anna itsesi ja kropan rauhassa palautua. Ja neuvolassa aina voi jutella asioista!
 
Moikka
Mulla oli samankaltaisia fiiliksiä. Mikään ei tuntunut normaalilta. Kavereiden jutut olivat turhanpäiväisiä. Vain mies ymmärsi mua jotenkin. Iltaisin itketti helposti ja aina olin väsynyt. Jotta sain arjen pyörimään jouduin käymään ylikierroksilla. Minulla kesti tätä noin 5-6 kk:tta. Sitten pää selkeni (ja imetyskin väheni noihin aikoihin).
 
Pelottaa tämä olotila. Kaikki kotityöt ja muut tuntuvat myös jo ylivoimaisilta. Haluasin vaan nukkua mutta silti kun herään niin olo on sama sekava, väsynyt ja jotenkin huimaava. Ei ole mitään selkeää ajatusta mistään, pelkään että oon sekoamassa. Kaikenlisäksi en ole synnytyksen jälkeen tuntenut nälän tunnetta kertaakaan, katson kellosta koska pitään syödä. Onko tämä oikeasti enää normaalia?
 
Kuulostaapa täälläkin tutulta! Esikon kanssa eka kuukausi oli aivan harmaata mössöä, ei siis siitä ajasta muistikuvia. Alko helpottamaan ajan kanssa ja seuraavien kahden kanssa en läheskään semmoista ole kokenut. Taitaa olla aika yleistä ja normaalia. Jos asia painaa mieltäsi niin puhu siitä neuvolassa, miehelle, kavereille tms.
 
Kyllä se on normaalia! Jokainen reagoi tietenkin erilailla, mutta kyllä tuo kuulostaa ihan normaalilta. Ei se arki heti ole rakkauden täyttämää sujuvaa arkea, vaan meillä ainakin sitä sumua oli alussa enemmän kuin tarpeeksi.
 
Vuoden se kesti. Pahin helpotti 3kk päässä kun yösyötöt väheni ja sai nukkua tarpeeksi, mutta kaikenlaiset häiriöt jatkui siihen asti kun imetin, eli vuoden ajan. Ja sitten tulinkin uudestaan raskaaksi... :D
 
Kotityöt on toisarvoisia. Teet sen mitä jaksat ja viitsit. Kun joku kysyy mitä voisi tuoda pyydät rohkeasti vaikka lihapullia niin säästyt ruuanlaitoltakin, ja eineksilläkin elää. Mikäli säät antaa myöten niin kolmiviikkoisen vauvan kanssa voi jo lähteä vaunuilemaan. Kummasti sellainen parinkymmenen minuutin lenkki piristää vaikka lähteminen saattaakin tuntua ylivoimaiselta.
 
siis kyllä kai jonkilainen "erikoinen olo" kuuluu asiaan, mutta ei minulla ainakaan ole neljän synnytyksen jälkeen ollut tuollainen olo kertaakaan. kaikilla muillako on? epäilen.. väsymys ja hormonit aiheuttaa monenlaista, mutta kyllä kannattee aika herkällä korvalla kuulostella omaa olotilaa ja puhua neuvolassa, jos tuntuu, ettei kaikki ole kohdallaan. minusta kuulostaa, ettei ap:n kuvaama tilanne ole mikään perustilanne tai tilanne, joka kaikilla on synnytyksen jälkeen.
 
No sanoisin että ap:llä on synnytyksen jälkeinen masennus. Ei mulla ole koskaan tuollaista ollut, kolme synnytystä takana. Totta kai muutaman päivän on herkemmillä ja hormoonit jyllää, mutta kyllähän sen nyt tasoittua pitäisi ;)
 
Jokainenhan meistä on yksilö ja tuntee asiat erilailla. Mutta mä mietin kanssa että voiskohan sulla olla masennus? Ite ottaisin tuossa tilassa yhteyttä neuvolaan ja keskustelin asioista.

Itsellä ei synnytyksen jälkeen ollu mitään ihme oloa. Olin vaan onneni kukkuloilla pikku nyytistä. Ainoo mitä hormoonit on tehny että itkettää helposti tyhmätkin jutut, ja välillä vieläkin. Synnytyksestä on nyt 3kk. Mutta missään sumussa en oo kyllä hetkeäkään eläny...
 
Alkuperäinen kirjoittaja sekava äiti:
Olin todella uupunut, väsynyt ja sekava heti synnytyksen jälkeen. Itse synnytys oli todella rankka ja en sitä alkuun ihmetellytkään. nyt synnytyksestä 3 viikkoa ja sama jatkuu. Olen todella uupunut ihan kokoajan. En ole ollut hetkeäkään oma itseni sen jälkeen. Saan kyllä nukkua tarpeeksi, syön ja juon hyvin. En vaan tajua mistä tää jatkuva sekavuus, muistihäiriöt. aloitekyvyn puuttuminen ja omituinen olo jatkuu eikä helpota yhtään. Onko muilla ollut vastaavaa ja mitä tämä on????

Mulla on 10kk synnytyksestä ja nyt alkaa olla normaali olo.. Minipillerit vielä pahensivat sitä myllerrystä :/
 
Synnytyksen jälkeen monilla äideillä varmasti on kaikenlaisia "oireita"; itkuisuutta, väsymystä, omituista oloa yms. ihan jo hormoneista ja elämänmuutoksesta johtuen. Puhutaanhan synnytyksen jälkeisestä baby bluesista. Jos oireet eivät kuitenkaan ala mennä ohi, voi kyse olla synnytyksen jälkeisestä masennuksesta. Jos oma olotila kovasti huolestuttaa, kannattaa asiasta puhua esim. neuvolassa mahdollisimman pian. Mitä pikemmin saa apua, sen parempi.
Ap:lle voimia ja tsemppiä! Puhu tuntemuksistasi, ettet jää niiden kanssa yksin. Toivottavasti olosi helpottaa, kaikkea hyvää sinulle!

 
Pelkäätkö tullutta muutosta jollain tasolla. Älä pelkää tulevasi hulluksi, tai että väsymys tms saa sinut sekoamaan, vaan anna mennä. Nauti vauva ajasta äläkä edes yritä tehdä nyt mitään niinkuin ennen.
Soitto neuvolaan jos haluat psykiatrin puheille.
 
Vieläkö sulla omituiset olot jatkuu?? Mulla synnytyksestä nyt 5 viikkoa ja samat fiilikset. Diagnoosina synnytyksen jälkeinen masennus ja ahdistus :-( Yritän tästä eroon keskustelemalla terapeutin kanssa pari kertaa viikossa. Lääkkeitä kokeilin mutta sivuvaikutukset kamalat, joten jätin pois. Imetyksestä jouduin luopumaan viikko sitten mikä oli tavattoman surullista mutta voimat vaan ehtyivät :-( Keskustelusta ollut paljon apua ja odotan että hormonit tasaantuisivat. Kamala olo kyllä :-(
 

Yhteistyössä