Synnytyksen käynnistys sektion jälkeen, pohdintaa.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Taikatuuli
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

Taikatuuli

Jäsen
04.12.2007
321
0
16
Mulla käynnistettiin esikoisen synnytys 3 vuotta sitten, raskausviikolla 37. Synnytys lähti hyvin käyntiin, (samana iltana jolloin käynnistys aloitettiin) mutta jotain meni pieleen ja seuraavana aamuna jouduttiin tekemään kiireellinen sektio.
Nyt mulla on rv 33, lapsivesipunktio olisi tarkoitus tehdä parin viikon päästä ja sen mukaan sitten määrätään synnytyksen käynnistyspäivä.
Lääkäreiden mukaan yhden sektion jälkeen voi normaalisti synnyttää alakautta, mutta mitä kaikkea silloin otetaan erityisesti huomioon? Onko kenelläkään tietoa tai kokemusta? Onko avautumisvaihe nopeampi kuin ekalla kerralla? onko se kivuliaampaa sektioarven vuoksi?
Kauheasti olisi kysymyksiä mielessä ja jännittää kovasti... :ashamed:
 
Minulla samalla lailla mennyt, ensin käynnistettiin ja päätyi kiirreelliseen sektioon.. nyt en odota sitä pikkukakkosta, mutta hän on suunnitteilla :) kiinnostaa nämä sinun kysymykset todella! Miksi sinulle muuten tehdään lapsivesipunktio ja miksi annetaan käynnistyspäivä? Vaikka vain yhden lapsen äiti toistaiseksi olenkin, niin uskon että jokainen synnytys on niin ainutlaatuinen tapahtuma ettei avautumisvaihe yms kysymyksiin saa oikein kunnon vastausta. Tuo sektioarven vaikutus kipuun avautumisvaiheessa kiinnostaa minuakin :)

:hug: tsemppiä <3 toivotaan että kokeneemmat vastaavat! ;)
 
MInä synnytin toisen lapsemme normaalisti alakautta,esikoisen sektion jälkeen...Raskauden loppuvaiheessa,lääkäri ultrasi ja katsoi arpea,että kestääkö se tulevan käynnistyksen ja synnytksen...
En tiedä johtuiko arvesta vai käynnistyksestä,minulla supistukset tuntui suoraan kohdussa ja olivat todella kivuliaita..mut hyvin kesti arpi ja minä oli iki onnellinen että sain synnyttää alakautta.Sektioon en halunnut missään nimessä ellei olisi ollu aivan pakko.
 
Millä viikolla sulla nereida käynnistettiin?
Mulla on 1 tyypin diabetes, sen vuoksi oon eritysseurannassa Naistenklinikalla... edellisen kerran lapsivesipunktiot otettiin rv 35 ja 36, katsottiin mm. vauvan keuhkojen kypsyys ja ns. hyvinvointiarvo. Niiden mukaan määrättiin käynnistyspäivä. Vauvan pelättiin olevan isokokoinen, oli 3355 grammaa ja 51 cm. Tällä kertaa vauvan painoarviot ovat olleet yläkäyrillä, mulla on ollu verensokereiden kanssa kovasti ongelmia (se on pitkä juttu).
Kiitos tsempityksestä nereida :hug:
 
Alkuperäinen kirjoittaja NellaLinnea:
MInä synnytin toisen lapsemme normaalisti alakautta,esikoisen sektion jälkeen...Raskauden loppuvaiheessa,lääkäri ultrasi ja katsoi arpea,että kestääkö se tulevan käynnistyksen ja synnytksen...
En tiedä johtuiko arvesta vai käynnistyksestä,minulla supistukset tuntui suoraan kohdussa ja olivat todella kivuliaita..mut hyvin kesti arpi ja minä oli iki onnellinen että sain synnyttää alakautta.Sektioon en halunnut missään nimessä ellei olisi ollu aivan pakko.

Käynnistettiinkö sulla niillä Cytotec-murusilla? Mä sain ekalla kerralla niitä sekä oksitosiinia... Mä haluaisin myös koittaa synnyttää alakautta, mutta kokoajan on ollu samanlainen fiilis ku esikoisen aikaankin, että sektiolla tämäkin vauva tulee.
 
Taikatuuli! Miehelläni on tyypin 1 diabetes, tiedän sivusta seuraajana mitä verensokereiden kanssa taistelu voi olla! Myös hänen siskolla on diabetes 1, ja hänellä kolme lasta. Olen miettinyt paljon meidän raskauden suunnittelua, kun mies sanoo että myös miehen verensokeriarvot diabeetikolla voivat vaikuttaa jotenkin tekovaiheessa sikiön terveyteen tms? että verensokerit pitäs hänellä olla mahd. tasaiset sit kun jätetään ehkäisy pois. jotenkin kuulostaa hassulta, itse olen tietoinen vain siitä että naisilla raskautta suunnitellessa, jos on diabetes, tulee olla tarkkana verensokereiden kanssa? tiedätkö tästä miten miesten kohdalla, onko mieheni puheissa perää?
 
No on sullakin nereida ollu rankka raskausaika sitten :o
Mä en tiedä miten miehen verensokeriarvot vaikuttaa siittiöihin, mutta tuskinpa korkeat verensokerit ainakaan hyväksi ovat. Ja oman terveyden saatika tulevaisuuden kannalta olisi hyvä pitää verensokerit aisoissa. Ei se helppoa ole, ei todellakaan.
Mulla oli ennen esikoista ja tätä nykyistä masuasukkia ( :D ) kaksi keskenmenoa, mutta syytä ei tietenkään selvitetty. Luulen että huonot verensokeriarvot oli osittain syynä.
Onko miehesi muilla sukulaisilla diabetesta? meillä on vahva sukurasitus diabetekseen, on sekä 1-että 2 tyyppiä.
 
muilla sukulaisilla ei taida olla, ainakaan ihan lähisukulaisilla, vain miehelläni ja hänen siskolla. :D ainiin, sen vuoksi verensokereiden vaikutuksesta kyselin raskauden suunnittelussa, koska esikoinen ei ole nykyisen mieheni jolla tämä diabetes on, niin siksi ei ollut viimeksi mietinnässä tämä asia ja nyt kovasti olen asioita miettinyt :) ajattelin että raskaudensuunnittelu neuvolassa kävisimme syksyllä, ja lokakuussa jätetään laastarit :) kävittekö te neuvolassa ennen kuin aloitte yrittämään lasta? minulle muute lääkärit sanoivat että seuraava lapsi luultavasti myös sektiolla minun toisen munuaisen lievän vajaatoiminnan vuoksi, joka aiheutti viimeksi todella riskisynnytyksen, myös se raskausdiabetes siihen lisänä ei ollut hyväksi. lapsi ei kuitenkaan ollut niin suuri, 3,7kg ja 53cm. odotin reilusti painavampaa kaveria, kun ylikin oltiin menty
 
ja tosiaan, minun munuaisongelmat alkoivat raskauden aikana (ja jatkuvat edelleen) piilevänä pääsi munuaistulehdus mylläämään niin pahasti, että kun minut sairaalaan viikolla 41 vietiin yöllä korkean kuumeen ja kipujen vuoksi, niin synnytys käynnistettiin heti ja minut heitettiin tiputukseen ja kuumetta alentavaa annettiin. tosiaan kuumetta päälle 40 ja tulehdusarvot 370 (normaalisti pitäisi terveellä olla tulehdusarvot alle 10) lääkäri sanoi että raskaus oli ilmeisesti + raskausdiabetes jotenkin "kätkeneet" oireet munuaistulehduksesta ja siksi pääsi näinkin pahaksi. siitä jäikin sitten ikuiseksi muistoksi munuaisen vajaatoimintaa toiseen munuaiseen :(
 
Mulla katsottiin vielä aika loppu viikoilla ultralla kohdun sektioarpi,et mis kunnossa on...ei ollu muuta seurantaa sen takia...

Eka kerralla meni sektioon siksi,kun vauvan sydänäänet heikkeni aina kun supisteli(koitettiin käynnistää murusilla)...toiseen oli määrätty jo sektio päivä,kunnes paria päivää aijemmin meni vedet ja alkoi synnytys...ainoa minkä huomastin supistelujen aikana,et on jo yks leikattu,oli et mulla repi joka supistuksella vanhaa sektiohaavaa sisältä päin(ed.sektiosta 7v)...36h supistelujen ja kamalien kipujen jälkeen tehtiin sitten kiireellinen sektio vauvan liian korkeiden sydänäänien takia(170-207)...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Taikatuuli:
Alkuperäinen kirjoittaja NellaLinnea:
MInä synnytin toisen lapsemme normaalisti alakautta,esikoisen sektion jälkeen...Raskauden loppuvaiheessa,lääkäri ultrasi ja katsoi arpea,että kestääkö se tulevan käynnistyksen ja synnytksen...
En tiedä johtuiko arvesta vai käynnistyksestä,minulla supistukset tuntui suoraan kohdussa ja olivat todella kivuliaita..mut hyvin kesti arpi ja minä oli iki onnellinen että sain synnyttää alakautta.Sektioon en halunnut missään nimessä ellei olisi ollu aivan pakko.

Käynnistettiinkö sulla niillä Cytotec-murusilla? Mä sain ekalla kerralla niitä sekä oksitosiinia... Mä haluaisin myös koittaa synnyttää alakautta, mutta kokoajan on ollu samanlainen fiilis ku esikoisen aikaankin, että sektiolla tämäkin vauva tulee.

Jotakin käynnistys tabletteja antoivat osastolla ja heti kun oli sen verran auki et kalvot sai puhkastua,niin saliin.Kalvot puhkastiin ja tipalla jatkettin käynnistystä...
 
Kiitos vastauksistanne :)
nereida: ennen ku alettiin edes yrittämään esikoista, niin sain lähetteen naistenklinikalle raskauden suunnitteluun. Pitkäaikaissokerin piti olla alle 7,5 % ennen ku saatiin lupa jättää ehkäisy pois (mä olin kyllä jo muutamaa kuukautta aikaisemmin lopettanu e-pillerit ja mittaillut verensokereita tarkkaan).
Tämä toinen lapsukainen sai alkunsa ennen ku raskauslupa annettiin, mulla ei oo verensokerit meinannu laskea ei sit millään ja huoli vauvasta olikin kova, ennen rakenneultraa :ashamed: :'(
On sulla ollu rankkaa nereida :( Miten munuaisten vajaatoimita vaikuttaa sun jokapäiväiseen elämään? onko jotain erityisruokavaliota tms.?
 
Taikatuuli: Huomasin vahingossa antaneeni ymmärtää että minulla on krooninen munuaisen vajaatoiminta, kun kirjoitin lauseen "siitä jäikin sitten ikuiseksi muistoksi munuaisen vajaatoimintaa toiseen munuaiseen" olisi pitänyt tarkentaa ettei minulla ole kroonista, vaan lievä jolla on säännöllinen tapa aiheuttaa minulle näitä munuaistulehduksia. Minulla siis on toisessa munuaisessa todettu 2007, akuutti munuaisen vajaatoiminta, joka on uusinut 5 kertaa lapsen syntymän jälkeen säännöllisesti, ja ilman hoitoa siitä kehittyisikin sitten krooninen. Nykyään tunnistan jo heti kun kyseessä on uusi tulehdus, ja osaan hakeutua heti lääkäriin. Ikäväkyllä ennakko oireita ei ole, vaan korkea kuume ja kivut tulevat salakavalasti ja alkavat nopeasti ja siitä sitten mennään lekuriin hakemaan apua :/ Ruokavaliolla hoidan itseäni käyttämällä vähemmän juoksevia maitotuotteita, eli fosfaattien kanssa pitää varoa, ja täysjyvä tuotteistakin on varoitettu, vaaleaa viljaa pitäisi siis syödä, mutta en ole luopunut täysjyvästä kun lääkäri sanoi etten ole niin vakava tapaus että ihan kirjaimellisesti pitäisi toimia suositusten mukaan :) Sensijaan suolan kanssa olen varovaisempi, ja kovin proteiinipitoista ruokaa vältän :) Lisäksi minun on juotava paljon, muuten minulla onkin sitten heti vaivana turvotukset ja aineenvaihdunnan "seisominen" ja virtsan väriä joutuu tarkkailemaan joka päivä... helposti tulee juotua liian vähän ja siitä saa takkiinsa nopeasti. :whistle: Juominen pitää tietysti muutenkin munuaiset toimeikkaina, joten vettä kulutan paaaljon :D

 

Yhteistyössä