Synnytyksestä kaks kk ja mies kärttää koko ajan seksiä!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja zup
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Miehen pitäisi nyt ymmärtää antaa sinulle aikaa toipumiseen, vaikka mies ei täysin voikaan ymmärtää, mitä sinä olet käynyt läpi. Auttaisiko, jos keskustelisitte miehen kanssa pitkällisemmin asiasta tai jos mies vaikka lukisi jotain aiheeseen liittyvää? Tai jospa raahaisit miehen neuvolaan ja pyytäisit terveydenhoitajaa tms. kertomaan miehelle tästä aiheesta?

Ymmärrän miehen seksinkaipuun, mutta naisena - ja kaksi lasta synnyttäneenä - ymmärrän erittäin hyvin myös sinua. Minäkään en ollut vielä halukas seksiin kahden kuukauden kuluttua synnytyksestä. Jälkivuoto oli tuolloin vasta häthätää loppunut, ja oma hormonitoimintani täysin sekaisin. Alapää oli kuiva kuin saharan aavikko, ja vaikka toki liukuvoiteet sun muut on keksitty, niin eipä se paljoa lämmittänyt kun seksi ei tuolloin yksinkertaisesti tuntunut miltään - alapää oli siis vielä oikeastaan aika tunnoton, jotenka vähän hankala virittäytyä tunnelmaan, heh... Sitä tavanomaistakaan tunnetta ei tullut, juurikin sen kiihottumisen tunteen puuttumisen vuoksi. Halusin kyllä haluta, mutta kroppa pisti vastaan.

Seksiä meillä kyllä oli tuosta huolimatta , mutta varsinaiset yhdynnät palasivat kuvioihin säännöllisemmin vasta noin viiden kuukauden kuluttua synnytyksestä, jolloin minäkin aloin tuntemaan samalla tavalla - tai ehkä jopa herkemmin ;)- kuin ennen synnytystä.

Joku kehotti ottamaan mieheltä suihin, mikä voikin olla ihan hyvä vaihtoehto, ainakin välillä :) Muista kuitenkin, että jos tuo ei tunnu sinusta oikealta tai hyvältä, niin sitten sinun ei siihen tarvitse suostua, minkä ymmärrän senkin ihan hyvin... Kyllähän sitä kaipaa tyydyttymistä itsekin - sen lisäksi, että tyydyttää toisen :) Ja jos se ei vielä hetkeen onnistu, tuntuu (tai ainakin minusta tuntuisi) että on vain joku helvetin kaivo, johon mies käy tyhjentämässä pussinsa (siitä huolimatta, että ymmärrän, että miehelläkin ne tarpeet todellakin on).

Miehellä voi olla ehkä hankalaa, mutta kuvittelisin, että hän pystyy kyllä sinnittelemään sen aikaa, että sinä tunnet olosi taas hyväksi. Jos oikeasti haluaa :)
 
[QUOTE="Vieras";27991076]On se kumma kun nykyaikana suhteet pitää pitää "hengissä" seksillä. Meillä saattaa olla joskus jopa kuukausi ilman, eikä se ole maailmanloppu, ei puoleen eikä toiseen.Mä en ymmärrä miksi ihmisten elämä pyörii vaan seksin ympärillä![/QUOTE]

Samaa mieltä. Itse olin synnytyksen jälkeen niin loppu pitkän aikaa ettei seksi tullut edes mieleeni. Ei ollut pääasia vauvan synnyttyä. Ei olisi voinut itseasiassa vähempää kiinnostaa eikä meidän liitto siihen kaatunut. Onneksi mies on niin ihana ja ymmärtävä että kun huomasi oloni niin keskittyi vain auttamaan eikä ruinaamaan seksiä. Nyt vointi hyvä ja seksielämä taas huippua!
 
  • Tykkää
Reactions: Kahdentytönäiti
Sano miehellesi, että seksielämänne ei varmasti palaa koskaan ennalleen, jos hän jatkuvasti painostaa sinua seksiin tässä tilanteessa. ;)

Kurjaa, ettei miehesi ymmärrä, että tarvit aikaa toipumiseen. Useilla naisilla ne hormonitkin pitävät huolen siitä, että ihan heti vauvan syntymän jälkeen ei tee mieli seksiä. Puhumattakaan siitä väsymyksestä!
Jos haluttomuutta jatkuu kuitenkin todella pitkään, ja syy on se, ettei yhdyntä suju esim. kipujen tms. takia, kannattaa käydä tarkastuksessa uudestaan. Tutulla meni vuosi toipumista odotellessa, ja kun lopulta uskaltautui lääkäriin, todettiin siellä todella paha jälkitulehdus: limakalvot olivat paralla aivan haavoilla. Jälkitarkastuksessa ei vielä oltu huomattu mitään.
Mutta en siis tarkoita, että aapeella olisi mitään muuta kuin tavallinen toipuminen kesken. Tarkoitan vain, että jos halut muuten ovat palanneet mutta paikat eivät pitemmänkään ajan jälkeen kestä yhdyntää kannattaa asia tarkistaa.:)
Toivottavasti miehesi kehittää vähän ymmärrystä tilannettasi kohtaan. Jos seksihaluja muuten on, tämä voi olla ihan hyvä tilaisuus keksiä kaikenlaista erilaista kivaa. :) Mutta ennen kaikkea: ansaitset aikaa toipua.
 
En ole koskaan ymmärtänyt että kärtetään seksiä, se on mielestäni aikuisessa suhteessa jotenkin alentavaa molemmin puolin. Terveessäkään suhteessa ei aina haluta, jos kumppania ei haluta pitkään aikaan niin silloin alkaa miettiä mikä on ja selvitetään se puhumalla. Naisella menee paikkojen palautumiseen, ja ne hormonit jylläävät, toisaalta se pieni vauva vie aikaa ja energiaa. Siihen lisätään vielä vonkaava mies, niin minua ei ainakaan haluttaisi sitten yhtään. Eikö mies sitten huomaa, ettet ole mukana siinä ja puret hammasta, toisinsanoen ymmärtääkö tai osaako huomioida sinua tarpeeksi? Ainakin meillä mies huomasi kun synnytyksen jälkeen ensimmäisiä kertoja yritimme, kun minun teki mieli etten siihen ollutkaan vielä valmis. Ja homma loppui siihen. Jos alat suorittaa, kun mies nyt sitä tarvitsee unohdat kyllä itsesi ja omat tarpeesi täysin. Ja sekö sitten on terve ja hyvä parisuhde ja aktiivinen seksielämä?
 
  • Tykkää
Reactions: Millenia
[QUOTE="jaa";27991136]Sano että tuskin tätä rataa paraneekaan. Käyt lääkärissä tai missä nyt käytkin ja kerrot sitten miehelle että nyt lääkäri kielsi seksin kuukaudeksi kokonaan. Piste ja aamen.[/QUOTE]

Valehtelu: osoitus terveellisestä parisuhteesta... :D

Meillä meni ilman seksiä puoli vuotta, vähän ylikin kun loppuraskaudesta lähti halut liitoskipujen takia, enkä todellakaan miettinyt seksiä synnytyksen jälkeen kun jälkivuotokin kesti melkein pari kk. Mies sai rauhassa kattoa pornoa ja tumputtaa, itse aina varmistin että onhan hoitanut itsensä kun minua ei haluta :D

En ymmärrä parisuhteita, missä ei uskalleta puhua toiselle suoraan omista haluistaan.
 
[QUOTE="vieras";27991126]sikamaista vaatia seksiä 3vkoa synnytyksestä, eihän tuolloin ole tehty edes jälkitarkastusta vielä! Ja onko ukko kädetön, eikö osaa runkata kun vaimo ei halua? Ihan oudolta kuulostaa koko suhde, jos toinen kärttäää seksiä. Eikö toinen voi suoraan sanoa ettei vaan vielä halua?? Ja jos on sanonut, niin sika jatkaa kärttämistä, rakastava puoliso antaa vaimon toipua rauhassa.[/QUOTE]

Olen kuullut sellaisenkin ohjeen, että seksiä olisi hyvä koettaa ennen jälkitarkastusta, niin osaisi siellä sitten kertoa jos ongelmia on. Totta kai oman voinnin ja halujen mukaan.

Itse taidettiin aloittaa sukupuolielämä noin neljä viikkoa synnytyksen jälkeen, jälkitarkastus oli pari viikkoa myöhemmin. Enemmän minua pelotti päästää sinne lääkäri kaivelemaan kuin oma rakastava puoliso.
 
[QUOTE="Vieras";27991384]Vahvistaa käsitystäni miten alatiesynnytys on rankka kokemus josta hidas tai mahdoton täysin toipua... keisarinleikkaus niin paljon parempi.[/QUOTE]

eikä seksiä harrastettu kahdeksaan kuukauteen. Hormonit oli sekaisin, limakalvot kuivat, väsymys vaivasi ja koko mahan alue oli pitkään kosketusarka. Että ei se pelkkä toosan repeäminen sitä toipumista pitkitä, mitä tulee seksielämään.

Ja hyvin pärjättiin tuo aika ilman, keskustelimme asiasta ja mies sanoi kestävänsä seksittömyyden kun tiesi sen olevan väliaikaista ja kun sen aiheuttajakin oli varsin suloinen tapaus :) ihan hullua ettei muka pärjää ilman seksiä, täytyy olla päässä vikaa kun ei voi antaa toisen parantua rauhassa. Mikset ap lopettanut yhdyntää vaikka se tuntui ikävältä? Toivottavasti et ole saanut mitään vaurioita!
 
Olen kuullut sellaisenkin ohjeen, että seksiä olisi hyvä koettaa ennen jälkitarkastusta, niin osaisi siellä sitten kertoa jos ongelmia on. Totta kai oman voinnin ja halujen mukaan.

Itse taidettiin aloittaa sukupuolielämä noin neljä viikkoa synnytyksen jälkeen, jälkitarkastus oli pari viikkoa myöhemmin. Enemmän minua pelotti päästää sinne lääkäri kaivelemaan kuin oma rakastava puoliso.

No itse en olis ennen jälkitarkastusta todellakaan halunnut seksiä, jälkivuodonkin takia. Ja muutenkin, kun römpsä on synnytyksen jälkeen jokseenkin herkkänä, ei mitään ylimääräisiä kaluja sinne ennen lekurin tutkimusta kitoooos! :D
 
[QUOTE="Vieras";27991384]Vahvistaa käsitystäni miten alatiesynnytys on rankka kokemus josta hidas tai mahdoton täysin toipua... keisarinleikkaus niin paljon parempi.[/QUOTE]

No, keisarinleikkauksesta toipuminen voi myös kestää ihan hyvän aikaa. Ja toisilla, jos alatiesynnytyksessä ei tule repeämiä tms., voi toipuminen olla niin nopsakkaa että seksin voi aloittaa melkein parin viikon päästä synnytyksestä. Itselläni synnytyksen jälkeiseen haluttomuuteen vaikutti enemmän väsymys ja hormoonit, ei se, että kroppa olisi pistänyt vastaan. Kohtutulehduksineen, jälkivuotoineen kaikkineen olin fyysisesti kuosissa kolmisen viikkoa synnytyksen jälkeen. Eppari parani aika nopsakkaan, mutta jos repeämiä olisi tullut, olisi toipuminen kestänyt paljon kauemmin.

Ymmärtääkseni lääkärit ja kätilöt suosittelee alatiesynnytystä ihan sen takia, että tilastollisesti kuitenkin alatiesynnytys on turvallisempi. Komplikaatiot ovat harvinaisempia, kivut lopultakin vähäisempiä ja toipuminen useimmilla helpompaa. Näin siis tilastollisesti. Mielikuvien takia ei varmasti kannata väittää, että keisarinleikkaus olisi parempi.
 
[QUOTE="vieras";27991466]No itse en olis ennen jälkitarkastusta todellakaan halunnut seksiä, jälkivuodonkin takia. Ja muutenkin, kun römpsä on synnytyksen jälkeen jokseenkin herkkänä, ei mitään ylimääräisiä kaluja sinne ennen lekurin tutkimusta kitoooos! :D[/QUOTE]

Niin, jokainen toki päättää itse mitä kaluja pitää ylimääräisinä :D Itselleni oli tuo ensimmäinen seksikerta triljoona kertaa miellyttävämpi kuin kovakouraisen lääkärin jälkitarkastus.
 
  • Tykkää
Reactions: Vaimo-Rakas
[QUOTE="vieras";27991418]Valehtelu: osoitus terveellisestä parisuhteesta... :D

Meillä meni ilman seksiä puoli vuotta, vähän ylikin kun loppuraskaudesta lähti halut liitoskipujen takia, enkä todellakaan miettinyt seksiä synnytyksen jälkeen kun jälkivuotokin kesti melkein pari kk. Mies sai rauhassa kattoa pornoa ja tumputtaa, itse aina varmistin että onhan hoitanut itsensä kun minua ei haluta :D

En ymmärrä parisuhteita, missä ei uskalleta puhua toiselle suoraan omista haluistaan.[/QUOTE]

Älä ymmärrä sitten, mutta isossa osassa suhteita ollaan siinä tilanteessa. Onko silloin ymmärtämättömyys sinulle kunniaksi?

Valehtelu ei kerro terveestä parisuhteesta, mutta et kai voi olettaa että kaikilla on onni olla osallisena sellaisessa? Ja valehteluahan sekin on, että yrittää hampaat irvessä kestää kivuliasta yhdyntää sanomatta että nyt ei onnistu. Ja tosiaan kannattaa ottaa tilanne vakavasti. Kipuaisti ei ole turhaan keksitty - yleensä se kertoo jotain tärkeää. Peli on vihellettävä poikki, ja jos mikään muu ei onnistu ilman miehen katkeroitumista, niin on parempi valehdella vaikka sairaslomaan lisää pituutta kuin jatkaa valehtelemista vuoteessa.
 
[QUOTE="Vieras";27991384]Vahvistaa käsitystäni miten alatiesynnytys on rankka kokemus josta hidas tai mahdoton täysin toipua... keisarinleikkaus niin paljon parempi.[/QUOTE]

Niin, ihan sama mikä sille lapselle ja itselle on paras ja turvallisin vaihtoehto, kunhan iskä saa seksiä samantein kun akka kotiutuu laitokselta...

:headwall:
 
Älä ymmärrä sitten, mutta isossa osassa suhteita ollaan siinä tilanteessa. Onko silloin ymmärtämättömyys sinulle kunniaksi?

Valehtelu ei kerro terveestä parisuhteesta, mutta et kai voi olettaa että kaikilla on onni olla osallisena sellaisessa? Ja valehteluahan sekin on, että yrittää hampaat irvessä kestää kivuliasta yhdyntää sanomatta että nyt ei onnistu. Ja tosiaan kannattaa ottaa tilanne vakavasti. Kipuaisti ei ole turhaan keksitty - yleensä se kertoo jotain tärkeää. Peli on vihellettävä poikki, ja jos mikään muu ei onnistu ilman miehen katkeroitumista, niin on parempi valehdella vaikka sairaslomaan lisää pituutta kuin jatkaa valehtelemista vuoteessa.

En ymmärrä, miksi ylipäänsä tehdään lapsia sellaisen ihmisen kanssa, jolle ei voi puhua asioista. Mikä teitä oikeasti vaivaa?! Onko teillä niin pakottava tarve saada lapsi, että olette valmiit uhraamaan oman itsenne sen takia?

Enkä ikinä alkais valehdella miehelleni, että lekuri kieltää jotain jos ei oikeasti ole kieltänyt. Mutta mun ei kyllä ole koskaan tarvinnut kärsiä sängyssä, kun ei kukaan pakota sinne jos en oikeasti halua. Eikä tarvise kestää vonkausta vaan asioista voi keskustella ja mies osaa kyllä käyttää käsiään tarvittaessa eikä ole mua jättämässä, jos en jatkuvasti ole seksituulella kun hän niin haluaa.

Säälittää, että jotkut antautuu tuollaiseen parisuhteeseen, jossa tasavertaisuus ja kumppanuus on kaukana.
 
Mulla ei oo paikat ihan kunnossa vielä.... Ollaan kyllä harrastettu seksiä jo muistaakseni siitä saakka ku synnytyksestä oli kolmisen viikkoa... Kerran viikossa tai kaks, mutta ei ilmeisesti miehelle riitä tänäänki huokaili että "palaakohan meidän seksielämä koskaan ennalleen"... Yritin selittää että synnytyksestä tosiaan on aikaa VASTA kaks kk ja että voi kestää vielä ennenku palautuu mut en tiiä tajusko :P

voi hitto että kaksi kuukautta. me harrastettiin normaalisti seksiä kun synnytyksestä oli 2viikkoa! taitaa olla tekosyy tuo synnytytys!

mitä sä valitat jos sun mies haluaa sua ja pitää sua seksikkäänä edelleen. mä tiedän miltä se toisen haluttomuus tuntuu, ja lopulta se tuntuu jatkuvalta torjunnalta,se loukkaa paljon!

ole siis edes miehellesi rehellinen. mä ymmärtäisin jos sun syy olis armoton väsymys tms. mutta synnytys joka on tapahtunut jo 2kk sitten ja todistetusti seksi on onnistunut monta viikkoa kun kerran sitä on ollut,niin se ei ole oikea syy.
 
[QUOTE="vieras";27991504]Niin, ihan sama mikä sille lapselle ja itselle on paras ja turvallisin vaihtoehto, kunhan iskä saa seksiä samantein kun akka kotiutuu laitokselta...

:headwall:[/QUOTE]

tota mä halusin seksiä seuraavana päivänä siitä kun lapsi syntyi,mutta ei uskaltanut kokeilla. mutta kahden viikon päästä sujui normaalisti. että kyllä se seksi on naisellekkin törkeää...vai mitä lahnoja muut naiset ovat kun äidiksi tulevat? ei se synnytys oman miehen seksikkyyttä poista, ja meillä olikin joka päivä seksiä.



ja ei sen keisarileikkauksen jälkeen voi harrastaa seksiä! varmaan muutamaan viikkoon.. että enempi se sitä seksiä estää. mulle on tehty vatsan alueen tähystys leikkaus eikä ollut 4viikkoon seksiä(ja se on aika pieni viilto keisaleikkaukseen verrattuna).
 
[QUOTE="Vieras";27991384]Vahvistaa käsitystäni miten alatiesynnytys on rankka kokemus josta hidas tai mahdoton täysin toipua... keisarinleikkaus niin paljon parempi.[/QUOTE]

No, ei kaikilla todellakaan mene paikat ja halut. Meillä ei tullut kovin kummoista taukoa. Pari viikkoa meni ekan synnytyksen jälkeen, toisesta alle viikko kun jo... Varsinkin esikoinen oli kova vauva nukkumaan joten todellakin jaksoi ja ehti hyvin harrastaa ja halut oli kovat jo ihan siks että oli niin läheinen olo miehen kanssa ja aikaa olla yhdessä.
Ei meillä ole seksielämä koskaan "kolahtanut" pikkulapsiaikanakaan. Mieluummin läheisyyttä kuin nettisurffailua ja TV:n mällötystä. Valintakysymyksiä.

Tietysti jos yhdyntä on kivuliasta ja haluja ei kerta kaikkiaan ole, niin ei pidä väkisin tehdäkään mitään. Mut sen nyt sanon että voi sitä muutakin harrastaa sillä saralla kuin itse yhdyntää...

Ja sinulle Vieras, älä pelkää alatiesynnytystä tästä syystä!!!!
 
[QUOTE="heluna";27992126]tota mä halusin seksiä seuraavana päivänä siitä kun lapsi syntyi,mutta ei uskaltanut kokeilla. mutta kahden viikon päästä sujui normaalisti. että kyllä se seksi on naisellekkin törkeää...vai mitä lahnoja muut naiset ovat kun äidiksi tulevat? ei se synnytys oman miehen seksikkyyttä poista, ja meillä olikin joka päivä seksiä.

ja ei sen keisarileikkauksen jälkeen voi harrastaa seksiä! varmaan muutamaan viikkoon.. että enempi se sitä seksiä estää. mulle on tehty vatsan alueen tähystys leikkaus eikä ollut 4viikkoon seksiä(ja se on aika pieni viilto keisaleikkaukseen verrattuna).[/QUOTE]

Lahnoja? Kun jälkivuoto kestää 6 viikkoa, niin tekeekö se musta lahnan etten halua siihen vuodon sekaan muuta mömmöä? :laugh:

Onneksi mun mies ei ole mikään teinipoika seksinvonkaaja vaan ymmärtää antaa vaimolleen aikaa toipua synnytyksestä. Ikinä tuo ei ole painostanut seksiin, ei ole ollut tarvetta kun sen suhteen ei ole ollut mitään ongelmia. :)
 
Ei mekään teinejä olla, kolmikymppisiä kumpikin. Miehellä aina ollut suurempi draivi seksin suhteen kun mulla ja nyt sitten ilmeisesti olettaa että pidän synnytystä tekosyynä olla harrastamatta seksiä. Inhottaa kun joka asiaan pitää se seksi ympätä, esim ku oltiin lenkillä nii oli kiilto silmissä ehottelemassa "luonnonhelmaseksiä", tyrkyttää mulle pornolehtee jos saisin siitä "kipinää" jne...
 
[QUOTE="heluna";27992120]mutta synnytys joka on tapahtunut jo 2kk sitten ja todistetusti seksi on onnistunut monta viikkoa kun kerran sitä on ollut,niin se ei ole oikea syy.[/QUOTE]

Vaikka seksiä olisi ollut, niin ei se sitä takaa että se olisi onnistunutta. Me koitettiin muistaakseni noin kuukauden päästä synnytyksestä, ja vaikka mulla paikat tuntui parantuvan supernopeasti niin seksi oli kivuliasta ja epämukavaa. En sanoisi onnistuneeksi, ja mies onneksi tajusi olla painostamatta vaikka selvästi kaipasi jo aktiivisempaa seksielämää...

Eipä ap:n kai auta kuin yrittää asiallisesti puhua asiasta ja jos ei tunnu menevän perille, ärähtää sitten jo kunnolla miehelle, että tollasen idiootin kanssa tuskin enää haluaa seksiä harrastaa vaikka synnytyksestä oli 10 vuotta. Fiksu mies ymmärtäisi, että huonot seksikokemukset joihin nainen suostuu painostuksen alaisena saavat vain lisää haluttomuutta aikaan ja seuraava kerta tuntuu entistä vastenmielisemmältä. Tietysti puolison halut pitää ottaa huomioon eikä miestä tarvitse jättää täysin ilman, mutta siihen on muitakin vaihtoehtoja kuin pahalta tuntuva yhdyntä!
 
Mun mies on vielä pahempi, se kärtti seksiä raskausaikana vaikka olin yhdyntäkiellossa ennenaikaisten supistusten vuoksi. Ja ihan sama mitä muuta vaihtoehtoa yritti ehdottaa niin ei käynyt, pillua oli saatava.
 

Yhteistyössä