Kyllähän se on tapauskohtaista kuinka pian siihen seksiin pystyy synnytyksen jälkeen. Jollain voi olla paikat "auki" paljon pidempään, on kipeä ja tulehdusriski korkea, toinen voi kyetä heti jälkivuodon lopulla, sektion seurauksista puhumattakaan.
Painostus on aina väärin ja varsinkin, kun toinen on kyseisessä tilansteessa yhteisen lapsen takia.
Ymmärrän fyysisen paineen kyllä, mutta sinkkumiehet joutuvat turvautumaan omiin käsiin yksin ollessaan, onko se niin kamalaa tehdä samaa yhteisen perheen puolesta tilanteen vaatiessa? Ja tämä ei tarkoita sitä, ettenkö itse olis joskus aiemmin lähtenyt mukaan tai tehnyt vaihtoehtoisia juttuja, vaikka ei olisi aina kiinnostanut... olen kyllä, mutta tässä kohtaa lapsen jälkeen tilanne on ihan toinen.
Itse olen elänyt tuon painostuksen alla ja siitä tulee todella ahdistunut olo, jopa niin, että vaikuttaa siihen seksielämään myöhemmässä vaiheessa, kun ei henkisesti pysty päästämään irti siitä tunteesta, jonka painostus nostaa pintaan. Oma olo on syyllinen ja loukattu samaan aikaan, varsinkin kun painostus muuttuu ilkeilyksi kun ei tulosta saavuta

Meillä se alkoi jo raskausaikana, joka ei ollut ihan helpoimmasta päästä..... ja meidän kohdalla on tällä hetkellä niin, että en ole enää varma voiko seksielämä palautua, vaikka se fyysisesti olisi mahdollista ja minä itsekin kyllä haluaisin. Ne ikävät asiat vain tuppaavat nousemaan mieleen aina, kun toinen lähestyy tai tekee aloiteen... vaikea silloin on nauttia.