Synnytyksestä kaks kk ja mies kärttää koko ajan seksiä!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja zup
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Meillä naitiin kerran, ku tenava oli 4 kk. Suihin oisin ottanut vaikka heti synnytyssairaalassa, mutta mies ei sitä halua, myöskään runkata ei sovi.

Juu, ei huvita, kun se naiminen on tosiaan sitä naimista, sisään-ulos, mieluiten mitä ihmeellisemmissä asennoissa, ei hellää lähetyssaarnaajaa, puhumattakaan esileikeistä. Kaipaan niin suuseksiä...
 
Ei mekään teinejä olla, kolmikymppisiä kumpikin. Miehellä aina ollut suurempi draivi seksin suhteen kun mulla ja nyt sitten ilmeisesti olettaa että pidän synnytystä tekosyynä olla harrastamatta seksiä. Inhottaa kun joka asiaan pitää se seksi ympätä, esim ku oltiin lenkillä nii oli kiilto silmissä ehottelemassa "luonnonhelmaseksiä", tyrkyttää mulle pornolehtee jos saisin siitä "kipinää" jne...

Miehellä on tiedoissa puutteita. Ota se neuvolaan mukaan, jotta terveydenhoitaja hieman valistaisi sitä.
 
[QUOTE="Vieras";27991384]Vahvistaa käsitystäni miten alatiesynnytys on rankka kokemus josta hidas tai mahdoton täysin toipua... keisarinleikkaus niin paljon parempi.[/QUOTE]

No ei se sektiokaan autuus ollu eikä seksielämä ekana mielessä sen jälkeen. Onneksi meijän liitto ei perustu seksille tai sen puutteelle ja mies tajus antaa mulle aikaa palautua ja löytää taas halut. Sil on kaks kättä ja mielikuvitusta oli auttaa itteään noina aikoina.
 
No ootte te kans lapsillenne isukit valinneet :D Näyttävät olevan itekin ihan täysiä teinipoikia, joille suurin asia maailmassa on naisen pillu.

Onneksi mulla on ihana ja hellä mies, joka ei painostanut mihinkään suuntaan, ja se sitten kans saikin sitä toosaa nopeasti, kun ei alannut sitä tivaamaan jo synnytyssalissa. En mäkään vaatisi mieheltä seksiä, jos siltä vaikka poistettaisiin kives, ennenkuin mies on itse sitä mieltä, että nyt voidaan yrittää. Joku kunnioitus muita ihmisiä kohtaan kenties monien äijiltä unohtunut?
 
Tämä. Vaikea myös ymmärtää ihmistä, joka ei osaa tyydyttää itseään niissä tilanteissa, kun seksi ei onnistu tai sitä ei syystä tai toisesta ole saatavilla.

no tiedät varmasti itsekin ihan hyvin että masturboiminen ei ole yhtään sama asia kuin seksin harrastaminen jonkun kanssa. Naisilla tuntuu myös olevan ruusuiset kuvitelmat mietensä selibaatinsietokyvystä. Suurin osa miehistä alkaa vähintään ajattelemaan muita naisia kuukauden seksittömyyden jälkeen, ja osa ryhtyy jopa sanoista tekoihin. Miehet ei samalla tavalla liitä rakkautta seksiin, joten moraalittomimmat hoitavat sen pillun saamisen vaikka ruokatunnilla huorissa käymällä, ja vaimo ei epäile mitään kun "eihän se mies edes ikinä oo muualla kuin töissä tai kotona".

Ap:n kannattaisi varmaan istuamiehensä kanssa alas ja jutella tilanteessa. Jos sua seksi sattuu tällä hetkellä, kerro se, äläkä esitä halukasta sängyssä. Kovinkaan moni mies ei ole halukas harrastamaan seksiä naisen kanssa jolle se on syystä tai toisesta vastenmielistä. Miehesi ei varmaankaan tajua että sulla on paikat kipeenä jos vaan "koitat hampaat irvessä kestää".
 
[QUOTE="heluna";27992126]tota mä halusin seksiä seuraavana päivänä siitä kun lapsi syntyi,mutta ei uskaltanut kokeilla. mutta kahden viikon päästä sujui normaalisti. että kyllä se seksi on naisellekkin törkeää...vai mitä lahnoja muut naiset ovat kun äidiksi tulevat? ei se synnytys oman miehen seksikkyyttä poista, ja meillä olikin joka päivä seksiä.



ja ei sen keisarileikkauksen jälkeen voi harrastaa seksiä! varmaan muutamaan viikkoon.. että enempi se sitä seksiä estää. mulle on tehty vatsan alueen tähystys leikkaus eikä ollut 4viikkoon seksiä(ja se on aika pieni viilto keisaleikkaukseen verrattuna).[/QUOTE]


No mä harrastin seksiä kaksi viikkoa section jälkeen, ja hienosti sujui.
 
Onpas joillain kauheita miehiä.

Hei, hyvä keino on se, että kun se mies on mukana synnytyksessä, niin antakaa sen miehen olla siellä jalkopäässä seuraamassa miten se lapsi tulee ulos... Ymmärtävät sitten paremmin, mitä naiset kokevat siinä synnytyksessä, kun näkevät omin silmin sen lapsen ulos tulon!
 
Tiedän yhden sankarin joka kirjaimellisesti yritti kiivetä juuri synnyttäneen puolisonsa selkään perhehuoneessa ja ihmehteli miksei emäntä lämmennyt. Taisi kestää useampi kuukausi ennen kuin nainen mitään miehensä kanssa harrasti; ei kuulema innostanut jatkuvasti seksiä kärttävä mies joka ei ajatellut muita kuin itsään ja omia tarpeitaan.

Me ollaan mieheni kanssa molempien synnytysten jälkeen harrastettu seksiä 2vkoa synnytyksestä. Molemmissa mut oli tikattu kun oli repeytymiä/leikattu mutta omaan tahtiin mentiin. Mun mies ei onneksi ole mikään moukka jonka kanssa ei voisi puhua asioista ja joka ymmärtää ihan itsekin että niihin touhuihin ryhdytään kun toinen on valmis.
Ekan lapsen syntymän jälkeen neuvolanhoitaja piti pitkän puheen siitä kuinka on tärkeää mahdollisimman nopeasti alkaa taas harrastamaan seksiä, jo ihan miehenkin takia. Ja ettei siitä kasva mitään isoa "peikkoa" suhteeseen jos vaan odottaa ja odottaa kun ei uskalla jne. Oli todella iloinen kuulessaan että olimme jo kokeilleet seksiä jo 2vkon jälkeen. Joku muu olisi voinut ottaa nuo puheet painostuksena, yksilöllistähän se on koska on henkisesti ja fyysisesti valmis.
 
Kyllähän se on tapauskohtaista kuinka pian siihen seksiin pystyy synnytyksen jälkeen. Jollain voi olla paikat "auki" paljon pidempään, on kipeä ja tulehdusriski korkea, toinen voi kyetä heti jälkivuodon lopulla, sektion seurauksista puhumattakaan.

Painostus on aina väärin ja varsinkin, kun toinen on kyseisessä tilansteessa yhteisen lapsen takia.
Ymmärrän fyysisen paineen kyllä, mutta sinkkumiehet joutuvat turvautumaan omiin käsiin yksin ollessaan, onko se niin kamalaa tehdä samaa yhteisen perheen puolesta tilanteen vaatiessa? Ja tämä ei tarkoita sitä, ettenkö itse olis joskus aiemmin lähtenyt mukaan tai tehnyt vaihtoehtoisia juttuja, vaikka ei olisi aina kiinnostanut... olen kyllä, mutta tässä kohtaa lapsen jälkeen tilanne on ihan toinen.
Itse olen elänyt tuon painostuksen alla ja siitä tulee todella ahdistunut olo, jopa niin, että vaikuttaa siihen seksielämään myöhemmässä vaiheessa, kun ei henkisesti pysty päästämään irti siitä tunteesta, jonka painostus nostaa pintaan. Oma olo on syyllinen ja loukattu samaan aikaan, varsinkin kun painostus muuttuu ilkeilyksi kun ei tulosta saavuta :( Meillä se alkoi jo raskausaikana, joka ei ollut ihan helpoimmasta päästä..... ja meidän kohdalla on tällä hetkellä niin, että en ole enää varma voiko seksielämä palautua, vaikka se fyysisesti olisi mahdollista ja minä itsekin kyllä haluaisin. Ne ikävät asiat vain tuppaavat nousemaan mieleen aina, kun toinen lähestyy tai tekee aloiteen... vaikea silloin on nauttia.
 
Ekan lapsen syntymän jälkeen neuvolanhoitaja piti pitkän puheen siitä kuinka on tärkeää mahdollisimman nopeasti alkaa taas harrastamaan seksiä, jo ihan miehenkin takia. Ja ettei siitä kasva mitään isoa "peikkoa" suhteeseen jos vaan odottaa ja odottaa kun ei uskalla jne. Oli todella iloinen kuulessaan että olimme jo kokeilleet seksiä jo 2vkon jälkeen. Joku muu olisi voinut ottaa nuo puheet painostuksena, yksilöllistähän se on koska on henkisesti ja fyysisesti valmis.

Meillä on kotona tuollainen mainitsemas moukka ja neuvolanhoitajan puheet raskausaikana siitä, miten seksi ei voi vahingoittaa vauvaa sai paljon hallaa suhteelle, kun keskenmenoriskin kohdalla miehelle tuntui olevan liian rankkaa olla viikkokin ilman seksiä (neuvolassakin on sanottu ettei haittaa!). Kyllähän sitä voi hoidella miestä muutenkin, mutta sen vuodon, kivun ja pelon keskellä jotenkin ei ensimmäisenä ajattele miehen tarvetta tyhjentää pussit.... eihän mieskään tässä kohtaa ajatellut minua tai lasta. Ei yhtään edes huvita ajatella synnytyksen jälkeistä aikaa...

Ja huom, jos olisin pienessä mielessä yhtään voinut edes aavistaa miehen muuttuvan tuollaiseksi raskaaksi tulon jälkeen, en olisi hänen kanssaan lasta edes yrittänyt. Vuosien yhdessäolon jälkeen hän ilmeisesti vasta tuolloin uskalsi olla omaitsensä.
 
[QUOTE="vieras";27993185]Mun mies on vielä pahempi, se kärtti seksiä raskausaikana vaikka olin yhdyntäkiellossa ennenaikaisten supistusten vuoksi. Ja ihan sama mitä muuta vaihtoehtoa yritti ehdottaa niin ei käynyt, pillua oli saatava.[/QUOTE]

Hyi, yök. Mun pahin painajainen olisi tuollainen mies. On sun kanssa varmaan vaan pillun vuoksi, eihän sulla ja teidän lapsella niin väliä..
 
[QUOTE="realisti";27994557]no tiedät varmasti itsekin ihan hyvin että masturboiminen ei ole yhtään sama asia kuin seksin harrastaminen jonkun kanssa. [/QUOTE]
Tiedän toki, ettei se ole sama asia, mutta sinäkin varmasti tiedät että se helpottaa panetusta enemmän tai vähemmän ja on ihan käypä keino tilanteessa, jossa seksiä ei ole saatavilla.
 

Yhteistyössä