Mä pelkäsin esikoisen kohalla vaikka mitä kaikkea synnytykseen liittyvää. Kipua ja repeämisiä ja et joku menee vikaan ja vauvalle käy jotain ja sitäki,että koko toimitus kestää päivä tolkulla ja oon sitte ihan poikki ja uupunu enkä jaksa hoitaa ja innostua vauvasta.
Toisin sitte ihan kävi. Mulla eteni se synnytys niin nopeesti,etten ehtiny pahemmin kipua huomaamaan,ei tullu ko pieni repeämä (2 tikkiä laitettiin) ja muutenki kaikki meni enemmän ko hyvin.
Nyt on kolmas tulossa ja edelleen vähän jännityksellä ajattelen synnytystä. Kun tietää,et joka kerta se on erilainen ja vaikka kaks ekaa on menny hyvin ja nopeesti ni en osaa luottaa,että tää kolmas tulis samalla tahdilla.
Se mikä auttaa ainaki,jos tietää tarkkaan mitä siinä synnytyksessä pelkää. Sillon osaa ehkä käsitellä koko asiaa tarkemmi. Siis ottaa selvää miten aiheellinen se oma pelko on. Lisäks jos ei vaan ite pysty asiaa mielessään käsittelemään tai neuvolassa ei kunnolla asiaa oteta esille ni kannattaa ottaa yhteyttä pelkopoliin. Siel on hyvää henkilökuntaa, joiden mielestä ei tyhmää pelkoa olekaan ja ne osaa kertoa synnytyksestä niin hyvin et ite voi alkaa vähän luottaa siihen,et hyvin se menee. En oo ite käyny pelkopolilla ikinä,mut käsittäisin,et se on oikein bueno paikka ja ne ottaa vakavasti kaikki asiat.
Toivottavasti pääset peloista. Vielä kuitenki sullaki muutama viikko edessä odotettavana.
Trump haluaa kehittää itsenäisesti toimivan, tappavan tekoälyn armeijalle