Ajattelemista aamuun...
Kirjoittanut Ann Leinonen, Etelä-Suomen Sanomat 20.12.2007
Suomalainen syö nollaruokaa
Ihminen on erinomaisesti suunniteltu. Vaikka laittaisi kurkusta alas mitä tahansa, ei se sellaisenaan mene läpi. Keho suodattaa myrkkyjä ja jätteitä pois. Maksa, munuaiset ja erittävät elimet tekevät parhaansa, että elimistö pysyisi toimintakykyisenä.
Kovasti saakin keho nykyään ponnistella. Koska ruoka ei tosiaankaan siirry suoraan pellolta pöytään -vaikka Sirkka-Liisa Anttila näin ponnekkaasti väittääkin- se pitää höystää säilytys -ja lisäaineilla. Säteilyttääkkin sitä kuulemma joskus pitää, että pysyisi pitkään myyntikelpoisena eikä tulisi turhaa hävikkiä.
Niin ruoka kulkee pitkän polkunsa pellolta tehtaiden ja keskusvarastojen kautta kauppaan ja kotiin. Paitsi silloin kun se tulee ulkomailta, jolloin matka voi olla tuhansia kilometrejä, varastoja ja laitoksia voi olla puolisen tusinaa ja alkuperäinen pelloltanostopäivä on viikkojen takana. Kuten pakkausten parasta ennen -merkinnöistä voi päätellä, joskus voi viedä vuodenkin ennen kuin ihminen saa ruoan vihdoin suuhunsa.
Ruoka, jota syömme, on kaikkea muuta kuin tuoretta ja alkuperäistä. Kuinka moni nykyisin syö hedelmiä, vihanneksia tai marjoja, jotka olisi korjattu tuoreeltaan? Tai edes samalla viikolla? Onko siis ihme, jos nahistuvat.
Pahinta on, etteivät ne ole edes kerinneet kasvaa valmiiksi. Ulkomaiset vihannekset ja hedelmät nostetaan ja poimitaan raakoina. Ne kasvatetaan nopeasti ja poimitaan vielä kypsymättöminä lukuisten ruiskutusten jälkeen.
Eivätkä kotimaiset vihannekset ole sen kummempia. Multaa eivät kotimaiset tomaatit ja kurkut ole nähneetkään, vaan viettävät lyhyen keinoelämänsä keinovalon loisteessa ja nauttivat nestemäistä lannoitekoktailia. Ne poimitaan pinkeän raakoina muka kypsymään keskusvarastoihin. Kumma, etteivät ne sitten maistu miltään.
Tuomme marketeista kotiin pussikaupalla standardimuotoisia, kauniin pyöreitä tai pitkulaisia vihanneksia ja hedelmiä, joissa ei ole makua.
Kuka vielä kuvittelee, että niissä olisi myös ravintoaineita? Ei varmasti murto-osaakaan siitä, mitä niissä taulukoiden mukaan on, kun eivät ole saaneet kasvaa valmiiksi asti.
Pikakasvatus tähtää maksimaaliseen tuottoon. Myyntitilanteessa tärkeimmät ominaisuudet ovat ulkonäkö ja massa (= paino), eivät maku ja ravitsemus.
Ihminen, joka kuvittelee syövänsä terveellisesti popsiessaan paljon vihanneksia, salaatteja, hedelmiä ja marjoja, ei välttämättä tee niin.
Kuituja ja vettä hän varmasti ruoastaan saa, mutta muuten häntä viilataan linssiin.
Vaihtoehtoisia tuotteitakaan ei oikein saa. Suomalaisilta toreilta löytyy niitä samoja keskusvarastoilta hankittuja vihanneksia kuin marketeistakin, ihan muutamia poikkeuksia lukuunottamatta.
Ihminen on mitä hän syö. Syömme paljon, mutta olemme aliravittuja. Emme saa ruoasta sitä, mitä pitäisi saada. Keho ei toimi,jos se ei saa kaikkea mitä tarvitsee. Tämän seurauksena syömme roppakaupalla allergia - ja masennuslääkkeitä.
Lisää kemikaaleja napaan ja maailma parantuu. Niinkö? Haloo, tarttisko tehdä jotain?