tuo on kyl niin totta, et asioilla on taipumus levitä..eikä sit todellakaan oo niin kivaa jos tosiaan vuoden päästä joku puolituttu tulis ihmettelee et mihin ootte vauvan jättäny. no toisaalta ihan reilua ihmisiä kohtaan et tajuuvat et todellakaan aina raskaus ei johda lopulta lapsen syntymään...se kun vaan on niin,, vaikkei se niin hauska juttu olekaan.
käykääpä lukemas mielenkiintosta asiaa vitamiineista yms. http://www.antioxidant.fi/art_raskaus.html mua itteeni kiinnostaa kokoajan tonkia kaikenlaista tietoa raskauteen liittyen, ku ne neuvolan jutut on niin suppeita ja usein parivuosikymmentä jälessä...
mulla vides viikko alus, vielä kuumeinen olo, semmonen et yöllä herää hankalaan ja tukahduttavaan kuume oloon ja pissahätään ja tosiaan kauheeseen janoon! palelu on voimakasta, mut pahoinvointi ei ole viel alkanu---tosin näyttää jo merkkejä: ei tee mieli syödä, mut sit ku saa jotain suuhunsa, niin tajuaa et on kauhee nälkä ja sit ahtaa ruokaa, eikä tajua lopettaa ajoissa ku jotenkin tulee täyteen tosi pienestä.jännää.
välillä oon tosi masentunut, elämä on synkkä ja mikään ei kiinnosta-varsinkaan ku koulu alkaa taas tiistaina.
välillä maailma hymyilee, mies on niin ihana ja tekis mieli alkaa hommaan vauvantarvikkeita... laitoin parille ystävälle jus sähköpostia, jotka ovat erittäin itsellisiä kolmekymppisiä sinkkuja, ja joita ei vois vähempää kiinnostaa sellainen juttu kuin vauvat...nyt sitten jännitän heidän reaktioitaan, varmaanki epäilevät et olenko ihan tosissani halunnut tähän..
mielenkiintoista!
ne on kuitenki tosi läheisiä mul ja erilaisuus ei oo koskaan haitannu ystävyyttä...
