J
janttta
Vieras
eli ensiksi kysymykseni, onko mitään paikkaa josta yhdellä puhelinsoitolla saisin tietää kaikkien velkojeni määrän!? osa pyörii yhä edelleen perintätoimistoissa (useissa, yllätys yllätys..) ja osa on mennyt perintään. suurinpiirtein summaksi arvelisin on 15 000euroa yhteen laskettuna. siis kun ajattelee mitä kaikkia kuluja vuosien aikana on kertynyt.
ja sitten se tyhmyyteni määrä kun jotain kuitenki kiinnostaa?
pilasin luottotietoni jo 18 vuotiaana, ylpeys ei antanut periksi pyytää vanhemmilta rahaa vaikkei kaapissa ollut ruokaa. asuin siis poissa kotoa ja asunto jäi yksin mulle kun poikaystävä jätti. typeränä en muuttanut pienempään kämppään/takaisin kotiin. pikavippejä otin ja niitä poiskin makselin. jossain vaiheessa huomasin maksavani lainaa lainalla ja maksusopimuksia oli kymmeniä eri firmoihin. vielä kituuttelin muutaman kuukauden tässä kierteessä ja silloin puhelin ja nettilaskutkin oli ehtineet perintään, ja myös osamaksulla ostetut kamera ja läppäri! (erittäin viisasta, i know).
no, sitten äiti kuoli yllättäen, ja ainoana lapsena jotenkin kuvittelin että hänen loppu asuntolainasa siirtyy mulle ja masennuin (kuolemastakin tottakai, mutta tämä veti raha asioiden miettimisen ihan pohjmutiin)ja annoin laskujen olla avaamatta, koitin olla niinkun en edes veloista tietäisi. no, tämä pelkäämäni asuntolainahan ei tietenkään mulle siirtynyt kun itse olin opiskelija.
nykyään toki ymmärrän kuinka tyhmä ja vastuuton tuolloin oli, vaikka itseäni aikuisena ajattelin. joten virheistä kyllä oppii! nyt ikää on 24, olen naimisissa ja kahden lapsen äiti. opinnot yhä kesken ja velat maksamatta.
ja sitten se tyhmyyteni määrä kun jotain kuitenki kiinnostaa?
pilasin luottotietoni jo 18 vuotiaana, ylpeys ei antanut periksi pyytää vanhemmilta rahaa vaikkei kaapissa ollut ruokaa. asuin siis poissa kotoa ja asunto jäi yksin mulle kun poikaystävä jätti. typeränä en muuttanut pienempään kämppään/takaisin kotiin. pikavippejä otin ja niitä poiskin makselin. jossain vaiheessa huomasin maksavani lainaa lainalla ja maksusopimuksia oli kymmeniä eri firmoihin. vielä kituuttelin muutaman kuukauden tässä kierteessä ja silloin puhelin ja nettilaskutkin oli ehtineet perintään, ja myös osamaksulla ostetut kamera ja läppäri! (erittäin viisasta, i know).
no, sitten äiti kuoli yllättäen, ja ainoana lapsena jotenkin kuvittelin että hänen loppu asuntolainasa siirtyy mulle ja masennuin (kuolemastakin tottakai, mutta tämä veti raha asioiden miettimisen ihan pohjmutiin)ja annoin laskujen olla avaamatta, koitin olla niinkun en edes veloista tietäisi. no, tämä pelkäämäni asuntolainahan ei tietenkään mulle siirtynyt kun itse olin opiskelija.
nykyään toki ymmärrän kuinka tyhmä ja vastuuton tuolloin oli, vaikka itseäni aikuisena ajattelin. joten virheistä kyllä oppii! nyt ikää on 24, olen naimisissa ja kahden lapsen äiti. opinnot yhä kesken ja velat maksamatta.