Taapero tarhaan kun vauva syntyy?

[endie]

Nykyään tuntuu olevan paljon näitä vanhempia, jotka eivät halua elää lasten ehdoilla. Halutaan lapsia, ja sitten halutaan kuitenkin elää sitä "omaa elämää" eikä olla valmiita siihen, että omaa aikaa on vähemmän, unta vähemmän, elämäntyyli muuttuu. Siihen ei olla valmiita, vaikka lapsia saadaan ja tehdään. Omasta jaksamisesta halutaan pitää huolta, eikä täysin ajatella sitä lapsen osaa. Siis tokihan omasta jaksamisesta pitää pitää huolta, mutta senkin voi tehdä monella eri tavalla, eikä suoraan niin, että pieni lapsi poistetaan perheen arjesta viideksi päiväksi viikossa.

aivan.
monesti saa lehdistäkin jo lukea joitain haastatteluja, että "lapsi ei muuta elämäämme" jne. musta kun taas lapsentulon pitäs muuttaa sitä elämää.
jotenkin se on pikkusen surullista että jotkut sen kokis miinuksena.
lapset otetaan "esiin" sillon ku vanhemmille sopii,muulloin heidät sysätään sivuun ,"hoitoon" poissilmistä.koska elämä ilman lapsia on monesti helpompaa ( ja sitähän ei kukaan kiistäkään ) .lapsista on tullu asusteita ja statussymboleita monille jollain tapaa,väittäsin kärjistäen.niitä pitää olla, vaikka niiden kanssa ei haluais olla.
ja tällä en tarkoita, että lapsen saatuaan pitäisi kääriytyä vain siihen vanhemmuuteen ja olla sairaalloisen riippuvainen lapsestaan ja elää vain lapsen kautta.en myöskään tarkoita, että ap sysäisi lastaan pois jne,mutta tulipa vain mieleen tällainen monien mutkien kautta

 

[Madicken04]

Olen siis yksinhuoltaja, joten ei ole miestä apuna arkipäivinä eikä viikonloppuisin. Pelko loppuunpalamisesta on juurikin sen takia, että minun tulee pärjätä yksin. Jos minä uuvun, niin kuka sitten hoitaa lapsia? En viellä tiedä, millaista elämä kahden pienen kanssa tulee olemaan. En haluaisi kuitenkaan ottaa sitä riskiä, että muutamassa viikossa kaikki hajoaa käsiin. Mielummin niin päin, että vähennän esikoisen hoitopäiviä, jos asiat alkaa sujumaan hyvin.

Ja miksi "hankin" lisää lapsia, jos pelkään niin kovasti loppuunpalamista. Pitkä juttu. "Aina voi sattua ja tapahtua ja sen kanssa on vain elettävä", näinhän itsekin kirjoitit.

Ok, tuo selventääkin jo tilannettasi paljon.

Itse olisin tuossakin tilanteessa sen vajaan hoitoajan puolesta, ainakin niin että ne hoitopäivät olisivat max 6h, koska siinä on sekin riski että pidemmät hoitopäivät tekevät illoista raskaammat. On laitettava ruokaa kiireemmällä, lapsi on kiukkuisempi jne, rennompaa hakea se taapero hoidosta vaikka kahden, kolmen maissa ja sitten käydä vaikka matkalla kaupassa, leikkipuistossa tms ja olla ilta hyväntuulisen lapsen seurassa.

Samoin joskus on rentoa vaan pitää vapaapäivä ja saada porukalla nukkua pitkään, syödä rauhassa aamiaista ja lähteä ulos silloin kun itselle parhaiten sopii. Ei niin että on väkisin herätettävä molemmat lapset ja raahattava ne ulos kaatosateeseen tms ja iltapäivästä taas yritettävä sopeuttaa vauvan päikkäreitä isomman hakemisiin.

 

[fd]

Mä oon ollu nyt äitiyslomalla ja lapset 2 ja 4v olleet päiväkodissa 3 päivää/vko. Mä ite pidän parempana, että ovat siellä koko päivän kerrallaan, mikä meidän tapauksessa tarkottaa että menevät n. 9-10 välissä ja haen 15-16 välissä. Ihan siksi, että varsinkin pienempi kerkeis tehdä siel muutakin kun vaan nukkua ja syödä.
Mä en halunnut sanoa paikkoja irti, koska opiskelin äitiysloman aikana ja siks toiseks, tääl on niin huono päivähoitotilanne, että halusin varmistaa lapsille hyvät paikat äitiysloman jälkeenkin.
Ja kolma syys oli oma hyvinvointi ja jaksaminen. Nimenomaan juuri niinpäin, että pidetään se paikka varoilta eikä niin, että huomataan ettei homma toimi ja sit ollaan pulassa. Ai miksi sitten tein sen kolmannen lapsen? No koska en voi koko loppuelämääni varoa "normaaliin" elämään kuuluvia asioita vaan sen takia, että sairastuisin uudelleen. Vaan pakko ja järkevääkin yrittää elää sitä normaalia elämää kuitenkin niin, että ne tukiverkot on tarvittaessa olemassa.
Tää on ollu kaikin puolin toimiva järjestely ja molemmat lapset tykkää päiväkodista ja menee mielellään kavereiden kanssa leikkimään sinne.

nii tai voihan siellä käydä 2-3 päivää ja olla täyden päivänkin mutta miksi 5 kertaa viikossa ja 8 tuntia. Taapero näkee äitiänsä pari tuntia päivässä ?

 

[määä]

Mulla tällainen kokemus: hölmönä jatkoin esikoisen osapäivähoitoa, kun kuopus syntyi. ikäeroa oli 1v8kk. Esikoinen oli niin rakastunut siskoonsa, että kaipasi ne kolme päivää viikossa kotiin vauvaa hoitamaan ja omisti kaikki piirrokset "mun vauvalle". Lopuksi aloin keksiä kaikkia mahdollisia tekosyitä, ettei taaskaan viety lasta hoitoon, ja kalliiks tuli + paikka oli pois joltakin tarvitsevalta. Lisäksi en myöskään ollut yhtään väsynyt, koska kuopus oli niin helppo.

Näinkin voi käydä!

 

[dd]

Haistakaa pitkä pee...! Ei ole mukavuudenhalua huolehtia ensisijaisesti omasta jaksamisesta. Niin toimii aidosti lapsistaan välittävät äidit, sillä mikäli äiti väsyy, on myös lapsilla asiat huonosti. Lentokoneessakin tulee laittaa ilmanpaineen laskiessa matkustamossa ENSIN itselle se happinaamari ja vasta sitten lapsille. Kyse on silkasta maalaisjärjestä, eli paha se on lasta auttaa, mikäli itse kuukahtaa kesken kaiken.

Miten äiti voi tietää väsyvänsä, jos on viemässä taaperoa hoitoon jo ennen kuin on edes kokeillut elää arkea lastensa kanssa? Ihan älytöntä.

Ap, ei ollut viemässä lasta hoitoon. Hän oli jatkamassa lapsen hoitosuhdetta. Aika lailla eri juttu. Miten luulisit taaperon reagoivan, jos hänet ensin otettaisiin kokonaan kotiin ja parin kuukauden kuluttua huomattaisiin, ettei tämä toimikaan, ja palautettaisiin hoitoon? Pahimmassa tapauksessa vielä eri hoitopaikkaan kuin ennen. Eli parempi lapsen kannalta jatkaa hoitosuhdetta varuiksi, kuin tuollainen edestakaisin venkslaaminen.

Ihanaa, vihdoinkin joku tuntuu ymmärtävän minuakin Haluan nimenomaan, että esikoiselle tulisi mahdollisimman vähän muutoksia. Vauvan tulo perheeseen on jo niin iso asia esikoisellekin.

Miks et voi tehdä nii, että taapero käy sen 2-3 kertaa viikossa pari tuntia hoidossa? Miksi se vaihtoehto alkuunsa sinusta huono?

Toi on loppuen lopuksi aika hankalaa.. Ethän ehdi käydä kotona, kuin kääntymässä jos lapsi on 2h hoidossa...

 

[fd]

Haistakaa pitkä pee...! Ei ole mukavuudenhalua huolehtia ensisijaisesti omasta jaksamisesta. Niin toimii aidosti lapsistaan välittävät äidit, sillä mikäli äiti väsyy, on myös lapsilla asiat huonosti. Lentokoneessakin tulee laittaa ilmanpaineen laskiessa matkustamossa ENSIN itselle se happinaamari ja vasta sitten lapsille. Kyse on silkasta maalaisjärjestä, eli paha se on lasta auttaa, mikäli itse kuukahtaa kesken kaiken.

Miten äiti voi tietää väsyvänsä, jos on viemässä taaperoa hoitoon jo ennen kuin on edes kokeillut elää arkea lastensa kanssa? Ihan älytöntä.

Ap, ei ollut viemässä lasta hoitoon. Hän oli jatkamassa lapsen hoitosuhdetta. Aika lailla eri juttu. Miten luulisit taaperon reagoivan, jos hänet ensin otettaisiin kokonaan kotiin ja parin kuukauden kuluttua huomattaisiin, ettei tämä toimikaan, ja palautettaisiin hoitoon? Pahimmassa tapauksessa vielä eri hoitopaikkaan kuin ennen. Eli parempi lapsen kannalta jatkaa hoitosuhdetta varuiksi, kuin tuollainen edestakaisin venkslaaminen.

Ihanaa, vihdoinkin joku tuntuu ymmärtävän minuakin Haluan nimenomaan, että esikoiselle tulisi mahdollisimman vähän muutoksia. Vauvan tulo perheeseen on jo niin iso asia esikoisellekin.

Miks et voi tehdä nii, että taapero käy sen 2-3 kertaa viikossa pari tuntia hoidossa? Miksi se vaihtoehto alkuunsa sinusta huono?

Toi on loppuen lopuksi aika hankalaa.. Ethän ehdi käydä kotona, kuin kääntymässä jos lapsi on 2h hoidossa...

No se puolipäivähoito voi olla esim. 5 tuntia! Tai voihan se taapero olla sen 8 tuntiakin siellä. Mutta miksi joka arkipäivä?? Miks muutama päivä ei riitä?

 

[Madicken04]

Esikoiseni ei erityisemmin rakasta päiväkotia, ei ikävöi kavereitaan sieltä ja viihtyy kyllä hyvin kotona.

Ei ole minun mukavuudenhaluani laittaa esikoinen hoitoon. Nyt nimenomaan koitan käyttää järkeäni ja miettiä omia voimavarojani. Lapselle on parempi, että hänellä on äiti, joka jaksaa hoitaa.

Minä uskoisin hyvin vahvasti, että teille se oikein ratkaisu olisi varmasti pari päivää viikossa taaperolle hoitoa.
Saat vähän "hengähdystaukoa" ja helpotusta arkeesi,jos sellaista kaipaat vielä sitten.
Ja sinuna koittaisin myös rakentaa äippälomalla jonkinlaista tukiverkostoakin,kerhoista yms. Kun käsitin, että olet aikast "yksin".
Onnea loppuodotukseen!

Tätä myös peesailen lämpimästi. =)

Ja ihan sillä omalla kokemuksella. Tuo 2-3 hoitopäivää viikossa ovat äidillekin helpommat kuin täysi hoitoaika, ainakin meillä näin.

 

[siirri]

Nykyään tuntuu olevan paljon näitä vanhempia, jotka eivät halua elää lasten ehdoilla. Halutaan lapsia, ja sitten halutaan kuitenkin elää sitä "omaa elämää" eikä olla valmiita siihen, että omaa aikaa on vähemmän, unta vähemmän, elämäntyyli muuttuu. Siihen ei olla valmiita, vaikka lapsia saadaan ja tehdään. Omasta jaksamisesta halutaan pitää huolta, eikä täysin ajatella sitä lapsen osaa. Siis tokihan omasta jaksamisesta pitää pitää huolta, mutta senkin voi tehdä monella eri tavalla, eikä suoraan niin, että pieni lapsi poistetaan perheen arjesta viideksi päiväksi viikossa.

Mä olen pärjännyt. Tottakai se on vaikeaa ja raskasta joskus, mutta ei elämän ole tarkoituskaan olla sellaista, ettei se koskaan ole vaikeaa. Kyllä mulla on ollut raskasta, väsyttävää ja pelottavaa, mutta ei se taaperon poistaminen kodista olisi auttanut siinä lainkaan.

Tuo oli jo kyllä aika raa'asti sanottu, että poistan lapsen perheen arjesta viideksi päiväksi viikossa! Vaikka lapsi olisi päivän päiväkodissa, niin onhan meillä yhteisiä vielä aamut, illat ja yöt!

Minun elämä on muuttunut esikoisen syntymän myötä ja olen hyväksynyt sen. Elämäni tulee muuttumaan lisää vauvan syntymän myötä, ja hyväksyn senkin. Haluan elää lasteni kanssa nyt ja tulevaisuudessa. Jos pelkään, että en mahdollisesti jaksa kahden pienen kanssa 24/7, kun toinen lapsista on vastasyntynyt, niin en koe tekeväni pahaa esikoiselleni, jos pidän häntä arkipäivinä 8 tuntia päiväkodissa.

 

[vieras]

Surullista mutta näemmä totta tämäkin juttu?
En tosiaan ymmärrä että uupumusherkkä ihminen tekee lapsia vielä lisää, onko mitään järkeä?

Samaa mietin minäkin...

 

[ei oo totta]

Nykyään tuntuu olevan paljon näitä vanhempia, jotka eivät halua elää lasten ehdoilla. Halutaan lapsia, ja sitten halutaan kuitenkin elää sitä "omaa elämää" eikä olla valmiita siihen, että omaa aikaa on vähemmän, unta vähemmän, elämäntyyli muuttuu. Siihen ei olla valmiita, vaikka lapsia saadaan ja tehdään. Omasta jaksamisesta halutaan pitää huolta, eikä täysin ajatella sitä lapsen osaa. Siis tokihan omasta jaksamisesta pitää pitää huolta, mutta senkin voi tehdä monella eri tavalla, eikä suoraan niin, että pieni lapsi poistetaan perheen arjesta viideksi päiväksi viikossa.

Mä olen pärjännyt. Tottakai se on vaikeaa ja raskasta joskus, mutta ei elämän ole tarkoituskaan olla sellaista, ettei se koskaan ole vaikeaa. Kyllä mulla on ollut raskasta, väsyttävää ja pelottavaa, mutta ei se taaperon poistaminen kodista olisi auttanut siinä lainkaan.

Tuo oli jo kyllä aika raa'asti sanottu, että poistan lapsen perheen arjesta viideksi päiväksi viikossa! Vaikka lapsi olisi päivän päiväkodissa, niin onhan meillä yhteisiä vielä aamut, illat ja yöt!

Minun elämä on muuttunut esikoisen syntymän myötä ja olen hyväksynyt sen. Elämäni tulee muuttumaan lisää vauvan syntymän myötä, ja hyväksyn senkin. Haluan elää lasteni kanssa nyt ja tulevaisuudessa. Jos pelkään, että en mahdollisesti jaksa kahden pienen kanssa 24/7, kun toinen lapsista on vastasyntynyt, niin en koe tekeväni pahaa esikoiselleni, jos pidän häntä arkipäivinä 8 tuntia päiväkodissa.

Oletko tosissasi? 2v virikehoidossa 8h päivä, 5päivää viikossa??

 

[vieras]

Olisko mahdollista, että pitäisit 2v hoidossa esim 2pv 6h? 8h hoitopäivä joka päivä on oikeasti tosi rankkaa Ja lapsen on vaikea ymmärtää miksi hän joutuu olemaan hoidossa, vaikka äiti on kotona. Oma 4v lapseni ainakin sanoo, että päiväkodissa tulee ikävä äitiä, kun joutuu olemaan siellä niin kauan.

 

[fd]

Olisko mahdollista, että pitäisit 2v hoidossa esim 2pv 6h? 8h hoitopäivä joka päivä on oikeasti tosi rankkaa Ja lapsen on vaikea ymmärtää miksi hän joutuu olemaan hoidossa, vaikka äiti on kotona. Oma 4v lapseni ainakin sanoo, että päiväkodissa tulee ikävä äitiä, kun joutuu olemaan siellä niin kauan.

Ei sille käy eikä vastaa edes ehdotuksiin. Olen monta sivua yrittänyt kysyä, mutta en saa vastausta siihen miksi tuo hoitomuoto on pois suljettu ennenkuin sitä on edes kokeiltu?????

 

[Vieras]

Palaa loppuun? Miten voi kahden kanssa palaa loppuun, tai edes pitää sitä mahdollisena? Millainen ihminen on sellainen? Ja MIKSI, oi miksi tuollainen ihminen hankkii lapsia ja vieläpä noin pienellä ikäerolla??

Mä en ole mikään supermamma ja joissain tilanteissa palaisin ehkä loppuun itsekin mutta en nyt herranjestas tänä päivänä, kahden lapsen kanssa. Ihan käsittämätön tapa ajatella. Meillä on isommat aina käyneet kerhossa tms., mutta ne on olleet lapsen itsensä, ei mun takia. Siis että esim. eskari-ikää lähestyvät oppivat ryhmässä toimimista. Monina päivinä olisin päässyt helpommalla pitämällä koko porukan kotona.

En mä nyt vain käsitä, miksi tuollaisilla ajatuksilla pitää lapsia edes tehdä. Mikset osaa kaksivuotiasta viihdyttää samalla kuin vauvaa hoitaa?? Mikä siinä on niin mahdotonta?

 

[Madicken04]

En tarkoita tätä minään syyllistämisenä tms, mutta siis kaksivuotiaasi on ollut jo liki vuoden päiväkodissa, eli aloittanut aikasen pienenä. Ehkä olet jossain vaiheessa kokenut että olisit halunnut olla hänen seurassaan enemmän mihin sinulla on ollut mahdollisuus?

Nyt sinulla olisi se mahdollisuus uuden vauvan myötä viettää enemmän aikaa myös esikoisen kanssa. En vieläkään puhu täydellisestä kotihoidosta, vaan juuri tuosta että lapsi olisi hoidossa sen 2-3 päivää viikossa jolloin saisit rauhassa keskittyä vauvaan, siivota ja tehdä kotitöitä, hoidella juoksevia asioita ym. Sitten taas ne loput arkipäivät olisivat teidän yhteistä "lomaa" jolloin ei tarvisi aamuisin kiirehtiä hoitoon vaan saisi mennä ihan vain oman perheen mukaan.

Itse olen nauttinut näistä arkivapaista ja olen hyödyntänyt niitä sillä että silloin ollaan tehty lasten kanssa kaikkea kivaa. En mielelläni lähde yksin lasten kanssa kaupungille tai mihinkään lasten huvituspaikkoisin viikonloppuna kun ne ovat tupaten täynnä, vaan mielummin juuri näinä arkivapaina.

Itse pidän raskaana kotiäitiyttä jos tarvii viitenä aamuna viikossa herättää lapset aikaisin ja muokata oma päivärytmi päiväkodin mukaan.

Mutta kun kerta olet jo päättänyt täyspäiväisestä hoidosta niin sitten teet niin. Pidä nyt kuitenkin lapsellesi ensin kunnon kesäloma että hänkin saa hetken levähtää raskaan vuoden jälkeen.

 

[siirri]

Olisko mahdollista, että pitäisit 2v hoidossa esim 2pv 6h? 8h hoitopäivä joka päivä on oikeasti tosi rankkaa Ja lapsen on vaikea ymmärtää miksi hän joutuu olemaan hoidossa, vaikka äiti on kotona. Oma 4v lapseni ainakin sanoo, että päiväkodissa tulee ikävä äitiä, kun joutuu olemaan siellä niin kauan.

Ei sille käy eikä vastaa edes ehdotuksiin. Olen monta sivua yrittänyt kysyä, mutta en saa vastausta siihen miksi tuo hoitomuoto on pois suljettu ennenkuin sitä on edes kokeiltu?????

Olen ajatellut, että esikoinen jatkaisi päiväkodissaan samalla systeemillä, kuin ennen kesälomalle jäämistä. Lapsi ei ole nytkään ollut joka päivä 8 tuntia hoidossa, mutta tarvittaessa voi olla sen kahdeksankin tuntia.

Jos alkaisin näyttämään siltä, että vauvan kanssa asiat lähtee rullaamaan hyvin ja jaksan itse, niin alkaisin pikku hiljaa vähentämään esikoisen päiväkodissa oloa.

 

[maomao]

Ap, sen arvaan ettet tule vähentämään esikoisesi päiväkotipäiviä, koska todellakin lapsi haluaa sen huomionsa sitten iltaisin ja viikonloppuisin, jolloin sinusta tuntuu että arki kahden kanssa on raskasta.

 

[siirri]

Palaa loppuun? Miten voi kahden kanssa palaa loppuun, tai edes pitää sitä mahdollisena? Millainen ihminen on sellainen? Ja MIKSI, oi miksi tuollainen ihminen hankkii lapsia ja vieläpä noin pienellä ikäerolla??

Mä en ole mikään supermamma ja joissain tilanteissa palaisin ehkä loppuun itsekin mutta en nyt herranjestas tänä päivänä, kahden lapsen kanssa. Ihan käsittämätön tapa ajatella. Meillä on isommat aina käyneet kerhossa tms., mutta ne on olleet lapsen itsensä, ei mun takia. Siis että esim. eskari-ikää lähestyvät oppivat ryhmässä toimimista. Monina päivinä olisin päässyt helpommalla pitämällä koko porukan kotona.

En mä nyt vain käsitä, miksi tuollaisilla ajatuksilla pitää lapsia edes tehdä. Mikset osaa kaksivuotiasta viihdyttää samalla kuin vauvaa hoitaa?? Mikä siinä on niin mahdotonta?

Ihmiset voi palaa loppuun, vaikkei niillä olisi lapsia ollenkaan.

Vauvalla ei ole rytmiä. Syö ja nukkuu milloin sattuu. Esikoisella on selvä rytmi. Vaatii ruuan tiettyyn aikaan ja unet tiettyyn aikaan. Onko mahdoton ajatus, että vauva valvottaa yöt? Onko mahdoton ajatus, että en jaksaisi aamulla herätä, kun esikoinen sitä vaatii? Onko mahdoton ajatus, että univelkani kasaantuisi jo muutamassa viikossa mielettömän suureksi? Kun esikoinen on päiväkodissa, saan nukkua päivällä, kun vauvakin nukkuu. Se on jo paljon!

Ja millainen ihminen voi palaa loppuun kahden pienen lapsen kanssa? Vaikkapa minunlainen. Yksinhuoltaja, jolla ei ole juuri ollenkaan tukiverkostoa ympärillään.

 

[hankey]

minä haluan ottaa varman päälle.

Saan kyllä mahdollisuuden vertailla hoitopäiviä kotihoitoon viikonloppuisin, jolloin esikoinen ei päiväkodissa ole.

viikonloppuja ei voi ihan 1-1 vertailla, koska hoidossa olleet lapset usein pitävät kiukuttelumaratonin lauantaina.

Oletko laskenut rahajuttuja? Itselläni on ollut sen kokoiset päivärahat, että itku olisi tullut, jos olisin niistä hoitomaksun maksanut.

 

[vieras]

Ymmärrän ap:ta, että haluaa nähdä miten arki alkaa sujumaan vastasyntyneen kanssa, mutta en silti laittaisi 2v kuitenkaan 8h/pv 5pv viikossa päiväkotiin. Pari päivää viikossa ja max. 6h/pv olisi omasta mielestäni parempi lapsen kannalta. Jos lapsi viedään päiväkotiin ja vauva on kotona, niin lapsi voi hyvin ajatella, että äitille tärkeintä on enää vauva ja mitä pahaa olen tehnyt, kun äiti vie mut pois, mutta vauva saa jäädä äidin kanssa. Ja nuo tuntemukset saattavat purkautua sitten iltaisin, kun lapsi on kotona... En pahalla tarkoita tätä!

 

[endie]

sinua ei hetkeäkään mietitytä että jaksatko joka ikinen arkiaamu pakata kaksi lasta tamineisiin ,että ehdit toisen viemään tiettyyn kellonaikaan hoitoon ( viimeistään ilmeisesti yhdeksään,jos oletetaan että 8tuntia on normaalipk:ssa hoidossa.. ).
mulla oli 5v päiväkodissa kolme päivää viikossa,kun oli äippälomalla ja voi helvetti niitä aamuja.vaikka mun toinen muksu olikin jo noin paljon isompi.
vapaa-aamut ja päivät oli siunaus!

 

[voi saa...]

[quote="siirri" Olen ajatellut laittaa esikoisen päivähoitoon, kun vauva syntyy, jotta itse jaksaisin paremmin. [/quote]

:headwall: :headwall: :headwall:

miksi ihmeessä halusit toisen lapsen??

 

[SD]

kai tää on joku vitsi..sanokaa että on. :snotty:

 

[Pesky Pixie]

sinua ei hetkeäkään mietitytä että jaksatko joka ikinen arkiaamu pakata kaksi lasta tamineisiin ,että ehdit toisen viemään tiettyyn kellonaikaan hoitoon ( viimeistään ilmeisesti yhdeksään,jos oletetaan että 8tuntia on normaalipk:ssa hoidossa.. ).
mulla oli 5v päiväkodissa kolme päivää viikossa,kun oli äippälomalla ja voi helvetti niitä aamuja.vaikka mun toinen muksu olikin jo noin paljon isompi.
vapaa-aamut ja päivät oli siunaus!

Ihan samaa mieltä. Mulle kun ehdotettiin sitä esikoisen laittamista päiväkotiin niin mä olin ihan että... Älä nyt hullujas puhu, mähän sekoan jos mun tästä pitää aamuisin vielä ruveta raahaamaan koko remmiä jonnekin päiväkotiin. Varsinkin jos takana oli raskas yö, niin oli ihanaa vaan olla lapsien kanssa kotona aamu.

 

[Madicken04]

sinua ei hetkeäkään mietitytä että jaksatko joka ikinen arkiaamu pakata kaksi lasta tamineisiin ,että ehdit toisen viemään tiettyyn kellonaikaan hoitoon ( viimeistään ilmeisesti yhdeksään,jos oletetaan että 8tuntia on normaalipk:ssa hoidossa.. ).
mulla oli 5v päiväkodissa kolme päivää viikossa,kun oli äippälomalla ja voi helvetti niitä aamuja.vaikka mun toinen muksu olikin jo noin paljon isompi.
vapaa-aamut ja päivät oli siunaus!

Aivan. Se päivähoito todella edellyttää sitä heräämistä aikaisin joka aamu, sen lisäksi molempien lasten pukemista ja syöttämisiä sekä ehkä inhottavassakin kelissä päiväkodille tarpomista. Samoin iltapäivän hakumaratoneja joiden jälkeen se väsynyt esikoinen voi olla hyvinkin kiukkuinen.

Kotihoidossa riittää kun äiti vaikka yöpaidassaan alittaa esikoiselle jotain aamupalaa ja siirtyy sohvalle lepäilemään kunnes vauva heräilee omaa tahtia jne. Ulos voi lähteä silloin kun itselle sopii eikä tarvi erikseen herätellä nukkuvaa vauvaa.

Eikä se 2v esikoinen välttämättä niin kummallisia virikkeitä päivälle kaipaa. Ihan vauvanhoidon seurailu ja mukana pyöriminen kotitöissä on tekemistä hänelle. Pöydän ääressä voi piirrellä kun äiti laittaa ruokaa ja ulkona löytyy ihmeteltävää ihan tavallisilla kävelyillä. Avoimeen päiväkotiin tms voi mennä molempien lasten kanssa jolloin aikatualut on vapaammat mutta lapsi saa kuitenkin seuraa ja tekemistä, äiti samoin.

 

[siirri]

sinua ei hetkeäkään mietitytä että jaksatko joka ikinen arkiaamu pakata kaksi lasta tamineisiin ,että ehdit toisen viemään tiettyyn kellonaikaan hoitoon ( viimeistään ilmeisesti yhdeksään,jos oletetaan että 8tuntia on normaalipk:ssa hoidossa.. ).
mulla oli 5v päiväkodissa kolme päivää viikossa,kun oli äippälomalla ja voi helvetti niitä aamuja.vaikka mun toinen muksu olikin jo noin paljon isompi.
vapaa-aamut ja päivät oli siunaus!

Mietityttää. Ja niinä aamuina varmaan mietin myös, että kohta ehkä mahdollisesti pääsen nukkumaan.