Taas tänään hesarin kastettuja lukeneena totean, että...
- Viestiketjun aloittaja jenni87
- Ensimmäinen viesti
T
Tellu
Vieras
Ei teillä ihmiset paljon murheita ole, jos tämmöstä täytyy vatvoa.
Hohhoijaa ja kenen käsissä on maailma ja sen tulevaisuus!
Hohhoijaa ja kenen käsissä on maailma ja sen tulevaisuus!
Alkuperäinen kirjoittaja kaisa:
Eikö se ole positiivista jos ihmisell on pienet murheet. Kai niistäkin saa puhua siinä missä isoistakin. Vähän vaan tulee mieleen, että tajuaako ihmiset mikä merkitys kasteella on, sekö vain että saa nimen.
pappi: "vanhemmat, minkä nimen olette antaneet..."
vanhemmat: " Matti Paavonpoika..."
pappi: "kastan sinut, Matti Paavonpoika..."
Minusta asian voi ilmoittaa, että sai kasteen yhteydessä nimekseen...
Noin siis itse laittaisin, mutta aivan sama miten kukakin asian haluaa ilmoittaa.
vanhemmat: " Matti Paavonpoika..."
pappi: "kastan sinut, Matti Paavonpoika..."
Minusta asian voi ilmoittaa, että sai kasteen yhteydessä nimekseen...
Noin siis itse laittaisin, mutta aivan sama miten kukakin asian haluaa ilmoittaa.
Alkuperäinen kirjoittaja Nyynä:
täysin samaa mieltä, miten jonkul on aikaa ja halua viilata pilkkua
V
vieras
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Edla-Mamma:
Ilmeisesti pitäisi olla tyyliin väestörekisteriin lisättiin nimellä Elvi Helvi Hellevi
T
taas
Vieras
V
Vepasto
Vieras
T
tyy
Vieras
Siis nimen saa silloin kun vanhemmat täyttää sen väestörekisteripaperin, jos on ristiäiset niin silloin se paperi annetaan papille tai muuten se toimitetaan itse maistraattiin.
Me ollaan ainakin molenpien lasten kohdalla täytetty se paperi jo enne ristiäisiä ja annettu papille silloin kun ollan käyty sopimassa muistakin ristiäis asioista, eli teknisesti se nimi on annettu jo paljon ennen ristiäisiä.
Jotkuthan vonkaa sen paperin kanssa siihen saakka kun pappi kävelee ovesta sisään ja saattaahan siitä tyhmempi saada käsityksen että nimi annetaan ristiäisissä.
Me ollaan ainakin molenpien lasten kohdalla täytetty se paperi jo enne ristiäisiä ja annettu papille silloin kun ollan käyty sopimassa muistakin ristiäis asioista, eli teknisesti se nimi on annettu jo paljon ennen ristiäisiä.
Jotkuthan vonkaa sen paperin kanssa siihen saakka kun pappi kävelee ovesta sisään ja saattaahan siitä tyhmempi saada käsityksen että nimi annetaan ristiäisissä.
Alkuperäinen kirjoittaja jenni87:
Ei muakaan ärsytä, tuntuu vaan joskus hassulta kun asiaa tulee ajatelleeksi. Tottakai siihen kasteilmoitukseen voi kukin kirjoittaa mitä lystää...
Ehkä näiden tiukassa istuvien käsitysten taustalla on mm. se, että kirkkoon kuuluville vanhemmille lapsen nimenantoilmoituksen mukana tulee lappu, jossa lukee että paperi annetaan kastavalle papille. Tässä ikään kuin nivotaan nimenanto ja kaste yhteen...
Ja taustalla ovat varmasti myös vanhat ajat, jolloin pappi usein saattoi jopa vaikuttaa lapselle annettavaan nimeen.
Lapsen kaste
J o h d a n t o
Kaste toimitetaan kastemaljan äärellä. Pappi, vanhemmat ja kummit asettuvat maljan ympärille. Lasta sylissä pitävälle (tavallisimmin kummi tai toinen lapsen vanhemmista) voidaan varata tuoli. Kastemaljan ääressä voivat olla myös kastettavan sisarukset tai kummien omat lapset. Ennen toimituksen alkua pappi voi tervehtiä seurakuntaa ja antaa lyhyesti tarvittavat ohjeet. Oman harkintansa pohjalta hän voi myös ilmaista, että kastettavan mahdollinen itku ei pilaa toimitusta, vaan pikemminkin kuuluu asiaan.
Alkuvirren jälkeen seuraa alkusiunaus (ja vuorotervehdys) jumalanpalveluksen tapaan. Lyhyet johdantosanat voidaan lausua vapaasti tai käsikirjan sanamuotoja käyttäen. Kastepsalmi on rukousta ja kiitosta. Esimerkiksi kummi voi lukea psalmin. Erilaisia toteutusvaihtoehtoja on esitelty tämän oppaan johdantoluvussa (luku 1.5.). Psalmi voidaan myös jättää pois.
Johdannon osaan Kysymykset tai kehotus (kohta 5) kuuluu kolme kysymysvaihtoehtoa. Ensimmäisessä vaihtoehdossa pappi kysyy kolme kysymystä.
* Vanhemmat, minkä nimen olette antaneet lapsellenne?
* Vastaus: NN.
* Vanhemmat, tahdotteko, että hänet kastetaan kristilliseen uskoon?
* Vastaus: Tahdon.
* Vanhemmat ja kummit, tahdotteko yhdessä seurakunnan kanssa huolehtia siitä, että NN saa kristillisen kasvatuksen?
* Vastaus: Tahdon.
Nimen kysyminen ja lausuminen on vanhastaan ollut keskeinen osa kastetoimitusta. Jumala kutsuu ihmisen nimeltä omakseen (Jes. 43:1). Kysymyksen perfektimuoto ilmaisee, että vanhemmat ovat jo antaneet nimen ja että kaste on siten enemmän kuin nimenantotilaisuus. Toisella kysymyksellä ilmaistaan vanhempien tahto ja suostumus (vrt. vihkikaava). Jumalan asetuksen lisäksi seurakunta on kokoontunut kastemaljan äärelle vanhempien suostumuksesta ja heidän omasta pyynnöstään. Kolmannella kysymyksellä ilmaistaan vanhempien ja kummien velvollisuus huolehtia lapsen kristillisestä kasvatuksesta yhdessä seurakunnan kanssa. Jeesuksen lähetyskäskyssä kastaminen ja opettaminen kuuluvat yhteen. Vanhempien ja huoltajien tulee antaa lapsille kristillistä kasvatusta ja opetusta (KJ 3:1). Siten ihminen voi tulla tietoiseksi kasteen lahjasta omassa elämässään.
Käsikirjan toisessa toteutusvaihtoehdossa pappi toteaa lapsen nimen ja tekee vain kaksi jälkimmäistä kysymystä (suostumus- ja kasvatuskysymykset). Kolmannessa vaihtoehdossa kysymysten sijasta pappi lausuu kehotuksen.
J o h d a n t o
Kaste toimitetaan kastemaljan äärellä. Pappi, vanhemmat ja kummit asettuvat maljan ympärille. Lasta sylissä pitävälle (tavallisimmin kummi tai toinen lapsen vanhemmista) voidaan varata tuoli. Kastemaljan ääressä voivat olla myös kastettavan sisarukset tai kummien omat lapset. Ennen toimituksen alkua pappi voi tervehtiä seurakuntaa ja antaa lyhyesti tarvittavat ohjeet. Oman harkintansa pohjalta hän voi myös ilmaista, että kastettavan mahdollinen itku ei pilaa toimitusta, vaan pikemminkin kuuluu asiaan.
Alkuvirren jälkeen seuraa alkusiunaus (ja vuorotervehdys) jumalanpalveluksen tapaan. Lyhyet johdantosanat voidaan lausua vapaasti tai käsikirjan sanamuotoja käyttäen. Kastepsalmi on rukousta ja kiitosta. Esimerkiksi kummi voi lukea psalmin. Erilaisia toteutusvaihtoehtoja on esitelty tämän oppaan johdantoluvussa (luku 1.5.). Psalmi voidaan myös jättää pois.
Johdannon osaan Kysymykset tai kehotus (kohta 5) kuuluu kolme kysymysvaihtoehtoa. Ensimmäisessä vaihtoehdossa pappi kysyy kolme kysymystä.
* Vanhemmat, minkä nimen olette antaneet lapsellenne?
* Vastaus: NN.
* Vanhemmat, tahdotteko, että hänet kastetaan kristilliseen uskoon?
* Vastaus: Tahdon.
* Vanhemmat ja kummit, tahdotteko yhdessä seurakunnan kanssa huolehtia siitä, että NN saa kristillisen kasvatuksen?
* Vastaus: Tahdon.
Nimen kysyminen ja lausuminen on vanhastaan ollut keskeinen osa kastetoimitusta. Jumala kutsuu ihmisen nimeltä omakseen (Jes. 43:1). Kysymyksen perfektimuoto ilmaisee, että vanhemmat ovat jo antaneet nimen ja että kaste on siten enemmän kuin nimenantotilaisuus. Toisella kysymyksellä ilmaistaan vanhempien tahto ja suostumus (vrt. vihkikaava). Jumalan asetuksen lisäksi seurakunta on kokoontunut kastemaljan äärelle vanhempien suostumuksesta ja heidän omasta pyynnöstään. Kolmannella kysymyksellä ilmaistaan vanhempien ja kummien velvollisuus huolehtia lapsen kristillisestä kasvatuksesta yhdessä seurakunnan kanssa. Jeesuksen lähetyskäskyssä kastaminen ja opettaminen kuuluvat yhteen. Vanhempien ja huoltajien tulee antaa lapsille kristillistä kasvatusta ja opetusta (KJ 3:1). Siten ihminen voi tulla tietoiseksi kasteen lahjasta omassa elämässään.
Käsikirjan toisessa toteutusvaihtoehdossa pappi toteaa lapsen nimen ja tekee vain kaksi jälkimmäistä kysymystä (suostumus- ja kasvatuskysymykset). Kolmannessa vaihtoehdossa kysymysten sijasta pappi lausuu kehotuksen.
Alkuperäinen kirjoittaja -:
Oikeasti se menee kyllä näin:
"Kastan sinut, Laura Jenna Ellinoora..." (Ei siis ---nooraksi)
Kasteessa ei tosiaankaan anneta nimeä, vaan otetaan seurakunnan jäseneksi. Nimi vaan on kätevää julkistaa siinä samalla.
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:Alkuperäinen kirjoittaja Edla-Mamma:
Ilmeisesti pitäisi olla tyyliin väestörekisteriin lisättiin nimellä Elvi Helvi Hellevi
Joo, rekisteriin merkattiin nimellä...
Saada on ihan hyvä.
EVL:n sivuilta otettu pätkä:
Nimellä on kasteen yhteydessä suuri symboliarvo ja sen lausuminen liittyy kasteen sanomaan. Jumala kutsuu lapsen nimeltä omakseen ja lupaa anteeksiantonsa. Nimi kertoo myös lapsen ainutlaatuisuudesta, hän on oma persoonansa, joka on henkilökohtaisessa suhteessa Jumalaan.
Että onkohan nyt sit saada...
M
M
Vieras
Meiän poikaa kutsuttiin Eemiks heti syntymän jälkeen. Kasteessa poika otettiin nimellä seurakunnan jäseneks.
Mulle on ihan sama miten muut asian ilmasee.
Mulle on ihan sama miten muut asian ilmasee.
Perinteisesti nimi annetaan samalla kuin kastekin.
Vanhemmat valitsevat nimen ja pappi sitten ristii lapsen, kasteen yhteydessä eli kasteessa. Eli nimi annetaan kasteessa.
Kyllä minusta on ihan selkeää jos lapsi saa kasteessa nimen. Jos lapsi on saanut nimen jo aiemmin ihan virallisesti maistraattiin asti, niin sitten lapsi ei enää kasteessa saa nimeä vaan kasteessa vain kastetaan (eli liitetään seurakunnan jäseneksi).
Vanhemmat valitsevat nimen ja pappi sitten ristii lapsen, kasteen yhteydessä eli kasteessa. Eli nimi annetaan kasteessa.
Kyllä minusta on ihan selkeää jos lapsi saa kasteessa nimen. Jos lapsi on saanut nimen jo aiemmin ihan virallisesti maistraattiin asti, niin sitten lapsi ei enää kasteessa saa nimeä vaan kasteessa vain kastetaan (eli liitetään seurakunnan jäseneksi).
Alkuperäinen kirjoittaja Rähmäkäpälä:
Ei, ei ja ei. Ne EIVÄT liity toisiinsa. Nimihän ilmoitetaan joka tapauksessa maistraattiin. Nimi vaan on kätevää julkistaa siinä samalla. Mutta mikään virallinen juttu se ei ole. Saa kustakin tuntua miltä haluaa, mutta näin se vaan menee.
F
Fleur de la Cour
Vieras
Kasteessa ei tosiaankaan anneta nimeä vaan nimi on annetaan ihan virallisesti ja byrokraattisesti sillä paperilla joka jokaisesta syntyneestä lapsesta täytetään, vaikka olis täysin kirkkoon kuulumatonkin eikä kukaan viettäis edes mitään juhlistuksia sen suhteen. Toki se nimenanto siihen samaiseen kastejuhlaan liittyen on vakiintunut suomalaiseen tapakulttuuriin.. ja se kaava muuten menee, että *Laura Jenna Ellinoora, minä kastan sinut Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Aamen.* Eli perusmuoto, jossa nimellä kutsutaan henkilö eli tässä tapauksessa vauvaa ja liitetään seurakunnan jäseneksi. Aivan samoin kuin muissakin kirkollisissa kaavoissa nimeltä kutsutaan henkilöä, häissä esim. *..kysyn sinulta Laura Jenna Ellinoora, tahdotko ottaa jne.. Eli ap. on aivan oikeassa asiassaan, oikeampi muoto ilmoitukselle olisi, että *Lapsemme kastettiin ja sai nimen Laura Jenna Ellinoora..*
Niin ja lisään vielä, minun lapseni sai nimensä jo heti syntymänsä jälkeen kun me vanhemmat (tai oikeastaan lapsen isä) annoimme sen hänelle. Nimi pidettiin kuitenkin salassa sukulaisilta ja paljastettiin vasta kastejuhlassa. Käytimme lapsen nimeä jo silti kahdestaan paljon ennen juhlia ja saimme olla varovaisia ettemme paljastaneet kenellekään muulle nimeä.
Niin ja lisään vielä, minun lapseni sai nimensä jo heti syntymänsä jälkeen kun me vanhemmat (tai oikeastaan lapsen isä) annoimme sen hänelle. Nimi pidettiin kuitenkin salassa sukulaisilta ja paljastettiin vasta kastejuhlassa. Käytimme lapsen nimeä jo silti kahdestaan paljon ennen juhlia ja saimme olla varovaisia ettemme paljastaneet kenellekään muulle nimeä.
Similar threads
Uusimmat
-
V
-
V
-
VOrpoPurra tuottaa köyhiä: Yhä useampi tarvitsee lisää toimeentulotukea – ”Näkymä on pelottava”, varoittaa sosiaalityön johtaja
- Aloittaja: vierailija
- Viestiä: 2
-
V
-
V
-
Kuumimmat
-
V
-
V
-
V
-
V
-
V
-
V
-
V