tahaton selibaatti

[Minä]

Yötä!

Siinähän tämä kaikki piileekin, koska meillä on ollut todella hyvä elämä. Kaikki vain päättyi viisi vuotta sitten. Jos olet lukenut ketjun, niin ymmärtänet mistä puhun, uudelleen en jaksa alkaa kirjoittamaan.

Pettämisestä vielä sen verran, että olen täysin samaa mieltä M40 kanssa, että se ei satuta, mitä toinen ei tiedä.
Minulla olisi ollut vuosien varrella tilaisuuksia vaikka muille jakaa, mutta tarvetta ei ole ollut. Nyt sieluni ja ruumiini huutaa jonkinlaista kosketusta.

Miettinyt olen sitäkin, että helpottaiskohan ratkaisua, jos jäisin kiinni mahdollisesta pettämisestä. Mutta en usko, että mieheni hetkauttaisi siitäkään mihinkään.

Nanna, koeta jaksaa. Onneksi eivät ole lapset sairastaneet sitten viime talven. Rankkaa on jos joudut koko yön valvomaan.

M40, juttusi ovat kuin jostakin sadusta. En osaa muuta kuin kiittää myötätunnosta. Myötätuntoa sain myös mieheni lääkäriltä, joka soitti minulle tuossa illan suussa ja jutteli kolme varttia ja valoi jälleen kerran uskoa. Ja lupasi olla silmät auki, jos mulle joku mukava ""hoito"" löytyisi Sanoin, että älä kuitenkaan asiakasta / potilasta tuo mulle, niitä olen jo tarpeeksi nähnyt.

Mutta eikös siirrytä uudelle linjalle. Vastaaminen olisi helpompaa.

Terveisin Minä

 

[Oinas vm68]

Olen minä lukenut, miehesi on kyllä saanut enemmän kuin on viime aikoina ansainnut. Toivottavasti saat asiasi järjestettyä kuntoon. Paljon voimia, mihin ratkaisuun sitten päädytkin!

 

[nanna]

heips! tulehan sinäkin mukaan jatkoillemme...! olet kehityskelpoisen tuntuinen tapaus, mieheksi. sulla tuntuu olevan kirkkaita ajatuksia ollaksesi kolmijalkainen liity joukkoomme.

 

[Kumpi on?]

Mä luulin koko ajan, että oinas vm68 on nainen!

 

[Oinas vm68]

Ei, kyllä minä miespuoleinen olen.

 

[Miäs]

Onko miehellesi käynyt joskus niin, ettei ottanutkaan eteen ? Minulle niin on käynyt muutaman kerran, ja miehenä voin kertoa, ettei enää kiinnosta edes yrittää. Hävettää nimittäin sitten sen verran reilusti, että hyvä kun kehtaa vaimoa katsoa silmiin moneen päivään. Ikää on vasta reilu 30, joten tällaisia ongelmia ei pitäisi vielä pariinkymmeneen vuoteen ollakaan. Tabuja en periaatteesta suostu syömään, sen jälkeen ei varmasti ainakaan toimi ilman niitä mikään.

 

[Minä]

Hei Miäs!

En tiedä kenelle tarkoitit tämän viestin, koska tuota noin pitkää viestiketjua on hankala lukea, mutta jos minun miehestäni on kysymys, niin eteen on tainnut ottaa aina tarvittaessa, mutta kuten jo aikaisemmin kerroin, niin mälli ei lennä. Että se siitä ja siihen se on sitten jäänytkin.

Eli ilmeisesti häpeä on niin valtava, ettei hän enää edes yritä.

Mikäs sulle tuon ""ongelman"" teki? Oletkos saanut selvitettyä sen?

Ja meidän keskustelu jatkuu uudella palstalla nimellä jatkoa.... Tulehan sinne.

Terveisin Minä

 

[M40]

Miäs hyvä, älä hättäile. noin käy joskus kaikille. Relaa, niin homma alkaa toimia taas kuin junan vessa.

Tabuja voi kokeilla ihan huvin vuoksi, jotkut on kertoneet että heppi on kuin rautakanki dopingin jälkeen. Pakkohan se oli sitten kokeilla, mutteipä eroa juuri huomannut.

 

[minänr?]

En jaksanut lukea koko ketjua, joten ehkä olen jäänyt paitsi jostakin tärkeästä. Kommentoisin vain alkujuttuja ketjun aloittajalle.

En ymmärrä, miksi sanot monta kertaa, että ero olisi mahdotonta. Eikä ole, vaikka sattuisitte olemaan maatalon isäntä ja emäntä. Kuvailet, että miehesi huokuu vihaa sinua kohtaan. Selibaatti on vain oire. Mitä järkeä on silloin enää kärsiä ja jatkaa yhteiseloa?

Ota oma elämäsi omiin käsiisi. Jos avioliitto on noin ahdistavaa ja yhtä piinaa, niin minkä tahansa kaltainen yksinolo on ehdottomasti laadullisesti paljon parempaa. Uskalla ottaa hyppy tuntemattomaan.